Marsin paluun merkitys

Opin joskus ensimmäisellä astrokurssilla, että transiiteissa yhtymät ja varsinkin paluut ovat huomionarvoisia juttuja. Kaukaiset planeetat eivät montaa paluuta tee, mutta innostuin tutkimaan vikkelämpää planeettaa, Marsia. Olen ottanut sitä huomioon vuodesta 2011 asti. Pitääkö paikkaansa, että agressiivinen ja toimiva Mars paluillaan potkii esiin elämään joitakin uusia mahdollisuuksia?

Minä löysin seuraavanlaista:

- Vuonna 2011 Marsin paluun ajankohtana suunnittelin eläkkeelle jäämistä ja sitä kuinka toimin sairaan mieheni kanssa. Minun oli asennoiduttava aivan uudenlaiseen elämään. Ehkä Mars oli siinä suuntaa antava. Ymmärsin silloin Pluton vaikuttavan oppositiollaan Aurinkoon ja oli suuri taustavaikuttaja transiittikartalla. Samana vuonna jäin leskeksi.

Poimin silloin Tanhuan tulkintaa Marsin paluusta: 

Transintoivan Marsin yhtymä syntymäkarttasi Marsiin on aina varteenotettava tapahtuma, sillä tämän jakson aikana sinulla on mahdollisuus löytää kokonaan uusi motivaatio kaikelle tekemisellesi. Jotain hyvin innostavaa, sopivasti jännittävää ja erittäin mielenkiintoista on nyt tarjolla vastaanotettavaksi. Sopivasti uhmaa ja terveesti sotaisaa asennetta tarvitaan tavallista enemmän päästäksesi niiden asioiden kimppuun, jotka saavat sydämesi sykkimään ja silmäsi säihkymään lapsenomaisesta innostumisesta.

Jos uskallat lähteä mukaan elämän tarjoamiin seikkailuihin jopa pienellä riskillä niin palkkioksesi tulet saamaan jopa kahdeksi vuodeksi kokonaan uudenlaisen asenteen kaikkiin tekemisiisi olipa kysymys sitten työstä vapaa-ajasta tai kotielämästä. Jotta elämä maistuisi elämältä tulee sinun välillä nousta sotajalalle vallitsevaa paikoilleen pysähtynyttä ja turruttavaa jokapäiväisyyttä vastaan. Nyt on oikea hetki ihan hakemalla hakea vähän jännitystä ja seikkailua päivittäiseen elämääsi. Ellet uskalla pistää tuulemaan niin voit vain huomata kuinka pahalla päällä sinä osaatkaan olla. Kukas siitä hyötyy"

Kuinka irrallaan onkaan kokonaisuudesta tällaiset otokset! Aloitteleva astrologian harrastaja ei vielä pysty huomioimaan karttansa muita transiittiin liittyviä tapahtumia, huoneita esimerkiksi. Mutta millainen hirmuinen verkosto pitäisikään tietokoneellisesti luoda kaikesta huomioonotettavasta kartalla! Olen ymmärtänyt, että nuo transiittiotokset ovat vain suuntia näyttäviä ja kaiken rinnalla on hyvä opiskella itse koko astrologista karttamaisemaa, asia, jota itsekin olen pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään. Ymmärtämään myös kaiken laajuutta kaikessa. Se on välilla suorastaan tyrmännyt minua, kuten astrologisen  kirjoittelunkin tauossa blogissani nyt voi huomata. Väsyy, kun aivot eivät riitä kaiken synteesiin.

Transiittilistoilta (oma astro/astro.fi) eri vuosilta on helppoa seurata Marsin kuten muidenkin planeettojen liikkeitä suhteessa omaan karttaan. 

- Vuonna 2013 Marsin paluu oli marraskuussa. Silloin opiskelin yrityskurssia ja haaveet olivat suuret perustamalleni kahvilalle pihallani. En tiedä muistinko silloin ottaa huomioon voimakasta taustavaikuttajatransiittia Neptunus yhtymä Kuu. Sehän saattoi luoda jopa illuusioita!

- Vuonna 2015 Marsin paluu osui lokakuulle, aika sattuvasti, sillä ruusujen tutkimusinto oli jo pitkällä ja intohimoista, että päätin kirjoittaa Ruusutarhani tarinoita, osan 1. (seuraavana vuonna osa 2.). Onneksi en osannut huomioida karttani muita transiitteja taustalla ( Pluto neliö MC ja Uranuksen oppositio MC)! Kovin ne olisivat kyseenalaistaneet kaikki taitoni ja rohkeuteni. Onhan aika rohkeaa jo yksin hoitaa isoa puutarhaa, taloa ja kesäkahvilaa. Saatikka sitten aloittaa kirjoittaminen ja julkaista jotakin! Mitä ihmettä luulin olevani! Rohkea ainakin.

