torstai 17. huhtikuuta 2014

Vertailua Marsin toimissa

Nyt kun konkreettisesti olen käynyt läpi Marsin kahden vuoden kierroksen kartallani, on hauska verrata sen liikkeitä edelliseen peruutukseen. 

Kaksi vuotta sitten minulla oli Marsin paluu Neitsyessä kolme kertaa eli Mars perääntyi Neitsyessä. Se aika oli minulle monenlaisten kompromissien ja päätösten aikaa, kun tuntui että talo 'hajosi' jalkojeni alta. Turvallinen maaperä piti luoda, ja johonkin uuteenkin piti tarttua kiinni. Kyllä siinä pähkäilin ja laskeskelin. Kirjanpitokin oli tarkassa syynissä. Anomuksia kirjoittelin sinne ja tänne ja etsin monenlaista tukea. Sainkin, mutta en sieltä mistä odotin, vaan aivan yllättävältä taholta. Tosin asumisessani oli taustalla Neptunuksen alkava yhtymä Kuuhun.  Muutoksia varmaan toi mukanaan Uranuksen neliö Aurinkooni. Sitä taas oli hellittelemässä ja uskoa antamassa Neptunuksen kolmio stelliumiini (Venus, Merkurius ja Aurinko). Minä selvisin!


Joka tapauksessa tiesin tuolloin mitä tahdoin! Nyt Marsin peruuttaminen Vaa'assa luo aivan toisenlaiset kuviot.  Se nimittäin nyt yhtyy MC:hen kolme kertaa. Jahkailua todellakin on sinne ja tänne. Menenkö vai enkö mene?
Teenkö vai enkö tee? Lopetanko vai enkö lopeta? Tällaistahan minun Vaaka-työnakselini yleensä on, vaikka sitä Neitsyt-Marsini järjellä pukkaa eteenpäin. Nyt se on sitä triplaten! Mieli ja tahto laahaa sinne ja tänne, ylös ja alas. Siinä vieressä asteen päässä on myös Diana-asteroidini, jonka luonne on vaakamaisen idealistinen. Kotihommat tuntuvat mukavilta, ainakin tuolla ulkona pihalla ja sitä on PALJON. Lentolippu odottaa hyllyllä Irlannin puutarhamatkaa. Aittaremontin vuoksi ja muutenkin jouduin satsaamaan moottorisahaan. Näyttää siis, että Irlanti vaihtui moottorisahaan. Onneksi otin peruutusvakuutuksen, joten saisin suurimman osan matkan hinnasta takaisin. Voi jukran pujut!! Kiikkuu, kaakkuu...

On hauskaa lukea kahden vuoden takaisia juttuja.
Silloinkin tein puupinoa, kuten nytkin. Tässä!

Ja vähällä olin laittaa nytkin tähän kuvan puunhakkuusta puupinojen välissä. Se liittynee vahvasti samalla Marsin oppositioon kodin akseliini IC:hen. Ja siinähän sekin vaa'alla kiikkuu moneen otteeseen. Kysymys siis, kuinka tärkeä koti on? Vai onko tärkeää seikkailunhaluni ja matkustaminen? Vai joku muu? Kaksi vuotta sitten suunnittelin matkaa ja teinkin sen, aika rohkeasti. Entä nyt?

Nyt minulla on voimakkaana taustana Uranuksen oppositio MC:lle eli yhtymä IC:lle. Oinas-tuli vastaan Vaaka-ilma-idealisti! Päätä raavin nytkin. Samalla siellä on myös Jupiterin sulkeutuva neliö MC:lle. Kuviossa mukana vuorovaikutussuhteet. Mietintämyssyn sisällä monenlaista. 

Saatikka sitten taustalla tuo yleisesti lähestyvä T-Risti!!! Jotenkin vaisto sanoo, että peru Irlannin matka. Miksi? Siksikö, kun taivaan merkit niin sanoo. 

Pitäiskö tässä sittenkin kuunnella sfäärien ääniä? 

Todella inhottavaa tällainen jahkailun ja päättämättömyyden olotila! Vaikka muistan kyllä senkin, että väsyin Neitsytmäisen Marsini analysointiin ja laskelmointiin. Miten se kahden vuoden päästä onkaan? Mars perääntyy kai silloin Skorpionissa. Voi ei! Ei varmaan helppoa sekään! Se perääntyy Asciini silloin kolme kertaa!

