keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Merkittävää aikaako? 11.11.20

Huomasin, että astrologinen seura julkaisi kirjoituskilpailun tämän hetken rasittavasta ja jännittävästä ajasta, jossa voittaja ilmoitetaan arpomalla. Samalla tekstillä, jolla blogiani kirjoitan, voin siihenkin osallistua. Tätä aihetta olen jo monta päivää suunnitellut. Joten annan palaa! Varoitus! Tästä tekstistä voi tulla pitkä! Tietokoneeni työpöytä on täynnä karttoja, joita nyt alan tutkimaan.

Ensinnäkin kesäni 2020 oli niin vauhdikas ja monin tavoin kiitoksia ja julkisuutta täynnä, että olen varmasti saanut kuulla kaikki ne kehut, joita yleensä hautajaisissa kerrotaan. Kiitos!

Transiittimaisemani

Koko tuo häslinki voimakkaiden planeettojen ryppäässä alkaen jo vuonna 2019 ravistelee maailmaa ja sen kautta kotimaatani kuin lähiyhteisöäkin. Natsien nousu, nationalistit, kritiikki siitä että 'minullekin täytyy löytyä tila ja merkitys', terroristit, autoritääriset valtioiden johtajat (suosia heitä tai kritiikki heitä vastaan...kahtiajakoisuus, raha ja valta), ilmaston muuttuminen, paljon vettä tässäkin, Äiti-Maan ravistelut, ja vihdoin kaikkea tätä tuli pelolla rauhoittamaan Corona-virus. Onko Corona enteitä siitä kun Uranus siirtyi maaelementtiin eli Härkään? Pahempaa tulossa? Pakko ihmisten on nähdä luonnon hätä!

Itse olen kuin pikku paratiisissani ruusujen keskellä, enkä juurikaan tiedostaisi maailmaa ympärilläni ilman somea, sen laajuuttaa ja tarttumista suorastaan iholleni. Minulla oli Jupiterin paluu vuoden 2019 lopulla, joka aloitti uudenlaisen kauden elämässäni, kuten sanotaan. Tuoko tuo julkisuus uudenlaista kautta? Kun sain viimein valmiiksi romaani-trilogiankin. Minullahan voisi nousta tuo kaikki vaikka päähän, mutta onneksi Jupiter on oppositiossa Au-Ve-Me-Ur. Uskon, että se pitää minut laihana ja maan pinnalla, etten pääse pullistelemaan. No tässähän tuotta pullistelua on, mutta tarkoitus on käydä läpi astrologisesti kaikkea tapahtunutta ja tätä ajankohtaa. Eikä ole olemassa ajankohtaa ilman etteikö siihen menneisyys vaikuttaisi. Siksi kurkistin transiittilistojani.

Uranuksen sulkeutuvat sekstiilit tuohon Au-stelliumiini kiskaiseekin minut irti maailman suurista tapahtumista ja antaa iloista kyytiä, josta tuo onnen- ja ilon kesä on voinut syntyäkin. Kuin istuisin iloisessa karusellissa muiden hurratessa komealle kyydilleni elefantin selässä. Toisaalta, Uranuksen avautuva sekstiili Kuuhuni kertoo sitä, että tuo iloinen kyyti löytyy kotoani, oikeastaan minun sisäisestä kodistani! Niin totta!  Ja äitiyteen liittyvänä, sain toisen lapsenlapsen, Eino Iivarin!

Mutta....ettei ihan menisi pää pökkyrään, löydän myös transiitin, joka tuo tummia pilviä taivaalle ja sumua maisemaani. Neptunuksen oppositio Marsilleni. Täytyy olla tarkkana ja itsekriittisenä, ettei joutuisi illuusioiden valtaan tekemisissään ja sanomisissaan. Onneksi olen jo vanha. Mutta viisas en. Sillä vanhuus tuo eteen myös jonkinlaista hulluutta ja leikkiin tarttumista, viimeisiin oljenkorsiin! Ja siinä voi käydä köpelösti. Kiitos astrologialle muistutuksesta! Astrologia voi siis myös olla muistuttajana elämän eri näkökulmista, joita tulee huomioida. Varo tarttumasta kiiltävään!

Juuri kuulen radiosta, että ihmisen suurin onni voi olla siinä, kun huomaa, että voi itse luoda jotakin. Ja jos se luominen ilahduttaa jotakin toistakin, se onni kasvaa. Jokaisen tulisi löytää itselle päämääriä, vaikka ihan pientäkin. Vaikka leipoa uusi leipä!

Auringonpaluukartta

Se kaikki julkisuus osui Auringon-paluupäivälleni, eikä se kartta kerro minulle mitään tuollaista, josta edellä puhun! Ainoa akseli, jolle jotakin sattuu on IC eli kodin akseli ja siihen yhtymässä on Kuu. Ja se Kuu on kolmiossa Venukseen. No voishan se kertoa sitä, kun näilläkin seuduilla kaikki juhlat peruttiin viime kesänä , niin oli oltava yksin kotona. Paitsi että pidin Ruusumuorin Kesäkahvilaa auki  kesän ja sain todella tuta. Ihmiset nyt kiersivät Suomea ja bongasivat heille mielenkiintosia paikkoja, tämä yksi niistä. Tätä paikkaa senkin vuoksi, että ruusutarhastani oli juttu ViherPiha-lehdessä. Muorilla oli vähän kiirus! Eli tässä kotona palveltiin ja juhlittiin. Venus voisi kertoa tuosta rakkaudellisuudesta ja arvonannosta, jota sain kohtaani ilman ruusutarhaanikin. Ja kaiken vakavan sairauden jälkeen, olihan se hoitavaa voimaa. Vaan....jos ihmiset luulivat, että pitää antaa tuollekin muorille kiitokset ennen kuin se kuolee! Kamalaa, tuo oli kyyninen lause! Ei kuulu Venukselle! 

