torstai 31. heinäkuuta 2014

Mars vauhdittamassa Leijona-aikaan!

Jotenkin iloisella mielellä otan vastaan Leijona-auringon aikaa, kun samalla Jupiterkin siirtyi sinne yhdeksi vuodeksi  ja progressiivinen Kuu-sykli yli kahdeksi vuodeksi. Sitä on iloisesti tönimässä Marsin avautuvat kolmio transiitit. Kuin olisin portilla jonnekin uuteen maisemaan. Sivuutan vähän olan kohautuksella sen, että Mars itse on Scorpionissa huljuttelemassa kylmän raskaitten aaltojen lomassa. Palaan tähän, sillä scorpiomaisena omaan myös mielen synkkyydenkin ja itsekritiikin. Nyt juuri en anna sen häiritä.


Vertaan jälleen kahden vuoden takaisia samaisia Marsin kuvioita. Mitä tapahtui? 

Opiskelin silloin hanakasti Marsin kulkua avautuvina ja sulkeutuvina kuvioina. Olin innoissani sen avautuvassa kolmiossa stelliumiini, koska aloitin silloin yrittäjäkurssin, jonka merkitystä pyrin sitten tiivistämään samoissa energioissa opposition kera. Järkeen käypää. 

Nyt tuo Leijona-kausi jopa hieman puistattaa tällaista jupiterimaista optimistia. Täytyy laittaa jäitä hattuun.
Kuitenkaan en voi (kuvion osoittamalla tavalla) olla hiljaa ideoistani enkä suunnitelmistani. Palpatan niistä aika avoimesti samalla tietäen, että täytynee ottaa vastuu sanoistani, jotta en menettäisi naamaani ja uskottavuuttani. Venus-voiman toivon tuekseni ja iloa antavaksi, ja omiin aurinkoenergiohin pitää vain luottaa. Mitä muuta voin. 

Jupiterin avautuva kvinkunssi Kuulle astron sivuilta kopioituna tähän muistutukseksi itselle, mitä yleensä kvinkunssi voi sisältää. Sopinee niin tähän hetkeeni! Pelkää tai anna palaa! Kvinkunssi on jotenkin sellainen salamyhkäinen, usein tiedostamattomissa oleva kulma, kuin nurkan takana koputteleva, jota voi pelästyä tai sitten uteliaisuudessa haluaa nähdä mitä se on. Onkohan se vähän samaa kuin nuo miehet, jotka tässä ovat olleet koputtelemassa ja esim. kattoni kuntoa katselemassa. Korjata pitäisi, tuumivat. Tai sitten nuo ystävät, jotka vauhdittavat ideoitani haluten mukaan. Ota siinä sitten tai jätä!

En usko ihan näin. Oma sisin se siellä koputtelee! Ajatus herää, voimistuu, pyrkii pinnalle. Järki haluaa vanhan muorin alistumaan ja vanhenemaan, intuitio sitä nuorentamaan. Siinä sitten painiskelevat!


Melkoiset näköalat avautuvat kotiin ja asumiseen liittyville asioille tämän transiitin myötä. Upeat tulevaisuuden visiot piirtyvät sielusi verkkokalvolle ja tiedät tarkalleen mitä sinun tulisi tehdä saavuttaaksesi tuon kaiken. Ajan laatu todellakin antaa sinulle mahdollisuuden pistää kotiasiasi kerralla sellaiseen järjestykseen, että voit takuulla tuntea olosi turvalliseksi.
Käytännön esteiden sijasta ainoa hankaluus on mielesi esille nostama menettämisen pelko, joka saattaa saada sinut heittämään pyyhkeen kehään jo ensimmäisessä erässä. Totta onkin että ilman rohkeaa tietoisuutta jäävät tarvittavat ratkaisut tekemättä ja meno jatkuu vanhaan puuduttavaan malliinsa. Pallo on kuitenkin sinulla ja tiedät tarkalleen mitä haluat. Kaikki on aivan ulottuvillasi, kunhan lähdet liikkeelle, etkä jää parkumaan ensimmäisiin takaiskuihin uuden elämäsi kynnyksellä. Sinulle on tapahtumassa niin paljon, ettet voi sitä mielen tasolla edes ymmärtää ja siksi jotkut vaiheet tuntuvat ensin vaikeuksilta, vaikka kysymyksessä on aivan päinvastainen tapahtumasarja.
Katso tulienergiaa estraadilla ja marsilaista punavoimaa! Maria Pages ja Tulitanssi!

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Kuun progressiot eri merkeissä, osa 3

Kuun edistyksellisyys ohjaa meitä elämässä aina kaiken taustalla noin 2 -2,5 vuotta. Kuu on meidän lähin ja ehkä vaikuttavin planeetta kasvussammekin, joten sitä tässä tarkkailen millaisia ohjeistuksia se voisi antaa elämäämme eri merkkien (tähtirykelmien energioitten) kautta. Edellä olen käynyt läpi henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä merkkejä. Nyt keskityn kosmisiin merkkeihin. Jos tätä joku lukee, kannattaa muistaa, että en ole astrologi, en edes astrologian harrastajakaan vielä, vaan opiskelen sitä itsekseni innostuen sen eri alueista. Ja osaksi kaikki mietteet ja tulkinta on omaani, vaikka se perustuukin jo monen  vuoden kokemukseen ja tutkimiseen.

Ukonilman aikaan lueskelin noita astrologisia kirjoja ja etsin sieltä vähän eri painotteita Kuun vaikutuksesta. Raimo Nikula toteaa osiossa Kuun progressio, että "kun yleensä Kuu on elämänvoiman välittäjä ja automaattisten sopeutumiskeinojen ja tunnepohjaisten reaktioiden symboli, sen edistys avaa näkymiä yksilön kehityksen melko ulkoisiin ja näkyviin muutoksiin ja painotuksiin." Hän korostaa Kuun merkitystä toimijana. Kun ymmärrän esim. että uskonnollinen käyttäytyminen on lähtöisin tunneperäisiltä lähteiltä (siinähän ei yleisestikään ole järjen kanssa mitään tekemistä, kuten eräs piispa sen ilmaisi), niin kaikki käyttäytyminen juontaa tunteista. 

Erkki Lehtiranta tuo kuusta esille ajan rytmittäjän ja sen feminiinisen puolen, mikä alkujaankin on ollut perustana kuukautiskierrolle. Siksi Kuun keskeinen vaikutusalue on koti ja lapsuuden ilmapiiri. Kuu edustaa myös silloin pehmeämpää, intuitiivisempaa ja vastaanottavampaa aluetta. Ei siis ihme, jos Juhani Nummela nimittääkin Kuuta 'akuksi, varaajaksi, joka varastoi kokemukset, usein alitajuisesti. Onhan Kuun huone numero 12. Kuu kuitenkin pakottaa todelliset tunteet esille ja toiminta on usein sen mukainen. Näin tunteet luovat usein sen julkisen olemuksen, jota muut näkevät, varsinkin kotiväki ja läheiset työtoverit, mutta itse sille voi usein olla sokea. 

