Saturnus neliö Kuu

Nyt tulkitsen jotakin ihan itse. Tulkitsen sitä kuitenkin vain omilla maillani, eli tuo haasteinen kuvio Saturnus neliö Kuu on omalla kartallani. Välillä se kyllästyttää. Nimittäin se, että penkoo toisten tekstejä kirjoista ja yrittää soveltaa niitä omiin maailmoihinsa. Mikä kylläkin on yksi astrologinen tarkoitus. Miksikäs muuten kirjoja kirjoitettaisiin?

Joskus on hyvä kuunnella omaa intuitiota. Senhän pitäisi olla aika kehittynyttä ihmisellä, joka on paljon maailmalla yksin kulkenut ja joutunut 'haistamaan' sopivan ja ei-sopivan asian tilanteisiinsa.

Kun Saturnus 'ankaroi' tai toisenlaista sanaleikkiä käyttäen ankkuroi pitkällä ankkuriköydelläään Kalojen meriä seilaavan vanhan ja kitisevän Kuu-venhoni samalla kun taivaalla pian koittaa Mustan Kuun aika Jousimiehessä (pari päivää ennen Uutta Kuuta), jolloin on syytäkin pysähtyä tutkiskelemaan omaa sisäistä kotoansa. Kun Kuu kuvaa tunnetta kuin myös fyysistä kotia, niin minulla pitäisi olla vähän kelju olo. Tosin kotiolot muutenkin ovat vähän kuin tuo vanha keikkuva purjeeni meren armoilla. (Taaskin unohdin pannun pesän, se sammui ja sähköä tikuttaa nopeasti kulumaan.) Talvi tällaisessa vanhassa metsämökissä tuntuu heppaselta. Kuin olisi karhu lumen alla, eikä pääse mihinkään ja haluttaisi päästä. 

Saturnuksen neliön mittaisen köyden päässä oleva ankkuri on ihan hyvä. Voinhan minä jättää purjeeni tähän ja uida vaikka maihin välillä. Se tarkoittanee sitä, että nytkin pyysin poikaa tähän viikonlopuksi katsomaan kissoja, pesiä sytyttelemään ja lunta luomaan, katolta myös, sillä aikaa kun itse kävisin matkalla. Poika suostui ja tuumasi, että tuo kaverinsakin tänne soittelemaan. Nimittäin tuolla ylhäällä omaksi ateljeeksini tarkoitetussa huoneessa on sen täyttävä rumpusetti. Mitenkähän tässä käy? Unohtuuko kissat ja muut?

Siinä voi käydä niin, että kun 'uin takaisin vanhaan keikkuvaan Kuuhuni', se on täynnä vettä (lunta) ja rotat ovat jättäneet purren. Ei muuta kuin työtä sitäkin enemmän! Pystyykö sitä olemaan silloin kiroamatta? 

Varmaan kiroan. Mutta kenelle se pitäisi kohdistua? Tuo Saturnus opettaa nimittäin tarkkailemaan tällaisessa neliössä, että 'mihin se kalikka loppujen lopuksi kalahtaa'. Pitää muistaa, että kaiken olotilan itse rakennan. Kaiken vaihtoehdon itse valitsen. Pitäisi miettiä monta juttua, ennen kuin päättää tehdä muutoksia, ihan arkisiakin. Jos on vaikea tilanne, olisi parasta vain OLLA. Tosiaan kuin karhu pesässänsä. Pitäisi ottaa itse vaarin kaikesta siitä mitä ympärillä on, eikä asettaa ketään muuta vastuuseen. 

Saturnus neliö Kuu. Saturnus on kuitenkin Jousimies nyt, liikkuvaisempi. Se ankkuri voi olla liian heppanen, sehän voi lähteä vaikka ajelehtimaan huomaamattaan. Ja ajaudun ihan arvaamattomille vesille. "Anna elämän kantaa", kuulin juuri tänä iltana eräässä ryhmäistunnossa. Sen teen ja otan vastuun, sillä kukas muu se "elämä" on kuin minä itse ja se mitä ympärillä tapahtuu. 

Täytyy myös muistaa, että tämä neliö on sulkeutuvana. Intuitioni kertoo minulle, että tässä tulee ilmi jotakin, josta puhutaan vielä jäljestäpäin. Kyseessä koti, sen rajoittuneisuus ja samalla oman mielen rajoittuneisuus itse kullakin. Anti tulla!

Jotta näkisimme Saturnusta nyt tuolla Jousimiehessä vähän laajemmin, minun on liitettävä tähän Mallan blogin sivu, jossa hän löytää maailmaa ja näkövinkkeliä vähän laajemmalta alueelta tarkastella.