Ehkä tuo kaikki ei loppujenlopuksi olekaan tärkeää. Kaikenlainen julkisuus on vain hetken väläys, sitten se on ohi. Somejuttua kaikki. Sitä tulee ja menee. Joten olen taas asettunut olemaan yksin, kirjoittamaan ja nauttimaan rauhastani.

Jospa keskittyisin nyt tähän hetkeen 11.11.20.

Progressiot

Tuohon kesän juhlintaan vielä liittyen, olisikohan osasyynä se, että Kuun progressio ylitti Marsini juuri siirtyessään Vaa'asta Skiorpioniin. Ja Jupiter on yhdennäksännessä huoneessa. Tiedä häntä!

Tällä hetkellä Kuu on progressiossaan Skorpionissa 4 astetta. Tuolta Vaaka-merkistä löydän "toista silmäilevää energiaa". Entä Skorpionissa? Kuinkahan masentavasti Corona vielä vaikuttaa? Ainakin Amerikan vaalit tarttuivat kuin tauti, meni yöunet sekaisin. Kaikkea se Trump saa aikaan! Ymmärtäisin, että progressiotkaan eivät liiku kertahypyllä toiseen merkkiin, vaan laahaten vielä mukanaan edellisen merkin vaikutuksia. Voin ehkä kiittää vaakamaista diplomatiaa, kelluntaa puolelta toiselle ja tasapainon hakua. Jos siinä onnistuu, voi turvallisemmin ottaa vastaan skorpiomaiset syvyydet.

Näkisin, että Skorpioni iskee tai ei iske. Valitsee joko-tai. On mustavalkoinen. Äärimmäisyydestä toiseen. Jotakin sitä, mitä joissakin läheisissäni olen törmännyt. "Olen herännyt", sanovat he, kun uskovat kaikenlaisiin salaliittoteorioihin. Joten vastakohtana; minä en ole herännyt, koska en usko niihin. 

Olen huolissani. Tuollaiset mystisyydet saattavat iskeä tosi lujasti kyntensä kehen tahansa. Se vesi, jossa nyt uiskentelen, näyttää hyvin samealta, likaiselta ja jopa välillä myrskyiseltä. Miten selviytyä sen liejukossa, kun on vaikea eteensä nähdä? Mikä tässä maailmassa on totta, mikä ei! Olenko edes itse totta? Luulen jotakin, mitä ei ehkä ole. On pyrittävä tiedostamaan itsensä, ympäristönsä ja maailman tila! Eikö juuri Skorpionin energia pyri tähän, kipeästikin. Samalla on tärkeää puhdistuminen siitä saastasta, mikä juuri unettomina öinä tulee mieleen ja vapautua kiristävistä vöistä. Muutenkin, tuo Pluto tuolla on hallitseva planeettani. Olen ASC Skorpioni.

Pyrin ankaruuteen itseäni kohtaan. Vielä on mahdollisuus kasvaa...

Näin alkaa tämä hurja aika. Onnekseni saan jälleen käpertyä kotini seinien suojiin ja purkaa sekä mennyttä että nykyisyyttä, lähinnä kirjoittamalla, kuten tässäkin nyt. Löysin vanhoja päiväkirjatekstejäni vuosilta 1974-75, ja innostuin niitä kirjoittamaan puhtaaksi. Tuntuu, että olen ollut silloin viisaampi, enemmän ulospäin suuntautunut. Luen sen ajan Raahe-elämää, sen ajan ihmisistä ja tapahtumista. Mielenkiintoista historiaa! Samalla yhdistän sitä tähän hetkeen skorpiomaisesti, kriittisesti, syvältä kaivellen. Mitä minulle on tapahtunut? Mihin olen menossa? Voi tätä elämää!

Lohtuna se, että ruusut ovat päivittäin mukanani. Kirjoittelen ja tutkin jälleen ruusujen ihmeellistä elämää, päivitän vanhat tiedot sekä tuon uutta tarinaa yhden ja saman kirjan kansiin. Minulla on taustatukena kolme ihmistä, joten olen kuin herran kukkarossa ruusuineni. Voiko parempaa turvaa olla tässä Kuun skorpioniaikana! Mutta kerskumiset pois. Nämä kolme henkilöä kyllä kurittavat minua aika lailla, ei se mitään päänsilitystä ole. Yksi toruu kamalasta kirjoitustyylistäni ja kielioppivirheistä, toinen sitä mitä uskon tietäväni ruusuista, luuloa se vain on. Kolmas on hieman vastaanottavaisempi. Mutta voi kuinka nautin tarinoida! Ja kiitän noita ystäviäni, että ovat rinnallani apuna.

Transiitit 11.11.20

Olen pyrkinyt näkemään elämäni maisemaa taakseni ja ympärilläni. Astrologisesti sen, miten sen ymmärrän, miten osaan ja ainakin mielikuvillani, sillä sen ainakin osaan. 