Jossakin viisaat päät (puhun tuhansien vuosien takaisista astrologeista) ovat todenneet, että ihmisen elämää määrittelevät syklit ja kierrokset kuin spiraalimaisella radalla, joko junnaten yhtä ja samaa tai sitten jonkin kokemuksen myötä kasvaen tärähdetään seuraavalle radalle. Ja että tätä kaikkea on tahdittamassa oman aurinkokuntamme kulku eri tähtiryhmien vaikutusten alla. Auringon heijastamana saamme siihen alkuenergian ja Kuu ravistelee sitä omilla sykleillään. On koettu, että Oinas antaa aina jotakin alkuun ja loppukierroksilla ollaan 'kokeneempana' yksilönä laajentumassa. Siksi kai merkit Jousimies, Kauris, Vesimies ja Kalat ovat saaneet 'valmiimman' ajatusmaailman leiman. Vai onko? Sitä vähän tutkiskelen herkän Kuun koskettamana. Ennakoiko Kuun progressio tulevaa?

Tarvitsen tähän tämän hetken leijonamais-vaikutteista keltaista väriä. Nyt valitsen kukaksi loistoalpin eli tarha-alpin. Se kasvaa puutarhassani kuin suuri iloinen valoilmiö. Sen kukkatertut osoittavat keltaista loistoaan joka puolelle, kuin majakan valot.


Rajun Skorpioni-energian jälkeen tarttuu Jousimies-Kuu tässä progressiossaan iloiseen vauhtiin. Silloin jo tiedetään elämän ja itsen arvoa ja on suuri halu kokea elämää positiivisemmalla tavalla. Vähän niinkuin silloin kun on surtu ja itketty yksi yö itseä säälien ja päätetään seuraavana päivänä mennä lähikapakkaan ihmisten joukkoon. Johanna kutsuu Jousimiehen sykliä parhaimman vireen kaudeksi. Tiedämme jo, että  ihmisenä olemme ainutlaatuisia, elämä on arvokasta sinänsä, ja sen menoon pitää rohkeasti tarttua. Kiihkeä kokemisen halu iskee ja kantaa eteenpäin. Tulee halu tarttua johonkin uuteen ja johonkin, joka antaisi elämään uusia tuulahduksia.

Laskin, että itse tartuin tuolloin siihen mahdollisuuteen, mitä yliopistojen avoimuus tarjosi minulle noin 20 vuotta sitten tuoden opinantia pienille paikkakunnille nk. avoimena yliopistona. Aloitin siellä kasvatustieteen opinnot ja aivan uusi elämän ura urkeni siitä minulle. Hurja innostus sykki sisimmästäni ja tunsin ylittävän itseni.

Jos tarkastelee vielä tuota Jousimiehen energiaa ja Kuuta, joka koskettaa tunteiden vesiä, niin noissa energioissa jos missään se lämmittää tai viilentää sopivasti. Tulee ikään kuin halu leikkiä ja kisailla, koska elämän voima, rohkeus ja varmuus mahdollisuuksista nousee esiin. 'Tuntuu', että on jotakin, osaa jotakin, on ennen kaikkea ihminen kaikkine sävyineen. Iloinen odotus pulppuaa kuin kevätpuro, joka etsii uusiakin uomia, vanhat kyllästyttävät ja tuntuvat ahtailta. Ennen kaikkea tulee tunne, että 'minä haluan olla ja antaa jotakin!'

Kun sitten on löydetty jotakin siitä mitä on haluttu, tulee aikakausi Kauris-Kuun energioissa, ja valinnoista tulee kantaa vastuuta. Tunteet viilenevät ja järki otetaan käteen. Tai ainakin tässä ajassa voidaan luoda se illuusio, että kannan vastuun, toimin järkevästi ja näytän mihin pystyn. Sen taustalla kuitenkin voi olla juuri ylemmyydenkin tunne, että jaksaa kantaa vastuuta ja toimia muidenkin hyväksi voimavarat usein ylittäen. Kun sitä kaikkea on liikaa, tulee väsymys. Järki ei siis ole riittänyt. Usein hermostuminen syntyy myös siitä, kun toiset eivät ehdi mukaan ja tekee sitten heidänkin edestä. Toiset eivät näe sitä 'hyvää' minkä itse näkee. Tämä aika voi olla myös elämän hallinnan illuusiota. Tyytymättömyys voi saada vallan ja haluaa vetäytyä yksinäisyyteen. 

Itsellänikin tuollaisessa jaksossa suorastaan hurmioituneena omaan osaamiseeni kahmin huomaamatta liikaa itselleni, ja perheeni kärsi siitä. Vaikka mieheni ymmärsi, että opiskelen myös perheen tulevaisuuden eteen, niin vähän katkerana hän sitä aikaa muisteli. Kauris-energia unohtaa helposti läheisensä tarpeet, kun siinä keskittyy työhön tai uuden opiskeluun tai tutkimiseen ja laajempiin kuvioihin. Sitä luulee olevansa elämänsä pomo eikä useinkaan huomaa, että pomo on se työ tai koulutus tai tutkimus tai päämäärä tai idea tai intohimo johonkin. Joka tapauksessa tässä ajassa voi siipien kestokyky lopahtaa. Tai voi lentää aurinkoon ja polttaa itsensä. Itselläni noina aikoina oli myös Jupiterin paluu, joten sieltä sain kai ihmevoimaa, koska jaksoin loppuun sen mitä olin aloittanut eli pääsin opinnoissa päätökseen ja sain paperit uuteen ammattiin, kasvatustyöhön.

Vesimies-Kuun edistysaika on taas toisenlaista. Kun on monella lailla kokeillut omia rajoja ja elämän kantavuutta, on hihaan jäänyt monenlaista. Ehkä suurin idea on syntynyt siinä, että on osa jotakin suurempaa kokonaisuutta. Yksin ei pysty paljoonkaan. On merkityksiä sillä mitä tekee ja miten toimii laajempiin yhteyksiin. Vesimies-energiaa leimaa yhteisöllinen veljeyden ideaali. Ei tuijoteta enää yhtä omaa suuntaa, ei ole yhtä pyrkimystä, ei yhtä nurkkaa, vaan kaikki on laajennut. Näemme kokonaisuuksia ja irvailemme mitättömille yksityiskohdille. Kuin maisemalta olisi kaadettu puut pois ja silmä kiertää avaraa tilaa. Kaikki mikä tuntuu kahleelta, alkaa ahdistaa. Eräänlainen vapauden kaipuu voi kohota tässä huippuunsa, vaarallisellakin tavalla. Enää ei hyväksytä mitään mikä sitoo, mikä on velvollisuuden rasittamaa tai mikä hiertää omaa kehitystä. Tässä vaiheessa  voidaan liittyä johonkin maailmoja avartavampaan ryhmään tai virtaukseen. Jopa niin, että oman itsen merkitys mitätöityy, jopa lähimmäiset voivat jäädä syrjään. Idealla on suurempi merkitys. 

Jos muistelen tätä aikaa valmistumiseni jälkeen ja työhön sijoittumista, tunsin ainakin valtavaa iloa olla osana yhteiskunnan järjestelmää ja toimintaa. Mukana olemisen ilo. Sitten tulee vaikuttamisen illuusio. Kun pääsee mukaan yhteisöön, luulee helposti, että voi vaikuttaa siinä, edistää sitä.Jossa kuitenkin pian tulee seinä vastaan. Yhteisö onkin aika vankka rakennelma vanhoine sääntöineen, eikä sitä noin vain muuteta. Vesimiesenergia hyytyy helposti. Kun ideaali elämänusko murtuu, seurauksena voi olla tarttuminen johonkin mielitekoon, joka lohduttaa. Vaikka vesimies-energia on kosmista, universaalia, ei sitä ole helppoa tavoittaa ja jopa vesimies voi unohtua elämän mielihyvän tuotoksille; materiaalille ja alistua helpompaan elämään.