- Vuonna 2017 Marsin paluu osui myös lokakuulle. Nyt suurena vaikuttajana transiiteista oli Pluton kolmio Marsille. Eikö mitä? Aloitin romaanien kirjoittamisen (trilogian), josta olen kirjoittanut kaksi ensimmäistä. Marsin voimaanko uskoin? Ehkä jossakin taustalla tämä usko. Mutta Pluton kautta ymmärtäisin sen henkisen tuen, mitä ystäväni antoivat minulle noina vuosina. Uskalsin eräällä lailla mennä myös kuoleman rajojen taakse, vanhan elämäni luo.

- Nyt vuonna 2019 Marsin paluu osui syyskuulle eli painaa päälle juuri nyt. Mitähän se puskee esiin? Olen aloittanut kirjasarjani kolmatta osaa, juoni valmiina päässä. Eikä taustalla olevat suuret transiitit ole sitä kovin estämässä (Uranus sekstiili Aurinko ja Kuu, toinen sulkeutuvana ja Kuulle avautuvana). Kun takana on syöpähoitojen surkea aika, noiden transiittien varassa voisi kerätä jälleen uusia voimia. Tosin taustalla on myös Neptunuksen oppositio Marsille ja taas varoittamassa suuruudenhulluudesta ja antaa suuntaa seuraavallekin vuodelle. Enkö sittenkään usko!! Pitäiskö vaihtaa hommia ihan toiseen alaan? Jättää kahvilan hoito ja muut haihattelut ja ehkä satsata aivan muuhun. Mihin? Elää vanhuuttako?

Kurkistin vuoden 2021 Marsin paluuta. Tuolloin suuret transiitit ovat häipyneet kartaltani. On ehkä aika rauhoittua ja todella jättää illuusiot? Enpä tiedä. En sittenkään elä astrologisten voimien osoittamalla tavalla. 😃

Makrokosmos ja mikrokosmos, löytö vessalukemisessa!

Uranus 7.huoneessa Kaksosissa merkitsee poikkeuksellisia ihmissuhteita! Näin luin kerran jostakin kirjasta. Mistähän, antakoon nyt olla tämän aika yleinen huomio. 

Totta se on! Menin naimisiin ihanan miehen kanssa välittämättä ollenkaan, että hän oli minua 24  vuotta vanhempi. Ja mikä ettei, hänelläkin Jupiter Jousimiehessä. Ja olenhan tutustunut astrologeihin ja astrologian harrastajiin, mitä kummallisimpiin tyyppeihin. 😊 Noin esimerkkeinä astrologian paikkansapitävyydestä. 

Sarjassa poikkeuksellisia ihmissuhteita, Kultakutri sammalsohvalla

Transistoiva Mars hiipuilee siellä juurikarattani Uranukseen yhtyen ja aloittaa yhtymän Stelliumiini. Kaiken lisäksi se on juurikartallani oppositiossa muhkeilevaan Jupiteriini. Siinähän iloittelevat ja härnäävät minua pientä ihmistä! Saa nähdä mitä tästä tulee! Ainakin veroilmoituksen virhe rassasi ja istuin pari tuntia verotoimistossa sitä korjaillakseni. Ja sitten tämä kummallinen innostus kummallisiin juttuihin. Vessakirjaan!

Ystäväni, eräs astrologiaan hullaantunut myös, silloin tällöin tuo julki hauskoja juttuja vuoden 1932 tietosanakirjasta, jota hän pitää vessassa lukuelämyksenä. Minä olen nyt tehnyt samoin. Laitoin silmälasitkin koriin kirjan viereen, että on aina käytettävissä. Tosin tämä kirja on vain vuodelta 1959. 

No istunnolla otin uteliaasti kirjan käteen ja summamutikassa avasin sen.  Onko tämä nyt sitten Mars -Uranus-temppuja, mutta sivulla komeili "Ennen tiedettä, nyt taikauskoa", astrologian sivu. No johan sattui. Oikeastaan on kauniimpi kuulla astrologian olevan uskomustiedettä (mikä tiede ei olisi?), mitä sanaa olen nykyään siitä kuullut sanottavan. 

Luin kirjaa innoissani. Hauskoja juttuja siinä oli Tyko Brahesta ja Johannes Kepleristä pitäen, Babyloniasta, Kiinasta, Intiasta jne. Mutta yksi asia minua ihmetytti.