Tänään on 11.11.20 ja merkittävä yhtymä taivaalla. Jupiter tervehtii kolmannen kerran Plutoa paluussaan oikeaan suuntaan taas. Onhan Pluto jyrähdellyt monellakin tavalla, mutta nyt Jupiter koskettaa sitä viimeisen kerran. Sitten menee taas noin 12 vuotta ennen kuin kohtaavat. Onhan se ollut kuin tämän Maailman johtajienkin tapaaminen, vaikuttavaa! On rakastettu ja irvailtu! Ketkä siinä ovat nahkojansa luoneet uusiksi? Onko johtajat? Vai kansan mielialat? 

Tämän piti olla minun oma tarinani. Ei sitä ole ilman ulottuvuuksia. Kaikki tuo on vaikuttamassa yksilöön. Minuun. Otan esiin tämän päivän transiittikartan. Siinä on mukana myös asteroideja, jopa Rose, Diana, Rosengarten ja Horus. Olen niitä huvikseni seurannut ja ne ovat tuottaneet minulle iloa.

Rose-asteroidin ymmärtänee ruusuhössötykseni vuoksi. Silloin kun aloin ruusutarhaa mieheni muistolle rakentaa, löysin sen Horus-asteroidiin ja Kheironiin yhtyneenä Skorpionissa. Horuksen kuvittelen mielessäni mieheni symbolimerkiksi. Ja kun hän oli elämäni ihminen, olen liittänyt hänet suojelemaan ruusutarhaani, joka taas on suojelemassa terveyttäni. Yhdessä ne kaikki. Tämän voi tulkita hyvin monella tavalla. Ovathan kaikki planeetatkin vain symboleita ihmisen eri elämispuolista. 

Nyt on Horus yhtymässä 21 astetta Plutoon ja Jupiteriin, ne 22 astetta. Samoilla asteilla siellä on myös Pallas Athene. Ilmankos isä ja mieheni ovat olleet hyvin vahvasti mukanani päivittäsissä mietteissäni. Olen ollut isän tyttö. Juurikarttani Pallas Athene on yhtyneenä Kuun yläsolmuun. Näen sen hyvänä merkkinä. Luotan soturinaiseen itsessäni. Joten ei tunnu pahalta, että Pallas on tuossa transiittiryppäässä mukana. Tuo rypäs sijoittuu 2. huoneeseeni, joten näen senkin hyvänä. Se aukoo ominaisuuksiani, herättää syntymänä saatua omaisuuttani, sitä henkistä ja ehkä luottoa itseeni. Siihenkin, että kasvan. Samalla se varoittaa terveydestäni, kehostani. Muistanko hoitaa sitä? Tuo rypäs on oppositiossa Vertexiin. Sitä en nyt ala tulkitsemaan.... ja 22 on mestariluku! Voiko kaikki kääntyäkin paremmaksi, ei pahemmaksi? Tässä puhuu taas tuo yltiöpositivisti.

Missä on Rose-asteroidi? Sen, jonka pitäisi olla tällä hetkellä maailmani suurta sisältöä, siis kirjoittaessani taas noita uskomattomia ruusutarinoita. Se on 15 astetta Vesimiestä, samassa 2.huoneessa. Ihana juttu! Valloittamassa maailmaa! Ruusut ovat maailman valloittajia ja veljellisiä sellaisia. Rose on oppositiossa Vestaan. Enkä jaksa nyt tuotakaan alkaa tulkitsemaan, tulee juttua jo tässäkin tarpeeksi. Astrologia on yhtä viidakkoa. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä terävämpänä saisi olla viidakkoveitsi, että sieltä yleensä johonkin avarampaan tilaan pääsisi hengittämään. 

Juno on yhtymässä Rose-asteroidiin. Kun taas Kheiron on yhtymässä juurikarttani Junoon.  Hieno juttu! Aurinko on yhtymässä Kheironiin. Ja Diana pian yhtyy Ascendenttiini. Jossakin syttyy paloa!

Näihin asteroihinko nyt takerruin? Marja-Liisa Niemi-Mattila tästä tykkäisi, mutta pettyisi, kun en niitä sen koommin yritä. Olen kyllä joskus ollut hänen asteroidikurssilla. Miksi Diana on mukana? No siksi, että koen sen arkkityypikseni. Tämänkin olen oppinut Marja-Liisan kirjasta. Ja mikä parasta; Venuksen yhtymä Dianalle! Tuossa on luonto ja sen arvot hyvin vahvasti mukana. Paras lääkärini se onkin ollut viime vuosina. Ja vielä tämäkin: Uranus tulee pian yhtymään juurikarttani Pallakseen.  Nyt tunnen jotakin jo nahoissani. Mutta en tohdi lähteä vielä tulkitsemaan. Siitä kaikesta pitäisi tehdä oma sivu.

Tästä tuli nyt ihan asteroiditransiittien esille nostamista. Mutta kun tuntui, että muut planeetat eivät niin paljoa tuolla kartallani mekasta tällä hetkellä. Paitsi että Saturnus ja Jupiter ovat pian avautuvassa sekstiilissä Ascendenttiini. 

Ei huono, sanoi Jorma Uotinenkin! Ehkä selviän tämän hetken jupakasta rannalle ja jaloilleni.
Tuo ruusu, jota kuvassa kädessäni pidän, olkoon symbolina jostakin voimakkaasta ja kauniista, mutta niin herkästi tuhoutuvasta.




tiistai 24. maaliskuuta 2020

Mitä olen oppinut Keskitaivaasta ja Vertexistä?