Itse tuon syklin aikana paneuduin filosofian opiskeluun. Tyypillistä vesimiesmäistä aluetta. Synennyin enemmän tiedämaailmaan ja ideaalissa ajattelussani löinkin pääni siellä seinään. Tiedemaailman jäyhyys oli jopa peloittavaa, usein yksilön alistamista sen termeihin ja dogmeihin. Subjektiivinen tieto mitätöitiin, vain nk. objektiivisuus oli 'oikeaa'. Mikä on minusta suorastaan harhaa.

Kuun Kalat-aika ei ole sitä helpointa. Varsinkaan minulle, jolla muutenkin on syntymäkartalla Kalat-Kuu. Tällaisena aikana tunteet suorastaan paisuvat ja käpristyvät kuin käriste pannussa. Järjen ääni jää taka-alalle ja kaikki vaipuu syvän itsen uumeniin usein aika surullisellakin tavalla. Ystävät ihmettelevät miksi toinen haluaa olla yksikseen, karttaa muita ja hautoo omiaan. Omat varjot nousevat esiin. Ainoa asia usein, mikä nostaa päätä, on myötätunnon ja auttamisen halu muihin. Kuunteleminen ja kuunteleminen. Ja taas itsen kuunteleminen. Tällöin yksilöä on helppo käyttää jopa hyväksi. Yksilö unohtaa itsen hoitamisen ja hoitaa muita. Sekin vain lumetta sille, missä tunteiden maailma kamppailee. Usein aika epätietoisessa sellaisessa.

Mutta jotain kypsyy, viisastuu, vanhenee ja valmistuu uudelle kierrokselle. Jos tästä ajasta selviää ilman katkeruutta, ilman toisten syyttelyä, anteeksiannon kanssa, on helppoa alkaa elämän uusimistä oinas-energioissa jälleen. Viimeistään tällöin on se anteeksianto muiden ja varsinkin itsen virheille ja väärille valinnoille tosi tärkeää. Löytää omat heikkoukset, myöntää ne, ja tietää, että niitä voi vahvistaa. Löytää oma viisas itsensä.

Hirveästi tuli tekstiä, inhottavan pitkästi ja monisanaisesti. Ööh, inhosin itsekin sitä lukea. Mutta astrologia on myös ajattelemista, asioiden poimimista ja niiden yhteensovittamista. Jos joku ei hyväksy astrologiaa psykologisena sisältönä, niin ainakin se voisi olla hyvin filosofista. Rakkautta tietoon? Ei, vaan tietoa rakkaudesta. Ainakin Kuu on tässä sitä ollut taustalla tulkitsemassa. Vetovoimasta kaikkeen olevaiseen.

Voi kuinka kaunista! Dance to the Moon, Kiinalaista Erhu-musiikkia

Progressed Moon in Capricorn
The Progressed Moon in Capricorn shifts the attention to approval and recognition. The focus is on establishing some sort of order and control in your life. A stronger need for recognition and for concrete success is typical of this Progressed Moon phase. 
Progressed Moon in Aquarius
This is a more sociable and gregarious position of the Progressed Moon. Stronger social awareness and a desire to belong to a group is present at this period in your life, although sometimes it's more about expressing your own individuality and breaking the rules. Networking is the keyword for this period.
Progressed Moon in Pisces
Heightened sensitivity and an emotional need to connect with your inner world is dominant during this period. This is often a more introverted period in your life when the focus is on your dreams and longings, personal creativity, and sensitivity.

maanantai 28. heinäkuuta 2014

Kuun progressiot eri merkeissä, osa 2

Poimin tähän edistyskartan käsittelyyn nyt kolme yhteisöllistä energialähetystä, mitä Kuu suodattaa meihin omasta värähtelyvoimastaan; Neitsyt, Vaaka ja Skorpioni. Merkit, jotka ovat olleet esillä kovastikin nyt Marsin kuvioissa. 

Kaikkien rakastama, syötävän hyvä ja kaunis kesäkukka on krassi. Koska nyt tähdätään hyvin paljon yhteisöllisyyteen ja ympäristöön missä elämme, sopinee krassin kirkkaat silmät tähän näkökenttään. Ihan tosi! Krassilla on kultainen sydän ja terävät silmät! 


Näiden galaxien alue on muutenkin hyvin avartavaa energioillaan, joten Kuu voisi imullaan vaikuttaa kokonaisnäkemyksiin ja laajentaa muutenkin näköalaa siinä yhteisössä missä elämme.

On hyvinkin oivaltavaa, että Leijona-areenan jälkeen joudutaan tarkastelemaan mitä tuli sanottua ja mitä tuli tehtyä. Mitä jäi käteen ja mitä ilman jäimme. Neitsyt-energia on jotenkin analysoivan rankkaa, vaikkakin rakastettavaa ja jopa joskus ylenpalttisesti lempeää ja avuliasta. 

Johanna Karpov tähdentää progressiivisen Neitsyt-Kuun aikaa maa-elementin luonteisena. Tässä tarkastelumme keskittyy kehoomme ja terveyteemme. Mietimme mitä kannattaa suuhun pistää ja laskemme kaloreita. Hoitomenetelmät valitsemme tarkoin. Yhtä lailla kun analysoimme tekemisiämme, teemme sitä myös fyysisessä muodossa. Vertailemme, neuvomme ja ohjaamme tietojemme rikkautta myös ympäristöön. Meissä tulee ulos avulias ohjaaja, myös tietävä ohjaaja aika itsevarmana. Aivan kuin kääntäisimme itseämme vivusta, unohdamme leijonamaisen egoloiston ja luovan voiman ja nöyrrymme olemaan kiltti ja avulias ihminen. 

Astrologia on siitä hauskaa, että se voi osoittaa ihmisen eri olemuspuolet, jotka eritoten korostuvat näissä progressioissa, koska ajallisesti siihen voi keskittyä enemmän. Meissä voi elää eri aikakausina aina 'uusi ihminen', johon näin tiedostamalla on mukava tutustua. Avata ikkunat tiettyyn suuntaan ja kokeilla millaista on elää eri kulmassa itseä. 

Neitsyt-energiaa Kuu heijastaa myös käsiin työtä tekemään. Ehkä ne Leijona-kauden ideat voisivat nyt saada enemmän fyysistä muotoa. Villin kauden jälkeen rutiinit tuntuvat hyviltä ja rauhoittavilta. Ehkä ne rutiinit, ainakin uudet, syntyivät Leijona-perioodin aikana. Nyt ei tehdä uusia innovaatioita, pidättäydytään siinä totutussa ja hyväksi nähdyssä, joka tuntuu istuvan arkeen ja työhön. Neitsyen järkevyys tekee myös laskelmia siitä mikä on kannattavaa ja mikä ei. Sekä taloudellisesti että fyysisesti. 

Toisaalta jos menen pintaa syvemmälle ja Kuun suodattamana, niin uskon tässä myös tunteiden herkkyyteen. Leijona-aika voi myös lyödä, teettää takapakkia liiassa suuriuskoisuudessa. Liiassa innokkuudessa se voi talloa toisten mielipiteitä ja huomioita ja saada nenilleen. Neitsyt-ajassa voi hoidella myös haavoja. Särmät ovat taas hiomisen tarpeessa, sydän syrjällään ja egolla vaara ottaa syytettäväksi ympäristö ja unohtaa oman valinnan vastuut. Minulla on tunto, että juuri tässä mitataan paljon veren perintöä ja sitä miten yksilö sopeutuu yhteisöön, tuleeko hyväksytyksi vai onko hyljinnän tunne. Jääkö katkeruutta vai kasvaako omien heikkouksien ymmärtäminen ja hyväksyntä. 