Kun puhutaan kosmoksen ulottuvuuksista, usein puhutaan myös ihmisen sisäisen elämän ulottuvuudesta ja sen tuntemattomuudesta. Minä olen sen ymmärtänyt niin, että kun mennään ihmiseen syvälle; sieluun, geenien ja vaikkapa edellisten elämien salaperäisiin maailmoihin, siellä kohdataan löydetään toinen tuntematon avaruus. Minua ei ole ymmärretty, jos siitä olen puhunut. Toinen sanoo, että joo; mikrokosmos ja makrokosmos. 

Nyt luin tästä vanhasta tietosanakirjasta, että astrologinen järjestelmä on saavuttanut kohokohtansa käsityksessä, jonka mukaan ihmisruumis mikrokosmoksena on maailmankaikkeuden makrakosmoksinen kuva. Ihmisruumiin eri osat vastaavat eri taivaankappaleita ja eläinradan merkkejä. Siis näin yksinkertaista.

Tosin olen tästä jotakin lukenutkin. Tietosanakirjani hassu ihmispiirros selittää sen näin: Oinas hallitsee päätä, Härkä kaulaa, Kaksoset hartioita (pojalla hartiat kippeenä), Rapu rintaa (ilmankos minulla oli rintasyöpä), Jalopeura kylkiä ja sydäntä, Neitsyt mahaa, Vaaka takapuolta, Skorpioni sukuelimiä, Jousimies reisiä (ystävällä lonkka kipeä), Kauris polvia, Vesimies sääriä ja Kalat jalkoja. 

Ja taas törmään tähän ilkeään juttuun, mitä kirja osoittaa. "Tieteellisesti kehittyneen ja edellytystensä puitteissa moitteettomasti harjoitetun astrologian rinnalle syntyi kansanomainen astrologia, jonka harjoittajille hyödyntavoittelu oli tärkein suunnannäyttäjä ja joiden menetelmät olivat sellaisia, että valistuneet henkilöt pitivät tämän astrologian harjoittajia veijareina ja petkuttajina." 

Tietosanakirjoja uskottiin ennen varmaankin lujemmasti 60-luvulla kuin ikään tänään uskotaan somea. Ja tämä totuus on varmaan jäänyt monen minunkin sukupolveni järkevään päähän! Että!

En mainitse tässä lähdettä, näinhän kirjoiteltiin monelta taholta. Ja vieläkin.

Mihin minä tarvitsen astrologiaa?

Retroileva Jupiter sahaa minun juurikarttani Jupiteria, oikein kunnolla villitsee ja paisuttelee, antaa liian hyvää uskoa kaikkeen. On oltava varuillaan.

Käytiin Helsingissä kevään astropäivillä. Naurattaa vähäsen, mutta vakava asia, mikä jäi ystäväni mieleen sieltä; "Koko Linnunratamme on elävä olento". Siitä seuraa, että niin on Aurinkokuntakin, niin on planeetat kuten Maakin. Olen katsellut muurahaisten touhuja, ihmeellisiä eläviä olentoja. Minulta melkein jäi pihan haravointi kesken, kun ne siellä ruohistossa niin iloisesti touhuilivat. Miksi ihmeessä ne ovat tehneet pesiä aivan talon ympärille, kotitien varteen ja navetan taakse?  

Nyt ainakin tiedän, mihin muurahaisia tarvitsen. Ne saalistavat punkkeja. Punkit kaihtavat muurahaispesien lähistöjä. 

Huomaako kukaan kuinka mieleni paisuttelee asioita, hakee kaukaa? Jupiteria se on.

Mutta mihin tarvitsen astrologiaa? Samoin voi kysyä, mihin tarvitsen kaiken maailman tavaraa ympärilläni? Mihin tarvitsen ruusuja tarhassani? Mihin tarvitsen Ruusa-kissaani? Mitä ihmettä minun tarvitsee läpistä tätä kaikkea? Onko se oikeaa elämää? No blogit, facebookit ja yleensä netti on juuri sitä läpisemistä varten.

Ruusa-kissaa tarvitsen hoitamaan itseäni ja juttukaveriksi. Tarvitsen totta tosiaan! Ja ne tavarat, niiden kaaos kasvaa kuin Jupiter. En tarttisi niitä paljoakaan. Ruusuja? Tarvitsen niitä ehkä todistaakseni, että pystyn jotakin, luomaan kauneutta. Jokainen tarvitsee pystyä johonkin. Entäs astrologiaa? Jään miettimään...