Olen oppinut, että Keskitaivas eli MC eli työnakseli on kartalla se henkilön eniten hereillä oleva kohta. IC eli kodinakseli vastapäätä on sitten se laiskin kohta, jossa vain olla jöllötellään. Ja hyvä silloin ollakin kotona johonkin sohvan nurkkaan haikailemaan.

Olen oppinut, että kun Mc:tä tarkastellaan, on hyvä ottaa huomioon sen molemmin puolin olevat huoneet. 9. huoneesta, jossa opiskellaan elämää ja muita hienoja juttuja tullaan sisään 10. huoneeseen, jossa sitten käytetään näitä maailmalla opittuja asioita ja mietitään elämän uraa ja tarkoitusta. 

Siinä voi ottaa huomioon vastakkaiset huoneet. Eli 9-3, jossa 3. huone läheisemmän maailman oppimista. Ja taas 4-10, jossa 4. huone on kodin huoneena. 

Kun itsellä on 9.huoneessa Mars Neitsyessä ja Neptunus Vaa'assa, niin en minä toimettomana elämässäni ole ollut, valtava tiedon nälkä eikä se lopu! MC 15 astetta Vaakaa ja Neptunus yhtymässä 10 astetta Vaakaa. Jotenkin olen säilyttänyt likimain tasapainoisesti kaikki työn kuviot. Tämän hetken transiittina löytyy Neptunus oppositiossa Mars, ilmankos olen nykyään toiminutkin taiteellisesti ja intuitiivisesti varoen joutumasta ihan turhiin illuusioihin tai liiallisuuksiin. Mars kun on Neitsyessä, aina vain analysoivana ja siitä voi jopa löytyä vähän itsekritiikkiäkin, onhan se maa-elementtiä.

Progressiivinen Aurinkoni on tulossa yhtymään Marsiini. Antaiskohan se lisäenergioita, vielä näinkin vanhana, olis suotavaa, kun haluaisi tehdä vielä niin paljon. Vestakin siellä yhtyy Marsiin, kodin tuli. Progressiivinen Kuu on Vaa'an loppupuolella huoneessa 10. Saa vielä ollakin. Skorpioni-Kuu on liian raskas.

Entä IC Oinaassa. Turha luulo, että löhöisin sohvalla. Jostakin ihmeestä energiaa ja toimintaa on aina riittänyt mitä ihmeellisimpiin asioihin. Eikö tämä ole sitä oinas-alkuvoimallista otetta? Siinä huoneessa on muuten Junokin. 

Mitä opin Vertex-Antivertex-akselista?  Minulla oli jotain älynväläyksiä siitä, ehkä enemmän kun tutkin ystävieni karttoja. Vertex Rapu - Avx Kauris. Kohtalona ovat olleet kolme rakasta Kaurista elämässäni, joita en ole valinnut, vaan jotka ovat vain tupsahtaneet elämääni, enkä ole voinut mitään. Ehkä juuri he ovat jotenkin hoitaneetkin minua, henkisesti ainakin. Vertexiin yhtyneenä on kartan onnenpiste, jota en osaa tulkita. Ehkä olen onnellisten tähtien alla tässä elämässäni syntynyt.

Progressiokartalla tuo Vertex-Antivertex on Neitsyt - Kalat merkeissä. Onko tällä hetkellä elämässäni Kalat-ihmisiä? On joitakin ihan lähiystäviäkin.

Tähän voisikin liittää itselle mietittäväksi Markku Mannisen luonnehdinnan Neitsyt- merkin  progressiivisestä Vertexistä:


NEITSYT-VTX: Olla vailla sosiaalista kosketusta,

arvostusta ja tyydytystä.
Kysymys on nyt oman olemassaolon validaatiosta, arvon saamisesta ja siitä, että kumppaniehdokas voisi analyyttisesti setviä Kalat-AVX:n kaaosta. Auttaminen ja keskinäinen hyöty vahvistavat kontaktia. Virgovertex kaipaa kärsivällistä, taitavaa ja itsensä hillitsevää kumppania, joka tukee hänen yrityksiään hallita todellisuutta ja maailmaa. Kalat-AVX suistuu helposti passiivisuu-
teen, avuttomuuteen ja sisäiseen anarkiaan, eikä hetkittäin tajua, kummin päin oven kahvaa pitää kääntää. "Boheemi taiteilija haluaa tavata muusan, joka osaa avata öljyvärituubit."


En minä nyt tästä tämän enempää.

perjantai 24. tammikuuta 2020

Ascendentti ekliptikalla, ascendentti ekvaattorilla?

Ihania, salaperäisiä, arvoituksellisia, inhottavia aina nuo uudet käsitteet!
Ja varsinkin noissa sanoissa ekliptika ja ekvaattori menee jo sekaisinkin!

Mutta jos jotakin haluaa oppia ja tietää, täytyy opetella sille alueelle ominainen kieli eli ymmärtää käsitteet. Minulla on huono muisti. Aina pitää jostakin tarkistaa ja kun juuri katsoin, unohdan jo sen matkalla jonnekin. Miten se nyt olikaan?


Kun on Asc Skorpionissa, Au Ravussa ja Kuu Kaloissa, niin lilluuhan sitä aika aivottomana jossakin.
Nyt löysin tuolle lillumiselle jotakin tukea!