En kai usko taivaan merkkeihin? Pitäiskö minun ymmärtää astrologiaa, itseäni vai tilannettani? Taidan nukkua vielä yön yli...

Voimakkaiden auringonpilkkujenko vuoksi radiokaan ei tiedä mitä kieltä puhuisi!

torstai 10. huhtikuuta 2014

Ylensyönyt Jupiter!

Kyllähän minä olen aina ihaillut Jupiteria, jo pikkutytöstä asti kun opin sen tuntemaan.

Iloisesti siis yllätyin, kun sen löysin syntymäkartaltani ykköshuoneesta Jousimiehessä. 'Vesissä' uiskentelijana minulla olikin suuren suuri pelastusrengas! Sen kera olen ylpeänä kellunut maailman vesillä ilman pelon häivääkään. 

Tosin se on neliössä Marsini kanssa ja ehkä aiheutti senkin, että olin joutua suuren rekan eteen ja kuolla. Siinä ei auttanut Jupiter, varmaan enkelit. Onneksi Jupiter on oppositiossa Merkuriukseni kanssa! Uskoisin, että siinä mittelöivät rehentelevä suuri ja piskuinen, mutta terävä. Jokin sentään jarruttamassa persoonan yltiöpäisyyttä ja suurentelua. En myönnä, että paisuttelisin, iloisesti ehkä vain väritän asioita. Vaikka poikani kyllä aina muistuttavat 'kuvittelustani' ja asioiden väärinymmärtämisestä. Tämä lausahdus oli jo aika paha: -Äiti, sinä jatkuvasti valehtelet itsellesi. Eipä silti, jos näkisit totuuden, et jaksaisi eläkään! (Taisi poika olla lukenut Nietcsheä.)

Noh! He joilla Jupiter on hyvissä asemissa, voisi kysellä kuitenkin varmuuden vuoksi itseltään:
- Innostutko vähän liikaa asioista etkä näe metsää puilta? Saatko mitään suoritettua loppuun!
- Lennätkö sinne tänne ja luulet elämästäsi nauttivan, kunnes ihmettelet, missä on koti?
- Oletko pumpulissa kasvanut liian hyvän onnen kanssa ja saanut uskon, että selviät mistä tahansa?
- Miten on arvostelukykysi ja itsekritiikkisi kanssa?

Nyt kun Jupiter on Ravussa, niin miten on herkuttelun kanssa? Miten paljon annat mielihyvälle vallan, kunnes huomaat että uups? Kuinka paljon laitat rahaa kodin kunnostamiseen, että se näyttäisi hyvältä ja velka sen kun kasvaa? Taasko tuli uudet kengät laitettua? Vai kasvaako pienetkin surut ja harmit yli mittapuun ja läheisesi jo tuskastuvat? Entä se vanha kauna, taasko pinnalla entistaä suurempana? Ja oliskohan jo aika lopettaa mököttäminen, jonka syytä et enää muista?

On toki mahdollista toisinkin päin. Laittaa kotia kuntoon omalla työllä, antaa anteeksi vanhat kaunat, suurennella vaikka niitä arkipäivän iloja ja huomioida kunnon kohottaminen. Nyt pitäisi 'kiivetä korkealle ja nähdä vähän enemmän kuin oma napansa', on Jupiterin aika. Zeus hallitsi kansaansa, koska katseli sitä Olympysvuorelta ja näki laajempia kokonaisuuksia. Siksi kai aikoinaan linnatkin rakennettiin korkealle ja korkeiksi. 

Mars tällä hetkellä punnitsee asioita Vaa'assa keikkuen sinne ja tänne. Jupiter laajentaa asioita joka puolelle, sekin seilaten eestaas.

Ei kuitenkaan makeaa mahan täydeltä. Koko elämämme tavarapaljouden ympäröimänä näyttää olevan jupiterimaista yltäkyltäisyyttä. Maksan häiriötilat kertovat stressistä ja väärästä tavasta elää. Jupiter hallitsee maksaa. Miksi hyvinvointivaltioiden ihmiset paisuvat kuin Jupiter ikään? Eikö Saturnus pystykään rajoittavaan voimaansa?

Joka tuijaan (kuvassa Aulangon tuijametsä, kuin korkeita kuusia) kurkottaa, se katajaan kapsahtaa!