Nyt suolsin tulemaan aika intuitiivisesti ja siis aivan omia sanoja. Aivan kuin olisin tunnustellut omaa tulevaisuuttani tässä.

Progressiivinen Vaaka-Kuun energia tuntuu tutulta ehkä juuri viime keväisen Marsin perääntymisiltä ja josta juuri Mars on irrottautunut. En jaksa mennä niin kauas menneisyyteen, että muistaisin mitä jaksoa silloin elin, mutta luotan yleiseen näkemykseen, mitä Johannakin tuo esille. Vaaka-energia on toista silmäilevä, ikävää toisen luo, halua toimia ryhmissä tai yhteisössä, olla vaikuttajana siellä. Halua harmoniaan ja tasapainoon elämässä. On toive hyvästä kumppanuudesta, riitojen sovittamisesta ja lö sopusoinnusta kaiken kanssa. Jos se ei onnistu, tulee helposti masennus, luopuminen ja vaikka tarttuminen johonkin ojenkorteen, mikä voi viedä suohonkin. Esim. alkoholi, lääkkeet ja liika syöminen. Ei aivan helppoa aikaa.  Mieliala voi tasapainotella ilon ja ahdistuksen välillä. Etsimme kunnioitusta muilta, kumppanilta ja yritämme osoittaa sitä itsekin. Välillä olemme hukassa ja on vaikea löytää oikeaa suuntaa, oikeaa sanaa, tekoa ja päätöstä.

Syksyllä vesien pinnat heilahtelevat hyvin äkisti. Aivan kuin vesi vaakakupissa keikkuen puolelta toiselle. Muistan meren rannat syksyllä, vesi oli usein korkealla. Näinkö Kuu heijastaa ihmisenkin olotilaa? Kallistuen suunnasta toiseen. Vesi lainehtii kehossa ja se tuottaa epävarmaa tunnetilaa. Kuu hallitsee tunnetiloja, tähtikartan peräkammaria ja sen salattuja asioita. Tunteet ovat sielun maisemaa, sumussa ja kirkkaassa valossa.

Mietin, onko Vaa'an tunnetila vain aavistus siitä mihin se joutuu sitten Skorpioni-energian aikana. Silloin viimeistään on pakko valita joko-tai. Silloin viimeistään on katsottava itsen ja tunteiden totuutta silmiin ja todettava tila. Silloin ollaan hyvin tarkkanäköisiä myös ympäristön suhteen, hyvin kriittisiä, sanavalmiita ja aktiivisen synkkiä katsannossamme. Kun Vaaka rakentaa illuusioita tilanteiden hallitsemisista, Skorpionissa nähdään todellisuus ja jopa ramahdetaan. Sukelletaan syvälle, kuten usein sanotaan, suorastaan välillä mudassa ryveten, välillä laukoen jäänkirkasta tilaa. 

Tunteissa käyttäydymme silloin hain tavalla, haukkaamme tai sylkäisemme. Sylkäisemme koko mennyttä hyvine ja pahoineen. Nousemme pinnalle puhdistautuneina, ravistelemme ravan pois ja suoristumme. Kukaan ei voi tätä estää. Emme aina itsekään. Mutta näemme läpitunkevan selkeästi taas elämää eteenpäin. 

Auta armias, jos ei edellisistä energioista ole mitään siis opittu, ei mitään purettu tai raja-aitaa vahvistettu tai sitten hajotettu kokonaan,  Skorpionin sumuisten galaxien alla ja Kuun kanavoimassa tilassa totuus ravistelee hurjalla lailla. Jos jotain on 'valmista', voi aika tyyneesti ja viisaasti suoriutua näistäkin energioista.

Lähtökohtaisesti olen siteerannut Johannan kirjan sisältöä. Laitan tähän alle myös edellä aloittamaani cafeastrologi-sivuston tulkintaa. Kuitenkin olen suoltanut hyvin intuitiivisesti ja ehkä hyvin Leijona-vaikutteisesti itse sisällyttämääni oppia merkkien energioista Kuun siihen heijastamana.


Progressed Moon in Virgo
After a somewhat naive and playful period while the Progressed Moon moved through Leo, this phase indicates a need and/or desire to perfect our craft. This is a time of dedication to work, health, and routine. This is a more introverted period in your life when you might have your "nose to the grindstone", so to speak.
Progressed Moon in Libra
The focus turns outward again as the Progressed Moon moves from the introverted Virgo to sociable Libra. An increased need to be with people, to socialize, and to compromise are featured during this period of life. More attention to physical appearance and attractiveness, as well as graciousness, is often prominent.
Progressed Moon in Scorpio
There can be a hunger now for deeper experiences and more powerful bonds. Emotional commitments come into focus. While the Progressed Moon was in Libra, harmony was most important to you. At this time, however, harmony might take a back seat as you feel the need for something more powerful and significant in your life.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Kuun progressiot eri merkeissä, osa 1

Nyt tarvitaan värähtelyherkkyyttä. Taas ne galaksiryhmien valtaisat voimat! Miten Kuu niitä heijastaa? Sehän on herkempi kuin Aurinko, lähempänä, ottavampi ja antavampi. Vuorovaikutteisempi.

Otan kuvaksi tähän sen keltaisimmasta kultaisimman kukan, kesä kun on. Kultahelokki joka säteilee pihallani siellä täällä tuoden iloa ja keveyttä puutarhamaisemaani. Sillä on kauniin herkät 'tuntosarvet' eli heteet ja ulospäin pyrkivä oikein tomera emiö. Lääkekasvi! Hoitaa iho-ongelmia ja on omegapakkaus öljyssään.


Jonkinlaisella odotuksella suhtaudun nyt Kuu-Leijona vaiheeseen. Tuntuu, että alan käyttäytyä jo nyt toisella tavalla. Sylky vain roiskuu, kun puhun, enkä pidättele, enkä pimitä sellaisiakaan asioita, joita olen aika varauksellisesti tuonut esiin mm. kahvilamaailmassani, suorastaan laittanut syrjään. En enää! Aion näyttää "karvani ja karjaista"! Sama karjaisumentaliteetti voi näkyä blogissanikin.

Jätin siis jälkeeni progressiivisen Rapu-Kuun, jonka sisältönä olen ihan kokemusperäisesti löytänyt nk. oman kodin turvallisuuden rakentamisen. Käytän tässä tietoa Johanna Karpovin kirjasta ja sivustoa http://www.cafeastrology.com/progressedmoonsigns.html.