Pidimme kolme mukavaa tuntia astrokerhossani ihan vain tästä aiheesta. Se kirvoitti ajatuksia, huomioita ja ahaa-elämyksiä, kun taas tutustuimme toisiimme ja itseemme astrologia välikätenä.
Työnakseli jäi seuraavaan kertaan pohdittavaksi. 

Vein tuota aihetta facebookin astrosivuille ja sain sieltä hyvää tietoa. Kiitos heille, monelle astrologian suunnan näyttäjälle, tietäjille!

Huomasin, että kun itsellä on tuo Asc eklitptisesti Skorpionissa ja kun muutenkin vedessä Aurinko ja Kuu, olen aina saanut kuulla kommentteja taivaanrannan maalarista, haihattelijasta, unelmoitsijasta ja joskus pahemmistakin nimityksistä. Näin siis toiset näkevät.

Mutta kun saamieni ohjeitten mukaan menin astro.comiin ja tein karttani huonejärjestelmän Meridian mukaan, jossa on tasakulmaiset huoneet, siirtyikin ascendenttini Kauriiseen. Ja jos tässä on tulkinta "miten itse näet itsesi", niin johan kolahti. Turkanen, kun en ainakaan unelmoitsijana ole itseäni pitänyt, sillä toteutan unelmani eli sen mitä haluan. Olen mielestäni ollut aina hyvä organisoimaan, ottamaan asiat haltuuni ja hoitamaan vastuuntuntoisesti loppuun asti. En ole niitä, jotka lyövät hanskat pöytään, vaan sinnittelen taistelut läpi. Niin onhan se Kaurista, maata, maata, järkevää maaelementtiä!

Herran jestas, jotakin järkeä sentään! Olen niin tyytyväinen tuohon ilmiöön! Ilmankos olen aina ymmärtänyt Kauriita. 

Tämähän on vain astrologiaa. Ja kaikki olemme kaikkia merkkejä jossakin siinä juurikartallakin. Mutta siinäkin jää usein tuijottamaan joitakin tiettyjä kohtia.

Huomattiin, että jos kartalla Asc on keskellä jotakin merkkiä tai alkupuolella, tämä ekvaattori-ascendentti ei siitä muutu. Mutta jos juurikartalla on isoja huoneita, se muuttuu. Kannattaa kokeilla.

Sittenkin....eläköön Kauris!

maanantai 13. tammikuuta 2020

Miten ymmärtää akseleita?

Astrologiakerho täällä Raahessa on yhä hengissä. Jäsenet tutkivat lisää ja porhaltavat pian tiedoissa ohitseni. Olen vähän jämähtäneessä tilassa. Kuun progressio on Vaa'assa. Tasapainottelen mielenkiintojeni, intohimojeni ja arkipäiväni kanssa.  Huomaan, että jotakin muuta on mennyt astrologisen intohimoni ohitse. 

Pari voimakasta ylitystä kartallani on ollut ja siinä vauhdissa mennä päästelen myötätuulessa tai niin ainakin luulen. Jupiter ja Mars ovat vähän aikaa sitten ohittaneet Ascendenttini ja Jupiter lähtenyt jälleen 12 vuoden kierrokselle käyden muistuttamassa paluullaan. Ajan pitäisi olla aika hektinen. Mutta työstän sitä mitä Marsin paluussa kartallani aloitin syksyllä. Kolmatta romaaniani (trilogia). Tähän olen juuttunut. 


Olen ymmärtänyt, että planeettojen ohitukset Ascendentillani ovat muutakin kuin vauhdittajia. Ymmärrän, että Ascendentti on syvin henkisen minän symboli, viis noista ulkonäkötulkinnoista. Koska Ascendenttini on Skorpionissa ja hallitseva planeetta on Pluto (Leijonassa huone 8), sitä voisi tulkita myös pienten kuolemien mahdollisuuksina eli henkisen minäni nahan luomisena. Eli ascendentti voisi olla myös tärkeä tarkistuspiste: Heittää ylimääräinen pois, vaihtaa roolia, vaihtaa vaatteita ja tarkastella, onko oikealla tiellä. Toiminko  siten, että se mitä teen on elämäni tarkoitus tai merkitys kasvulleni (Mars)? Miten hoidan ystävyyssuhteita (Marsin oppositio DC)? Pystynkö pitämään itseni kurissa, jotta ei olisi liikaa vauhdin hurmaa vai napsinko vain elämän pikku iloja, jotka voivat hämärtää todellista ja syvintä tarvetta (se Jupiter)? 

Entäs sitten MC ja IC? Niitä huomioidaan aika vähän. Ehkäpä kerholaiset sitä valaisevat minulle tässä astrologisessa horroksessani. Seuraavassa kerhoillassa otamme esiin nämä akselit.

Kas, kun tuntuu, että tiesin ennen enemmän kuin nyt! Siksi otin pari blogisivua tähän.




sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Marsin paluun merkitys

Opin joskus ensimmäisellä astrokurssilla, että transiiteissa yhtymät ja varsinkin paluut ovat huomionarvoisia juttuja. Kaukaiset planeetat eivät montaa paluuta tee, mutta innostuin tutkimaan vikkelämpää planeettaa, Marsia. Olen ottanut sitä huomioon vuodesta 2011 asti. Pitääkö paikkaansa, että agressiivinen ja toimiva Mars paluillaan potkii esiin elämään joitakin uusia mahdollisuuksia?