Musiikki saa olla mahtipontista.

Holst ja Jupiter

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Neliö kuin aitaus!

Ennen rakennettiin aitauksia.

Pikkulapsellekin tehtiin leikkikehä. Se oli aidattu pieni alue siellä tuvan lattialla. Usein se lapsi itki siellä. 

Pienille karitsoille, porsaille ja vasikoille rakennettiin aitauksia. Pihat aidattiin, etteivät lapset juoksisi autojen eteen. Tai kasvimaat aidattiin, etteivät kotieläimet pääse tallomaan. Lehmille ja hevosille rakennettiin aidattuja alueita piikkilangoin tai sähköjohdatetuilla langoilla. Ja yhä tehdään. Talojen ympärille rakennetaan muureja. Yhä vain, aina vain aitauksia.


Astrologinen neliö muistuttaa kaikesta tuosta. On muuten helpottavaa etsiä syitä ahdistaviin tuntemuksiin astrologiasta, huomaan. Nyt on ollut jotenkin juuri tuollainen aitaukseen ahdettu tunnelma. Ja vahva neliöhän sieltä transiiteistakin löytyy. Jupiterin sulkeutuva neliö Keskitaivaaseen, työn akseliin, MC:hen. Muutenkin on raskaat transiitit taustalla, kuten Uranuksen oppositio Keskitaivaaseen. Työnakseli on kuin rasvaamaton, kitisevän jurraava akseli vanhan auton alla. Se pelottaa. Eikä pelko ole paha asia. Sillä on oma merkityksensä: Pysähdy!  Ole kuulolla. Ole varovainen. Laske kymmeneen! Mieti kerran vielä. Mieti omat energiat ja sitä mitä on jakaa muille. Nöyrry pienuutesi edessä. Tekemiset ovat nyt jonkin syynin alla!

Neliössä on kyseessä aina polariteetista. 90 asteen toinen kärki on maskuliininen ja toinen feminiininen. Kuten itsellä nyt, Jupiter on feminiinisessä Ravussa, MC maskuliinisessa Vaa'assa. Molemmat johtavissa merkeissä. Mutta laaduissa toinen vettä, toinen ilmaa. Riidassa siis keskenään! Ja johtavissa merkeissä on kyseessä miten työskennellä harmoniassa muiden kanssa siten, että säilyttää oman turvallisuutensa ja kontrollin itsellä. Rajata oma alua, mikä on tärkeintä tehdä. Ei pidä kurkkia kieli ojolla, mitä siellä aidan toisella puolella on. Parasta pitää itsensä rajattuna, turvassa ja pysähtyä.

Jotakin tuollaista vipeltää pienessä päässäni. Mitä muut tahtovat? Mitä minä itse tahdon? Toisten odotukset, omat odotukset. Toisten toiveet, omat toiveet. Ja tuhat asiaa viuhuu ympärillä kuin puhurituuli tavaroita nakellen! Jossakin kerrotaan, että tällaisessa kuviossa viedään luukin kädestä. Suunnitelmat jumittuvat. Pitää keskittyä vain siihen, mikä tuntuu sopivalta, hyvältä.

Jupiterin neliö on paljolti suhdetoiminnallisuutta. Ulos maailmalle ja sisään kotiin. Sehän on samalla avautuvassa neliössä Keskiyöhön eli kodin akseliin IC:hen. Mikä puhuri on kotiini iskemässä? Mikä on rikkomassa kotiani? Itsekö sen teen, vai ulkoinen jokin muu?

Mutta tosi on, että kotikin tuntuu joskus kuin aitaukselta, jossa tekee mieli rääkyä kuin kakara, jota äiti ei kiireeltään ehdi nostaa syliin. On kehänsä vanki. Miten sen voisi kokea turvaksi? Niin kuin se aitaus, joka rakennetaan kasvitarhan ympärille, ettei sitä ulkopuoliset uhkaa. Jossa saisi rauhassa kasvaa. Todellakin neliön polariteetin tasapainottelua. Juostako maailmalle vai rakentaa kodin turvaa?

Johan helpotti!

Eipä silti, yleisesti ottaen Jupiter Ravussa muistuttaa meitä tutkimaan tunteitamme, miettimään mitä ruokaa syömme ja esim. miten hoidamme kotia; Jupiter Ravussa