Tahtoisin kuitenkin mennä asiassa vähän syvemmälle, kun mietin Kuu-energian sisältöä. Siihenhän liittyy myös persoonan sisin tila. Ja ymmärtäisin, että juuri sitä ihminen kasvussaan myös rakentaa, tahtoa ymmärtää oman sisimmän tilan 'kotia' ja luoda sinne sitä turvallisuutta. Ei ulkoinen sitä takaa, vaan ihmisen luottamus omiin kykyihin ja voimavaroihin. Luottaminen äiti-maahan ja itse isä-elämään sekä sielun sopukan 'lapsiin', joita olen aina kutsunut luovuuden siemeniksi. Eli miten rakennat tätä 'kotitilaa' itsellesi totuudella ja omilla tunnoillasi. Siinä usein laitetaan syrjään silloin toisten odotuksia ja toivomuksia, koska silloin se ei olisi omaa kotia. Tätä tilaa ja sen luomista sanoisin progressiiviseksi eli edistykselliseksi askeleeksi elämässä.  Sitä se ainakin minulla tässä iässä on ollut. Näissä kierroissa onkin syytä ottaa huomioon ikä eli monesko Kuu-edistyksen kierros on meneillään. Minulla jo kolmatta. Eli jos olenkin vahvistanut sisimmän kotia, niin Leijonassa se alkaa heijastua ulospäin tavalla tai toisella. Nuorempi ehkä enemmänkin rakentaa vielä sitä ulkoista tilaa ja on suurempi tarve ikään kuin symbolina hehkuttaa sitä.

Menen merkkikierrossani taaksepäin, eli muistelen tilaani Kaksos-Kuun progressiossa. Tiedämme yleisesti aika paljon ulospäin suuntautuneesta Kaksos-energiasta. Silloin ovat ovet auki. Olemme ihmisten kanssa runsaasti tekemisissä ja käymme monenlaista vuorovaikutteista tapahtumaa läpi. Maailma muuttuu siinä samalla, rakennamme uusia ihmissuhteita, he ravistelevat meitä uusiin ulottuvuuksiin, ideoimme asioita ja luomme uutta tilaa.

Näin ainakin minulla oli. Katselin uudella tavalla vanhoja ihmissuhteita löytäen uusia näkökulmia ja olin hyvin paljon riippuvainenkin toisista ja heidän mielipiteistään. Tarvitsin apua, otin sitä vastaan ja olin nöyrempi. Samalla sai omat ideat tuulta purjeisiin ja toteutin niistä monia. Se oli rankkaa, mutta vauhdikasta elämää. Ja mitä enemmän yritin löytää itseäni, sitä enemmän loukkasin läheisiäni. Mutta myös toisin, avoimuus loi luottamusta.

Tässäkin mietin sitä mitä olemme itselle ja mitä olemme toisille. Tämä jakso voisi opettaa myös sisimmän vastaanottavaisuutta ja antamista. Oman arvon ja toisten arvon välistä vuorovaikutusta. On pakko avata sisintä jotta voisi nähdä toisen sisintä. Opittava tuntemaan itseä ja toista ja sen totuudellisuutta. Kaksos-energia on usein välttelevää, piiloittelevaa iloisuutta, mutta Kuun ollessa Kaksosissa, se voisi olla avautuvampaa ja todellisempaa. Siinä voisi olla sen edistyksellisyys. Kaksos-energiahan muistuttaa meitä jollakin lailla varjosta ja päivänpaisteesta. Se on molemminpuolista, vastakkaisuuksien mittelöä. Nämä siis omia mietteitäni.

Mutta sitä ennen, noin viisi vuotta sitten, elämässäni tapahtui muutoksia, joissa minulla oli paljon oppimista mieheni sairauden rinnalla. Silloin oli Härkä-Kuun aikaa. Tämä aika on kärsivällisyyttä ja pitkäjännitteisyyttä vaativaa. Aika, jolloin on otettava asiat rauhallisesti haltuun, pysähdyttävä ja opittava sen ajan kokemuksista. Emme etsi elämään mitään uutta, vaan kannamme vastuuta sen hetkisestä ja sen hetken vaatimuksista. Turvallisuus on tärkeää ja sen tuoma rauha. Etsimme voimavaroja ja ymmärtämystä elämään.

Maa-energia on tässä jälleen sisäänpäin kääntyvää. On kysymys myös omasta sielun tilasta ja turvallisuudesta, jaksamisesta ja voimavaroista. Tässä voi jämähtää, piiloutua ja alistua, uskoa, että aitauksen sisällä on kaikki elämä. Jos ei edellisen Oinas-Kuun aikana tuli  ole järisyttänyt elämää muutoksiin, niin tässä se on aika surkeaa olotilaa, jopa käpristymistä ja nöyrtymistä, suorastaan orjamaista tai marttyyrimaista olotilaa.

Tätäkin olotilaa tarvitaan. Muhia oman mielen syövereissä, etsiä kuin maahinen kultahippujaan ja alistua maan vetovoimaan. Etsiä luonnosta voimaa ja tukea. Etsiä ihmisenkin luonnosta voimaa ja tukea. Antautua jotenkin maalliseen ja ruumiilliseen olotilaan. Lepotila sielulle. Näin olen tuntenut noita aikoja muistellessa. Ihan totta! Näin se toimii astrologisesti. Kuu kertoo omaansa, sitä mitä se vesissä liikuttaa.

Mutta 7-8 vuotta sitten kun Kuu oli alkuun panevassa voimassaan Oinaassa, oli uusien suuntien aikaa, rohkeuden ja toimeliaisuuden aikaa. Jos silloin en olisi osannut rohkeasti tarttua oman elämäni muutoksiin ja asenteisiin, olisin ollut aika surkea 'härkä-kuu'. Jos joku toinen innostuu näitä tutkailemaan, niin ajasta ja sen energioista kyllä kannattaa ottaa vaarin!  Tuolloin on mahdollista saada uudenlaista rohkeutta, murtaa vanhoja rajoja ja ottaa uusi suuntaa, aloittaa jotain uutta ideaa tai ottaa uudenlaista sisältöä elämään, löytää uusi osa itsestä. Tällöin kannattaa toimia! Kuun oinas-energia vahvistaa kaikkea tätä kahden ja puolen vuoden ajan! Näin sanoo astrologia!

Ja jälleen menen ihmisen sisimmän kotiin, sen mitä Kuu vartioi, vesien voimaa ja kulkua ihmisessä. Veren perintöä. Jos puhutaan ihmisen edistymisestä, tähän tarvitaan aina rohkeutta ja totuutta. Jos tässä vaiheessa ihminen uskaltaa nähdä omien varjojensa taakse, niellä vanhat pettymykset ja pelot ja kohdata se sielu, joka alunperin tuli kehoa kantamaan, voidaan todella puhua edistyksellisyydestä ja ihmisen kasvusta. Oinas-energia sitä pukkaa aina sopivasti eteenpäin, jos sen sallii. Voin sanoa, että itse koin löytäväni tässä tilanteessa uudenlaista rohkeutta, jolloin oma sisin sai astua enemmän esiin. Sain runsain mitoin iloa ja voimaa omaan olemiseeni. Se on vaikuttanut pitkälle elämääni, tähän saakka. Olen kokemuksellisesti todiste tästä! Sillä voimalla jaksoin vaikean Härkä-periodin ja sain itsevarmuutta Kaksos-vaiheeseen.

Siis näinkö se kulkee? Tästä monologista, jos tätä joku lukee, voi löytää intoa lähteä seuraamaan oman sisimmän tietä 'Kuun valossa'. Laitan tähän cafeastrologi-sivustolta tekstiä näistä merkeistä.