Minä löysin seuraavanlaista:
- Vuonna 2011 Marsin paluun ajankohtana suunnittelin eläkkeelle jäämistä ja sitä kuinka toimin sairaan mieheni kanssa. Minun oli asennoiduttava aivan uudenlaiseen elämään. Ehkä Mars oli siinä suuntaa antava. Ymmärsin silloin Pluton vaikuttavan oppositiollaan Aurinkoon ja oli suuri taustavaikuttaja transiittikartalla. Samana vuonna jäin leskeksi.

Poimin silloin Tanhuan tulkintaa Marsin paluusta: 

Transintoivan Marsin yhtymä syntymäkarttasi Marsiin on aina varteenotettava tapahtuma, sillä tämän jakson aikana sinulla on mahdollisuus löytää kokonaan uusi motivaatio kaikelle tekemisellesi. Jotain hyvin innostavaa, sopivasti jännittävää ja erittäin mielenkiintoista on nyt tarjolla vastaanotettavaksi. Sopivasti uhmaa ja terveesti sotaisaa asennetta tarvitaan tavallista enemmän päästäksesi niiden asioiden kimppuun, jotka saavat sydämesi sykkimään ja silmäsi säihkymään lapsenomaisesta innostumisesta.

Jos uskallat lähteä mukaan elämän tarjoamiin seikkailuihin jopa pienellä riskillä niin palkkioksesi tulet saamaan jopa kahdeksi vuodeksi kokonaan uudenlaisen asenteen kaikkiin tekemisiisi olipa kysymys sitten työstä vapaa-ajasta tai kotielämästä. Jotta elämä maistuisi elämältä tulee sinun välillä nousta sotajalalle vallitsevaa paikoilleen pysähtynyttä ja turruttavaa jokapäiväisyyttä vastaan. Nyt on oikea hetki ihan hakemalla hakea vähän jännitystä ja seikkailua päivittäiseen elämääsi. Ellet uskalla pistää tuulemaan niin voit vain huomata kuinka pahalla päällä sinä osaatkaan olla. Kukas siitä hyötyy"

Kuinka irrallaan onkaan kokonaisuudesta tällaiset otokset! Aloitteleva astrologian harrastaja ei vielä pysty huomioimaan karttansa muita transiittiin liittyviä tapahtumia, huoneita esimerkiksi. Mutta millainen hirmuinen verkosto pitäisikään tietokoneellisesti luoda kaikesta huomioonotettavasta kartalla! Olen ymmärtänyt, että nuo transiittiotokset ovat vain suuntia näyttäviä ja kaiken rinnalla on hyvä opiskella itse koko astrologista karttamaisemaa, asia, jota itsekin olen pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään. Ymmärtämään myös kaiken laajuutta kaikessa. Se on välilla suorastaan tyrmännyt minua, kuten astrologisen  kirjoittelunkin tauossa blogissani nyt voi huomata. Väsyy, kun aivot eivät riitä kaiken synteesiin.

Transiittilistoilta (oma astro/astro.fi) eri vuosilta on helppoa seurata Marsin kuten muidenkin planeettojen liikkeitä suhteessa omaan karttaan. 

- Vuonna 2013 Marsin paluu oli marraskuussa. Silloin opiskelin yrityskurssia ja haaveet olivat suuret perustamalleni kahvilalle pihallani. En tiedä muistinko silloin ottaa huomioon voimakasta taustavaikuttajatransiittia Neptunus yhtymä Kuu. Sehän saattoi luoda jopa illuusioita!

- Vuonna 2015 Marsin paluu osui lokakuulle, aika sattuvasti, sillä ruusujen tutkimusinto oli jo pitkällä ja intohimoista, että päätin kirjoittaa Ruusutarhani tarinoita, osan 1. (seuraavana vuonna osa 2.). Onneksi en osannut huomioida karttani muita transiitteja taustalla ( Pluto neliö MC ja Uranuksen oppositio MC)! Kovin ne olisivat kyseenalaistaneet kaikki taitoni ja rohkeuteni. Onhan aika rohkeaa jo yksin hoitaa isoa puutarhaa, taloa ja kesäkahvilaa. Saatikka sitten aloittaa kirjoittaminen ja julkaista jotakin! Mitä ihmettä luulin olevani! Rohkea ainakin.

- Vuonna 2017 Marsin paluu osui myös lokakuulle. Nyt suurena vaikuttajana transiiteista oli Pluton kolmio Marsille. Eikö mitä? Aloitin romaanien kirjoittamisen (trilogian), josta olen kirjoittanut kaksi ensimmäistä. Marsin voimaanko uskoin? Ehkä jossakin taustalla tämä usko. Mutta Pluton kautta ymmärtäisin sen henkisen tuen, mitä ystäväni antoivat minulle noina vuosina. Uskalsin eräällä lailla mennä myös kuoleman rajojen taakse, vanhan elämäni luo.

