Pluto hampaat irvissä koputtelemassa

Kyllähän sitä pitäisi ihmisen arvata jo tietyssä iässä, että muutoksia tulee olemaan, ilman astrologiaakin.

Joustava mieli ottaa noita muutoksia luonnollisena ilmiönä  vastaan. Onhan luonnon mukaista jo se, että synnytään, tullaan nuoreksi ja vanhaksi. Ehtoopuoli opettaa, että nuorena hankitut 'laajat tilat' kyllä rajoitetaan omalla tavallaan, kun keho alkaa kallistua iltaa kohden. Eikä sen rajoittumisen tarvitse olla negatiivista, se voi olla myös kristalloitumista. Koemme mitä kehossa tapahtuu, mutta koemmeko sen mitä tapahtuu syvällä sisimmässämme?

Pluto neliö MC

Siksi käytän mieluummin otsikkona Pluton irvistämistä kuin jonkin tekemistä tai vastaanottamista itse irvistäen. Katsos kun on tulossa taas vuosikymmeneni suuri henkinen koitos. Pluto neliöi Keskitaivastani. Tämä ohitus toistuu noin 120 vuoden välein... Tervetuloa ainutlaatuisuus! Että tämänkin kokemuksen saan elää. Uskon elämiseeni. 

Tuo Keskitaivaani, MC ja työnakselini, on tosiaan tähtäimessä monelta kantilta (Uranus ja Mars myös). Sosiaalinen asemaniko vaakalaudalla? Voin huokaista, että pieni se miljöö on, vaikka sitäkin arvokkaampi. 

Luin uusimmasta upeasta Astro Logoksesta Markku Mannisen riemukielistä tekstiä Vertex -kontaktien kulmasta. Manninen kertoo, että on 23 vuoden ajan kerännyt aineistoa ja havaintoja Vertexin salaisuudesta. En tässä nyt enempää siitä, mutta Vertexin ohella hän valoitti minulle myös MC:n merkitystä.

Kun ajattelee MC:tä kellonajan mukaan keskipäiväksi, niin se kuvaa hetkeä, jolloin on eniten hereillä. Tämän vuoksi voi MC:n ammatillistaa liittyväksi työhön. Näin kirjoittaa Manninen.

Ymmärrän tämän 'hereillä-olemisen" myös tiedostamisena. Planeettojen ja kulmien osuessa MC:lle se voisi täten myös merkitä havahtumista itsen ulkopuolisesta elämästä ikään kuin kirkkaassa päivänvalossa. Se voisi merkitä siis myös tietoisuuden kasvua ympäröivästä maailmasta ja omasta tehtävästä siinä, mutta myös ympäristön tietoisuudesta yksilöä kohtaan. Jos Uranukseni on oppositiossa MC:hen, sen tulisi olla peilinä minulle näkemään hyvässä valaistuksessa myös itseni (mikä ei varmasti ole aina kaunista), mutta ulkopuolella oleva näkisi myös itsensä suhteessa minuun. 

Näin ollen neliössä ollaan vähän kuin nurkan takana epätietoisuuden tilassa vielä siitä mitä edestänsä löytää. Tulee mieleen lapsuuden ajan leikki "nurkkajussi"(oli sillä joku toinenkin nimi), missä kierrettiin taloa ja yksi oli luudanvarrella tai kepillä koputtamassa talon nurkkia. Se oli varoitus, että se 'kamala' tulee ja saa kiinni, jos ei ehdi juosta seuraavan nurkan taakse. Varuillaan sai olla, kurkistella joka suuntaan ja juosta henkensä edestä. Kiinni jäädessään eli nurkkajurssin nähdessä joutui itse nurkkajussiksi. Mikä sekin oli aivan mukavaa.

Varsinkin kun Pluto on avautuvassa neliössä Keskitaivaaseen, se muistuttaa valpaudesta tulevaan, jos haluaa helpottaa elämäänsä. Turhat riisuttava pois. Alistuttava jollekin uudelle ilmiölle. No, ulkoisesti tässä iässä ei oikein välitä enää vaatteilla keikaroida, ei juosta kampaamoissa saati sitten paljoa meikatakaan. Oppii tyytymään 'alastomampaan' olemiseen. Mutta Pluto meinaakin henkistä aluetta. Ja siitä olen kyllä saanut ihan selviä merkkejä viime päivinä. - Teet automaattisesti arkitöitäsi ja niitäkin, joita luulet tulevan sydämen halusta. Nekin täytät vain velvollisuuden tunteesta lahjojasi kohtaan. Syvin itsesi on kuitenkin lukossa, se ei elä täysillä! 

Näin sanoi eräs unennäkijä minusta eikä ollut saanut rauhaa omalle päälleen, ennen kuin tuli unistaan minulle kertomaan. Hän uskoi, että unissaan hän näki viestin minulle. Ja tottahan otan tuollaisen vastaan selvänä merkkinä jostakin, jota en ole itse huomannut tai ajatellut. On hyvä pysähtyä tuollaisen asian ääreen. Mitä Minä on siellä syvällä? Mitä se Minä oikeasti tahtoo? Mikä on Minun ilo?

Tunnustan, että esim. monet sairaudet johtuvat lukkiutuneesta henkisestä tilasta. Omat varjot, tekemättömät, piilotetut asiat joko tiedostaa taikka ei edes halua niitä tiedostaa, mutta  kehon tila kyllä kertoo niistä.

Löytää rakkaus ja ilo Itseä kohtaan, ei ole helppoa. Löytää se Itsen Koti, IC syvemmältä Pluto-energian auttamana, jota Uranus on jo toista vuotta ravistellut yhtymällään.  Kuinka helposti ja selvästi astrologia antaa vihjeitä kaikkeen siihen, mitä pitäisi arkielämässä ilman mitään -logejakin tajuta!

Eikä se kaikki ole yksilöstä kiinni. Yhtä lailla pitäisi ympäristönkin tajuta mitä ihminen toisena yksilönä on, kohdata yhtälailla hänet rakkaudella ja ilolla. Ei kapinoida sillä mitä toisella on ja toiselta uupuu, vaan siten, että toinen on toisen täydentäjä.

Eipä silti. Selailen aina noita kirjojani ja erilaisia tulkintoja sieltä. Lehtirannalta ja Stenbergiltä löysin Pluto-voiman tässä kuviossa lohduttavana: "Voit muuttaa tavoitteitasi suuressa mittakaavassa, sillä mielikuva omasta itsestäsi tulee nyt muuttumaan. Perinpohjainen uudistuminen johtaa sinut entistä myönteisempään suuntaan".

Tällainen työmaa Pluton kera pari vuotta eteenpäin. Kiitos!