Progressed Moon in Aries
The focus at this phase of life is on outward-oriented energy and action. We look for direct confrontations, challenges, and stimulation during this period of our lives. We have newfound courage. We focus on new beginnings, fresh starts, and new projects, because we now feel motivated in these directions.
Progressed Moon in Taurus
While in Aries, we welcomed change and action. When the Progressed Moon changes signs to Taurus, we slow down and seek out some security in our lives. This marks a less impatient and competitive period of our lives. We don't look for new experiences as much as we manage our lives in a more solid, secure manner. We value predictability during this period.
Progressed Moon in Gemini
While in Taurus, we don't feel much need for learning new things. When the Progressed Moon shifts signs to Gemini, however, curiosity is ignited. We need to communicate with others, we need doors to open for us, we explore our little worlds and reach out to others. New friendships are often made during this markedly more sociable and busy period in our lives.
Progressed Moon in Cancer
This marks a time when we need the comforts of a home base. While the Progressed Moon moves through Cancer, we turn inward and focus on building or solidifying our home base and our families. We have a greater need for security and the feeling of being safe and comfortable during this period. This is a time for building your sense of security.
Progressed Moon in Leo
From the security and safety of the Progressed Moon in Cancer phase comes a desire for self-expression. Energies are directed outwards as we feel more confident moving about in the world, and we have a greater need to be heard, seen, and noticed. An increased desire to create, and to display our talents is often experienced during this phase.


lauantai 26. heinäkuuta 2014

Progressiivinen Kuuni siirtyy Leijonaan!

Ensinnäkin, kun tykkään valokuvista ja kuvaan paljon, mietin tuota Leijona-energiaa. Mikä kukka se oikein on? Tietenkin sille voisi kuulua Auringonkukka yli maiden ja mantereiden. Se on selvä. Mutta kun itsellä ei ole auringonkukkaa kukkimassa, niin katselin keltaisia kukkiani leijonasilmin. Onko se kukka keltainen krassi, siinähän on melkein kuin silmätkin mukana ja kuono harjaksineen? Onko se auringontähti, kasvi, jolla on upeat lehdet ja keltainen säteittäin aukeava kukka? Onko se helakankultainen helokki vai kehäkukka vai keltainen ruusu? Mielestäni mikään ei sopinut. Valitsin SAMETTIRUUSUN!  Se on puutarhureitten kasvi jo sen vuoksi, että se on kuin leijona hajuinensa vahtimassa ja peloittelemassa ötököitä pois. Sitä pitää olla ruusujen juurella aina kun istutan uusia ruusuja. Sitä pitää olla jossain puutarhassa. Nyt istutin sellaistakin, jota voi yrttinä syödä. Aika kirpakan makuista, mutta antaa mukavan lisän salaattiin. 

Ja ennen kaikkea sillä on mahtava harjas! Samettiruusu on omistettu edistykselliselle Leijona-Kuulleni! 


Nyt tuntuu voimaannuttavalta alkaa tutkia mitä se progressiivisuus oikein on. Vikkelän Kuun pyörimistä taivaanrannalla huis ja huis ja koko ajan tapahtuu? Tiedän, että minun pitäisi opiskella enemmän ensin Kuunvaiheista (itsellä Skorpioni) ja sitten vasta syventyä progressiiviseen Kuuhuni. Mutta kun juuri sattuu niin kummallinen Kuun siirtymä, että samoihin aikoihin siirtyi progressiivinen vaikute siinä Leijonaan, kun Uusi kuukin syntyi Leijonassa. Suomen astro-sivuilla facebookissa siihen yritin saada selvyyttä, mutta siellä on suurin osan osallistujista rannoilla ja läähättää jossakin. Jos tuo on pelkkää sattumaa, niin vaikuttaa voimakkaalta elämäntavan muutokselta. Laitan mukaan sekä juurikarttani että progressiivisen. Tuo Uuden kuun synty oli 23.7, jolloin minullakin siirtyi proge-Kuu samoilla asteilla Leijonaan. Ymmärtäisin kylläkin, ettei ne yleensä kulje noin rinnakkain. Ehkä jotakin en tässä nyt ymmärrä ja voin käsittää väärinkin.



Koko progressiivinen karttakuvio on tuolla päivätaivaalla sinne painottuen. Ainoa planeetta on Jupiter pitämässä  purteni köliä jonkun verran pystyssä. Vaikuttaa aika avoimelta maailmalta! Kuin päässyt vanhoista pimentoon vetävistä ikeistään. En tiedä onko tuolla mitään merkitystä. Kuuhan se on ainoa, jonka progressiota yleensä sen vikkelyydestä johtuen, ehtii seurata yhden ihmisen elämässä. 

Myönnän, että en sisäistä tätä tapahtumaa. Yritin opiskella sitä kerran astrologisilla kesäpäivillä Johanna Karpovin tunnilla, mutta pari tuntia ei vielä anna paljoa. Yritän lukea sitä hänen kirjastaankin, mutta fyysisenä ilmiönä se ei mene minulla kaaliin. Hän kirjoittaa, että se mitä taivaalla tapahtuu päivässä, tapahtuu elämässämme vuodessa. ??? Aika asbraktia. Ymmärrän, että pieni asia, hetki, vaikuttaa elämässämme pitemmälle kuin arvaammekaan. Syntymäkarttamme ja sen liikkeet muuttumat elämämme myötä. Ja sitä kutsutaan edistykseksi, ihan kuin elämämme kasvua ihmisinä. Jokainen edistyy tavalla tai toisella omalla tiellään eikä edistysaskeleita voi verrata toisen ihmisen elämään. 

Siis rinnastaen näitä syntymäkartan päiviä tuohon ollessani 14-vuotias, karttani oli edistynyt kahdella viikolla. Koska Kuu tähän tapaan liikkuu yhdessä merkissä noin 2-2,5 vuoteen, se ehtii kasvattaa kartan edistyksellisyyttä jokaisessa merkissä noin 28 vuotta yhdellä kierroksella. Ihmisen eliniässä se ehtii tehdä noin 3-4 kierrosta. Siihen mahtuu paljon elämänmuutoksia, jos ei asenteiden, niin ainakin elämän vaikutteita pyrkii mukaan. 

Miten tämä sitten näkyy astrologiassa? Astrologit ovat päätelleet, että jokaisella syklillään juuri Kuu muuttaa elämäntapaamme, korostaa sen alueen sisältöä, mitä millekin tähtimerkille on todettu olevan energisesti synnynnäistä. Jos minun kuunvaihteeni on Skorpionissa syntymäni hetkellä, niin käännyn sisääpäin Kuun ollessa vesi- ja maamerkeissä. Tuli- ja ilmamerkeissä suuntaan ulospäin. Ehkä.

Hyvänä esimerkkinä voin kokea kaksi  viimeistä vuottani, jolloin Kuu on ollut Ravussa, olen varmaankin ollut vähän etäinen ja sisäänpäin kääntynyt, rakennellut omaa kotiani ja turvallisuuttani. Ja nyt kun Kuu tulee Leijonaan, elän enemmän ulospäin luomaan ulkoista identiteettiä ja puolustamaan rakentamaani.

Tutkailen myös nettisivun cafeastrologi-sivuja ja yritä  ymmärtää sen sisältöä samaisessa asiassa. Kuun progressio vaikuttaa asenteihin, millä kohtaamme ulkomaailman ja elämämme, ja kulloinen merkki luo siihen omaa energiaansa. 

Mutta asiaa on paljon, ja haluan tutkailla vähän mennyttä elämääni suhteessa niiden merkkien energioihin, joita olen käynyt lähivuosina läpi ja tarkastella kuinka ne pitävät paikkaansa. Toisella blogisivulla jatkan...