- Nyt vuonna 2019 Marsin paluu osui syyskuulle eli painaa päälle juuri nyt. Mitähän se puskee esiin? Olen aloittanut kirjasarjani kolmatta osaa, juoni valmiina päässä. Eikä taustalla olevat suuret transiitit ole sitä kovin estämässä (Uranus sekstiili Aurinko ja Kuu, toinen sulkeutuvana ja Kuulle avautuvana). Kun takana on syöpähoitojen surkea aika, noiden transiittien varassa voisi kerätä jälleen uusia voimia. Tosin taustalla on myös Neptunuksen oppositio Marsille ja taas varoittamassa suuruudenhulluudesta ja antaa suuntaa seuraavallekin vuodelle. Enkö sittenkään usko!! Pitäiskö vaihtaa hommia ihan toiseen alaan? Jättää kahvilan hoito ja muut haihattelut ja ehkä satsata aivan muuhun. Mihin? Elää vanhuuttako?

Kurkistin vuoden 2021 Marsin paluuta. Tuolloin suuret transiitit ovat häipyneet kartaltani. On ehkä aika rauhoittua ja todella jättää illuusiot? Enpä tiedä. En sittenkään elä astrologisten voimien osoittamalla tavalla. 😃

tiistai 7. toukokuuta 2019

Makrokosmos ja mikrokosmos, löytö vessalukemisessa!

Uranus 7.huoneessa Kaksosissa merkitsee poikkeuksellisia ihmissuhteita! Näin luin kerran jostakin kirjasta. Mistähän, antakoon nyt olla tämän aika yleinen huomio. 

Totta se on! Menin naimisiin ihanan miehen kanssa välittämättä ollenkaan, että hän oli minua 24  vuotta vanhempi. Ja mikä ettei, hänelläkin Jupiter Jousimiehessä. Ja olenhan tutustunut astrologeihin ja astrologian harrastajiin, mitä kummallisimpiin tyyppeihin. 😊 Noin esimerkkeinä astrologian paikkansapitävyydestä. 

Sarjassa poikkeuksellisia ihmissuhteita, Kultakutri sammalsohvalla

Transistoiva Mars hiipuilee siellä juurikarattani Uranukseen yhtyen ja aloittaa yhtymän Stelliumiini. Kaiken lisäksi se on juurikartallani oppositiossa muhkeilevaan Jupiteriini. Siinähän iloittelevat ja härnäävät minua pientä ihmistä! Saa nähdä mitä tästä tulee! Ainakin veroilmoituksen virhe rassasi ja istuin pari tuntia verotoimistossa sitä korjaillakseni. Ja sitten tämä kummallinen innostus kummallisiin juttuihin. Vessakirjaan!

Ystäväni, eräs astrologiaan hullaantunut myös, silloin tällöin tuo julki hauskoja juttuja vuoden 1932 tietosanakirjasta, jota hän pitää vessassa lukuelämyksenä. Minä olen nyt tehnyt samoin. Laitoin silmälasitkin koriin kirjan viereen, että on aina käytettävissä. Tosin tämä kirja on vain vuodelta 1959. 

No istunnolla otin uteliaasti kirjan käteen ja summamutikassa avasin sen.  Onko tämä nyt sitten Mars -Uranus-temppuja, mutta sivulla komeili "Ennen tiedettä, nyt taikauskoa", astrologian sivu. No johan sattui. Oikeastaan on kauniimpi kuulla astrologian olevan uskomustiedettä (mikä tiede ei olisi?), mitä sanaa olen nykyään siitä kuullut sanottavan. 

Luin kirjaa innoissani. Hauskoja juttuja siinä oli Tyko Brahesta ja Johannes Kepleristä pitäen, Babyloniasta, Kiinasta, Intiasta jne. Mutta yksi asia minua ihmetytti.

Kun puhutaan kosmoksen ulottuvuuksista, usein puhutaan myös ihmisen sisäisen elämän ulottuvuudesta ja sen tuntemattomuudesta. Minä olen sen ymmärtänyt niin, että kun mennään ihmiseen syvälle; sieluun, geenien ja vaikkapa edellisten elämien salaperäisiin maailmoihin, siellä kohdataan löydetään toinen tuntematon avaruus. Minua ei ole ymmärretty, jos siitä olen puhunut. Toinen sanoo, että joo; mikrokosmos ja makrokosmos. 

Nyt luin tästä vanhasta tietosanakirjasta, että astrologinen järjestelmä on saavuttanut kohokohtansa käsityksessä, jonka mukaan ihmisruumis mikrokosmoksena on maailmankaikkeuden makrakosmoksinen kuva. Ihmisruumiin eri osat vastaavat eri taivaankappaleita ja eläinradan merkkejä. Siis näin yksinkertaista.

Tosin olen tästä jotakin lukenutkin. Tietosanakirjani hassu ihmispiirros selittää sen näin: Oinas hallitsee päätä, Härkä kaulaa, Kaksoset hartioita (pojalla hartiat kippeenä), Rapu rintaa (ilmankos minulla oli rintasyöpä), Jalopeura kylkiä ja sydäntä, Neitsyt mahaa, Vaaka takapuolta, Skorpioni sukuelimiä, Jousimies reisiä (ystävällä lonkka kipeä), Kauris polvia, Vesimies sääriä ja Kalat jalkoja. 

Ja taas törmään tähän ilkeään juttuun, mitä kirja osoittaa. "Tieteellisesti kehittyneen ja edellytystensä puitteissa moitteettomasti harjoitetun astrologian rinnalle syntyi kansanomainen astrologia, jonka harjoittajille hyödyntavoittelu oli tärkein suunnannäyttäjä ja joiden menetelmät olivat sellaisia, että valistuneet henkilöt pitivät tämän astrologian harjoittajia veijareina ja petkuttajina." 

Tietosanakirjoja uskottiin ennen varmaankin lujemmasti 60-luvulla kuin ikään tänään uskotaan somea. Ja tämä totuus on varmaan jäänyt monen minunkin sukupolveni järkevään päähän! Että!

En mainitse tässä lähdettä, näinhän kirjoiteltiin monelta taholta. Ja vieläkin.

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Mihin minä tarvitsen astrologiaa?

Retroileva Jupiter sahaa minun juurikarttani Jupiteria, oikein kunnolla villitsee ja paisuttelee, antaa liian hyvää uskoa kaikkeen. On oltava varuillaan.

Käytiin Helsingissä kevään astropäivillä. Naurattaa vähäsen, mutta vakava asia, mikä jäi ystäväni mieleen sieltä; "Koko Linnunratamme on elävä olento". Siitä seuraa, että niin on Aurinkokuntakin, niin on planeetat kuten Maakin. Olen katsellut muurahaisten touhuja, ihmeellisiä eläviä olentoja. Minulta melkein jäi pihan haravointi kesken, kun ne siellä ruohistossa niin iloisesti touhuilivat. Miksi ihmeessä ne ovat tehneet pesiä aivan talon ympärille, kotitien varteen ja navetan taakse?  

Nyt ainakin tiedän, mihin muurahaisia tarvitsen. Ne saalistavat punkkeja. Punkit kaihtavat muurahaispesien lähistöjä. 

Huomaako kukaan kuinka mieleni paisuttelee asioita, hakee kaukaa? Jupiteria se on.

Mutta mihin tarvitsen astrologiaa? Samoin voi kysyä, mihin tarvitsen kaiken maailman tavaraa ympärilläni? Mihin tarvitsen ruusuja tarhassani? Mihin tarvitsen Ruusa-kissaani? Mitä ihmettä minun tarvitsee läpistä tätä kaikkea? Onko se oikeaa elämää? No blogit, facebookit ja yleensä netti on juuri sitä läpisemistä varten.

Ruusa-kissaa tarvitsen hoitamaan itseäni ja juttukaveriksi. Tarvitsen totta tosiaan! Ja ne tavarat, niiden kaaos kasvaa kuin Jupiter. En tarttisi niitä paljoakaan. Ruusuja? Tarvitsen niitä ehkä todistaakseni, että pystyn jotakin, luomaan kauneutta. Jokainen tarvitsee pystyä johonkin. Entäs astrologiaa? Jään miettimään...

Onko astrolgian tarve siksi, että haluaa tietää? Kyllä varmaan. Aina olen halunnut tietää enemmän ympäriltäni kuin vain kotitontin, kotimaan, Maan. Kosmos kiinnostaa. Ja olen ollut kiinnostunut energioista varmaankin jo 40 vuotta. En tekniikan energioista, vaan kaikesta siitä energiasta, jonka koen ihmisissä ja kaikissa elävissä olennoissa, galaxeissakin. Itse olen oma pieni energiapakkaukseni, välillä tukossa, välillä villinä pyörien. Mutta minuun vaikuttavat myös ulkopuolelta tulevat energiat omalla tavallaan, jokainen kasvi, jokainen ihminen, muurahainenkin, saatikka sitten nuo isommat  eläväiset tuolla taivaalla. Olen lukenut aromaterapiasta, väriterapiasta, kiviterapiasta, käynyt erilaisia energiakursseja. Ja jättänyt niitä taakse. Edelleen olen kiinnostunut astrologisista energioista. Se on jäänyt.

Miksikähän tässä nyt mietin astrologiaa energioiden kautta? Se kiehtoo ehkä loppujen lopuksi siinä eniten. Värähtelyjen vaikutukset ja ehkä uskomukset niissä. Sitä kai se on. Mutta uskomuksia pitää olla. Uskoa itseen, omaan energiaan. Uskoa astrologiaan. Uskoa muurahaisen viisauteen.

Nyt on ihana Härkä-aika, Härän energioiden ja värähtelyjen ilmasto. Tuolta se sinkoaa Linnunradan tuolta puolen valtavista voimista Auringon kautta ja antaa Maa-äidillistä voimaa. Huomasin tästä blogistani, että sivuni Härkää, härkää on yksi luetuimpia. Onko googlehaku työntänyt sitä esille kun ruokaintoilijat ovat etsineet herkkuja? Vai onko joku muustakin asiasta kiinnostunut löytänyt sivulleni. Se on tässä. 

Tunnelmat ovat minulla nyt aivan samat kuin tuolloin vuonna 2016 Härkäaikaan. Olen selättänyt pahan taudin, ainakin tällä haavaa, ja Jupiter näyttää taivaanloiston yhtymillään, aloittaa uuden 12 vuotta! Saiskohan elää niin pitkään? Taivas noin sanoo. Monta innoitusta onkin alulla, uusi kirja, uudet ruusut, uusi kahvilakesä! 

Kun esittelin tuossa Härkää, härkää-sivullani jämeränä seisovan vanhan hetekan, josta tein pihalleni sammalsohvan, laitan nyt kuvan siitä viime vuodelta. Luonto on tehnyt tehtävänsä, ruusut valloittaneet vanhan pellon parissa vuodessa. Vuoden 2016 nuo ruusut ovat juuri istutettuna pläntteinä. Nyt olen poiminut pajuja ja korjailen tuota hyvin mielellään istahdettavaa sohvaani. 

Kevät 2016

Kesä 2018