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Vaikutusvaltaa ja kiihokkeita Leijonassa

Olen syntynyt Pluto-Leijona ajalle, jolloin suuret ikäpolvet etsivät muutoksia ja omia vaikutusmahdollisuuksia elämäänsä ja ympäristöönsä. Se aika on ollut vuosina 1938-1957. Minä ehdin tässä vaikutteessa kasvaa lapsena 9 vuotta ja se on jättänyt jälkensä kasvuuni ja elämänkatsomukseeni varmaankin. 

Negatiivisena puolena tuosta voisi olla häikäilemättömyys, vallanahneus ja näyttävyys. Tuohon aikaanhan sijoittuu Hitlerin 'oikea ihminen' ja Marx. Ja varmaankin tämä sukupolvi on tehnyt omat virheensä kalastaessaan onnea ja parempaa elämää, jota sitten jälkipolvet kiroavat. Uskottiin helpomman elämän tuovan hyvää ja romutettiin vanhoja arvoja.


Kun etsin Nummelan Astrologian ihmiskuvasta tästä aiheesta positiivisia puolia, niin tuo viimeksi mainittu voi kääntyä positiiviseksikin, sillä onko vanhat arvot aina oikeita toisenlaiseen aikaan ja  elämän tilamuutoksiin. Ennen kaikkea tuo sukupolvi on etsinyt itsen ilmaisuvapautta, ja tähän liittyen syntyi halua ymmärtää itseä ja sen suhdetta yhteisöön. Luovuuden pakko tässä on etsinyt uusia arvoja ja periaatteita, myös totuuden paljastuksia.

Nyt kun Jupiter on astunut Leijonan areenalle, tuollainen voi helposti korostua taas tällekin tulevalle vuodelle. Ehkä juuri niille, joilla myös Pluto on Leijonassa. 60-luvun popmusiikkia ja trendejä muistellaan ja sen aikakautta otetaan tutkimuksissa esille, se aika minkä Leijona-Pluto jätti jälkeensä. Taas korostuvat sosiaaliset sopeutumisen arvot ja erilaisuuksien tasa-arvoistaminen. Pintaan voi nousta myös vanhoja hyväksi nähtyjä traditionaalisia arvoja, kuten esim. työn merkitys. Liika optimistisuus ja laajentumisen halu yksilössä voivat korostua ja halu äänitorvena kailottamiseen. Tunnistaudun tuohon suuntaukseen jonkinlaisena 'ruusujen asiantuntijana tai puutarhurina', jossa roolissa olen aika tunari, mutta innokas tutkija kuitenkin, enkä osaa olla nöyrä ja hiljainen.

Kurkistan myös fyysisempään olomuotoon Leijonassa eli Markus Hotakaisen kirjaan Tähtitaivas. Siinä kerrotaan miten Leijona-nimitys tälle tähtitaivaan osalle on syntynyt. Egyptissä Auringon ollessa tässä kohtaa tähtitaivasta leijonat kokoontuivat vilvoittelemaan Niilin vetten ääreen. Tästä kuulemma nimitys tähdistölle. Jeesuksen syntymän aikoihin on Jupiter ollut ehkä yhtymässä Leijona-kuvion kirkkaimpaan tähteen Regulukseen ja on näin ollen yksi teoria Beethelemin kirkkaasta tähdestä, jonka ajateltiin ennustavan suuria tapahtumia. Miten lienee Jupiter nyt siinä kuviossa sijoittunee? Leijona-tähdistön keskustassa on kiikarilla havaittava spiraalikaksosparigalaksit M65 ja M66. Aika hauskaa tietää tästäkin. Spiraali on ilmiö, mikä muistuttaa kasvusta, laajenemisesta ja seuraavalle kehälle kohoamisesta. Tuplana tässä se voi ilmentää Leijonan energiaominaisuuksia. Jupiterin saapuminen sinne lupaa todella iloisempaa aikaa!

Liisantaivaanmerkit-blogissa luvataan nautinnollista aikaa. Minullakin vapaata leijona-aikaa ilman Plutoa on siinä puolisen vuotta, joten aion ottaa ilon tästä ajasta irti ja rohkeasti tuoda ideoitani esille katselemalla tulevaan. Ei surra kukkineiden ruusujen perään, odotetaan innolla, mitä se seuraava nuppu avatessaan paljastaa! Kesää on vielä paljon jäljellä ja uskon, että syksyä riittää pitkästi.





sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Marsin kolmioiden tarkastelua ja vertailua

Katselin kahden vuoden takaisia Marsin samaisia kuvioita elokuussa.  Huomaan, että astrologisesti on hyvin opettavaista verrata kaikkea edelliskierron tapahtumiin. Marshan kiertää rataa noin kaksi vuotta. Silloin karttaani hallitsi myös Neptunuksen yhtymä Kuu. Koti oli hyvin keskeinen, jopa sydäntäsärkevällä tavalla.

Silloin edessäni elämäni oli haasteellisempaa, työntäyteisempää kuin nyt. Taloremontti teetti kovasti työtä. Laskeskelin pientä eläkettäni ja sen varaan joutumista. Mutta ruusutarhaa rakentelin, ja kahvilakesä oli ensimmäinen, kaikesta kaaoksesta huolimatta. Joskus jälkeen päin olen kiittänyt itseäni, että sittenkin siihen ryhdyin, sillä jos en olisi silloin aloittanut kesäkahvilaa, ei sitä ehkä olisi vieläkään. Marsin paluulle se osui hyvään saumaan ja kantoi pikku elämäni merkityksiä.

On ruusujen aika!
Nyt on asia vähän toinen. Seesteisempää. Sen kun vain jatkan vanhaan malliin ja tilanteiden mukaan rakentelen jotakin uutta. Olen ottanut aika rennosti. Ainoa kasvu kahden vuoden jälkeen on ollut ruusujen ja puutarhani kasvu. 

Mutta päässäni pyörii kummia! Varsinkin juuri nyt kun Marsilla on avautuva kolmio Uranukseen. Oikeastaan mietin astrologiaani. Mitä minä sillä teen???? Keskustelin eräälle taholle astrologian kursseista eikä se sytyttänyt. Nyt olisi ehkä parempi hetki. Toiset kulkevat virikkeisillä astrologian kursseilla, ja minä tässä jahkailen vain omiani. Jotain täytyy laittaa 'palamaan'. 

Mars on sekstaillut ja neliöinyt aurinkoenergiaani kohden viimeisen perääntymisensä kera ja pukkinut minua uudenlaiseen suuntaan koskien pientä toimialaani tässä. Suunnitelmia on ollut, mutta purjeissa ei tarttumatuulta. Nyt kun Mars avoimesti ja valaisevammasti lähestyy stelliumiani, pitäisi laittaa jotakin alkuun oman luovan voiman lähteestä.Viimeistään ensi kevään korvillahan Mars lähestyy yhtymällään stelliumiani, jolloin voin sytyttää palamaan koko hurjan ideani, kunhan sitä ensin laitan nyt vaikka paperille. Toimiiko se astrolgisesti näin? Eikö juuri astrologia näytä ne mahdollisuuksien energiset kohdat? 

Nyt on myös Marsin sulkeutuva kolmio Kuuhuni. Kaksi vuotta sitten sain suurimman kotiremontin päätökseen ja pääsin huokailemaan. Nyt tämä Vaa'an kausi tarkoittaisi vain sisätilojen siivousta. Kun olen rehkinyt koko kevään puutarhahuoneissani, on sisähuoneet päässeet hieman pölyyttymään. Olen ottanut huoneen sitä mukaan käsittelyyn, minkä tyynylle on joku päänsä kallistanut, viimeksi vinttihuoneessa viikon majailevalle tunturivaeltajapojalleni. Hyvät yöt hän on siellä nukkunutkin. Nyt on vuorossa alakerran nurkkahuone toisen pojan perheelle. Ei kun toimeksi iloisella mielellä! Lapsia lapsuudenkodissansa! Olen onnellinen kun voin heille sen mahdollisuuden tarjota! Tätähän koko viime vuoden Neptunus yhtymänä Kuuhun varmisti.

Transiittikarttaani hallitsee nyt yhä Uranuksen oppositio MC:lle, yhtymänä IC:lle. Koti ja siinä oleva työ arvoineen on ollut hyvin keskeinen seikka. Ja  vaikka kuinka olen sitä kriittisestikin miettinyt, tyydyn tähän. Minun on hyvä olla tässä. Miksi lähtisin sitä tai elämääni muuttamaan?




perjantai 4. heinäkuuta 2014

Suosiollisten kulmien aikaa Jupiterilla ja Marsilla!

Tuntuu, että Ravun suurten galaksien voimissa on tapahtunut aika paljon Jupiterin viipyessä siellä. Jupiter haluaa järisyttää Ravun hidasta olemusta liikkeelle. Minulle ainakin koko vuosi on ollut hyvin värikästä ja tapahtumarikasta. Nytkö se on ohi? Jupiter vaeltamassa kohti Leijonan voimallisia merkkejä, vaativampaan aikaan. Siis kun Ravussa minulla on Merkurius, Venus, Aurinko, Vertex ja se salaperäinen onnenpiste, siinä on jyllännyt uudet seikat ja ihmisetkin osoittamassa uusia suuntia. Mutta ei, Rapu on jämähtänyt tähän! Uskoo onnensa olevan yksin puurtamisessa ja siinä paikassa, jonka tuntee omaksensa. Mitenhän lienee? Alan myöntyä ravun vanhoillisuuteen ja vanhan ylläpitämiseen. Nuorena vaarallista! Vanhana turvallista! Jähmeää...


Muistan hyvin tällaisen Jupiter-Rapu-kauden 12 vuotta sitten. Se oli surun ja ilon kyyneleitä täynnä! Silloin kysyttiin myös missä Ravun sydän oikeastaan on. Niin on kysytty nytkin. Jupiter suo lahjojaan. Mutta mitä tekee Rapu? Tulee mieleen laulu Laakson Liljasta, jossa kotka vieraalta maalta tulee ja pyytää kaunista Liljaa mukaansa. Mutta Lilja ei lähde, vaan jää paikallensa. Löytyisiköhän se youtubesta? Isä aikoinaan keräsi vanhoja lauluja, ja yksi oli tämä, hyvin kaunis.

Nousumerkkiin kohdistuu nyt paineita. Auringonpaluukartallani oli Saturnus yhtymänä siihen ja vaikuttamassa koko tulevaa vuottani. Kontrolli pelaa. Astrokalenteri on kylläkin yhtä 'sydäntä' nyt koko heinäkuun. Tanssiystäväni synttärille menossa. Hänen veljensä kerran kaatoi minut 10-vuotiaana koulun eteisen lattialle ja yritti varastaa suudelmaa. Hänet kyllä tahtoisin tavata. Ja senkin miehen, jolle annoin pakit, kun hän pyysi saatille, enkä lähtenyt. Koko ikäni olen sitä katunut. Huom! Tässä puhuu Rapu, romanttisesti taaksepäin hamuileva!

Mutta sitä henkistä kasvua on kovasti luvassa, jos ei romantiikkaa kuitenkaan. Jupiterilla on sulkeutuva kolmio Nousumerkille. Pitäisi olla kypsä jonkinlaiseen itsensä toteuttamiseen. Ja sitä kyllä teen. Sain mielestäni hyvän maalauksen valmiiksi. Puutarhassa hulluttelen ja hihittelen itsekseni hassujen luomusteni kanssa. Viimeksi laitoin sammalsohvan taakse ikkunakehykset ja siihen nostalgiset vanhat verhot. Ilolla sitä teen! Siinä tarpeeksi Jupiterin palkkiota; löytää luomisen ilo. Mutta  voiko tällaista persoonaa kukaan toinen kunnioittaa, se on eri asia. Tulisikohan poika Lapin erämaista ja pilkkoisi loput puut liiteriin? 

Yleisesti olen miettinyt sitä, kuinka paljon olen saanut apua. Hyvin paljon! Voiko kiitollisuus edes jotenkin palkita sitä? Sen tiedostaminen on alkua siihen. Huomataanko yleensäkään, miten paljon kanssaihmiset sinua auttavat, sinua ohjaavat, sinua tönivät eteenpäin, kannustavat. Usein se päänsilitys ei sitä suinkaan tee, vaan se, että joku huomaa sinut ja 'haukkuu'. Olen oppinut olemaan kiitollinen niillekin, jotka ovat niin paljon välittäneet olemassa olostani, että ovat sylkeneet ja haukkuneet minut päin naamaa. Siinä on iso osa energiaa annettu minulle. Kuinka paljon se onkaan herättänyt ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta! Ehkä tässä on auttanut filosifian tieto minua, Buber, joka juuri tätä edellä mainittua näin pohti kirjassaan Minä ja sinä. Viha ja rakkaus kulkevat yhdessä, kun sinua huomataan. Välinpitämättömyys on ihmisen katalin olitila. Välitätkö itsestäsi?

Auringonpaluun aikana on hyvä pohtia tällaisia. Tähän aikaan síjoittuu myös Marsilla kaksi mukavaa kulmaa. Sehän on tehnyt solmunsa ja on porhaltamassa eteenpäin kohti Skorpionia. 

Heinäkuun alusta tuli Marsin avautuva sekstiili Saturnukseen. Vaikka kirjoittelin yhdessä blogissa 'kulijailemista', niin sekin on elämässä tärkeää. Ajautua joskus hulluttelemaan ilman järjen häivääkään. Tehdä asioita, joka ei ole järkevää, mutta tuo iloa. Kyllä se arkikin tuo taas murheensa. Mars on vasta alkamassa suhdettaan kriittiseen Saturnukseen.

Toinen kiitoksen aihe voisi löytyä Marsin sulkeutuvasta sekstiilistä Jupiteriin. Marsin ja Jupiterin suhde on kohdannut taas kierroksensa loppuosan. Tässä on mahdollisuus vielä tarkastella tekemisiä ja suunnitelmia, jotta ollaanko kuljettu oikeaa tietä vai olinko ottanut väärän suunnan. Miten ihmeessä jupiterimainen positivisti voisi löytää väärää suuntaa! Kyllähän hän löytää siitäkin hyvän, ainahan oppirahat pitää maksaa ja varmasti tuli opittua! Hah! Enhän millään voisi myöntää, että suuntani olisi ollut väärä! Tässäkin olisi itsetutkiskelun paikka. 

Mutta miksi ihmeessä minun kuitenkin on niin hiton hyvä olla? Skål på det!

Jos ei sitten muuta tuo astrologia ole, niin ainakin se saa pohtimaan asioita! Ajattelun hyvä väline!

Löysin muuten Laakson Liljan, mutta se ei ole sama, jonka isäni löysi. Mutta tässä Maaritin laulama Laakson lilja.