Onko astrolgian tarve siksi, että haluaa tietää? Kyllä varmaan. Aina olen halunnut tietää enemmän ympäriltäni kuin vain kotitontin, kotimaan, Maan. Kosmos kiinnostaa. Ja olen ollut kiinnostunut energioista varmaankin jo 40 vuotta. En tekniikan energioista, vaan kaikesta siitä energiasta, jonka koen ihmisissä ja kaikissa elävissä olennoissa, galaxeissakin. Itse olen oma pieni energiapakkaukseni, välillä tukossa, välillä villinä pyörien. Mutta minuun vaikuttavat myös ulkopuolelta tulevat energiat omalla tavallaan, jokainen kasvi, jokainen ihminen, muurahainenkin, saatikka sitten nuo isommat  eläväiset tuolla taivaalla. Olen lukenut aromaterapiasta, väriterapiasta, kiviterapiasta, käynyt erilaisia energiakursseja. Ja jättänyt niitä taakse. Edelleen olen kiinnostunut astrologisista energioista. Se on jäänyt.

Miksikähän tässä nyt mietin astrologiaa energioiden kautta? Se kiehtoo ehkä loppujen lopuksi siinä eniten. Värähtelyjen vaikutukset ja ehkä uskomukset niissä. Sitä kai se on. Mutta uskomuksia pitää olla. Uskoa itseen, omaan energiaan. Uskoa astrologiaan. Uskoa muurahaisen viisauteen.

Nyt on ihana Härkä-aika, Härän energioiden ja värähtelyjen ilmasto. Tuolta se sinkoaa Linnunradan tuolta puolen valtavista voimista Auringon kautta ja antaa Maa-äidillistä voimaa. Huomasin tästä blogistani, että sivuni Härkää, härkää on yksi luetuimpia. Onko googlehaku työntänyt sitä esille kun ruokaintoilijat ovat etsineet herkkuja? Vai onko joku muustakin asiasta kiinnostunut löytänyt sivulleni. Se on tässä. 

Tunnelmat ovat minulla nyt aivan samat kuin tuolloin vuonna 2016 Härkäaikaan. Olen selättänyt pahan taudin, ainakin tällä haavaa, ja Jupiter näyttää taivaanloiston yhtymillään, aloittaa uuden 12 vuotta! Saiskohan elää niin pitkään? Taivas noin sanoo. Monta innoitusta onkin alulla, uusi kirja, uudet ruusut, uusi kahvilakesä! 

Kun esittelin tuossa Härkää, härkää-sivullani jämeränä seisovan vanhan hetekan, josta tein pihalleni sammalsohvan, laitan nyt kuvan siitä viime vuodelta. Luonto on tehnyt tehtävänsä, ruusut valloittaneet vanhan pellon parissa vuodessa. Vuoden 2016 nuo ruusut ovat juuri istutettuna pläntteinä. Nyt olen poiminut pajuja ja korjailen tuota hyvin mielellään istahdettavaa sohvaani. 

Kevät 2016

Kesä 2018

Kyllästynyt, väsynyt vai onko tieto laajentunut?

En ole viime vuoden aikana paljonkaan katsonut transiittejani, ehkä vilkaissut ja sähköpostissa jotakin lukenut. Saatikka sitten mitään horoskooppeja lukenut! Olenhan ollut väsynytkin. Väsymys johtaa kyllästymiseen. Mutta yleisesti mieluummin katson laajemmasti jotakin, kun yksityiskohtaista transiittia. Huumorimielessä niitäkin kyllä luen joskus. 

Siksi kysynkin itseltäni, että onko jotakin ihan oikeastikin mennyt astrologisesta tiedosta tähän kovaan päähän? En tyydy enää pikkujuttuihin enkä aina toisten tulkintoihinkaan. Haluan itse tulkita jotakin. 

Kun huomasin, että nyt riittää tämä sairastaminen ja löhöäminen, kutsuin astrologisen kerhon luokseni iltaa viettämään. Vikittelin heitä mukaan sanomalla, että nyt katsotaan transiittilistan ennustuksia vuodelle 2019 ja otetaan siihen tarotkorttikin 😇. 

He tulivat. Joten ensimmäistä kertaa esitin heille miten katsotaan ja luetaan transiittilistaa. Sitähän monet tietämättömät ihmettelevät, kun tilaavat tulkintoja ja astrologi lähettää ohjelmistostaan tuollaisia listoja. 

No enhän minä niitä jaksanut alkaa tulkitsemaan, vielä on pää jotenkin pöhnässä, mutta jotain osasin neuvoa ja pyysin heitä itseään katsomaan tilannetta ottaen rinnalle oman kartan, johon olimme merkanneet tämän hetken planeettojen sijainnit. Siitä jo pystyy näkemään paljon, kun seuraa miten planeetat liikkuvat siellä ja yhdessä transiittilistan kanssa jopa "ennustamaan" jotakin. Meillä oli hauskaa!

Eräs kerholainen innostuikin tuosta pienestä astrologisesta heräteillasta niin paljon, että oli jo lähdössä Astrologisen seuran kevätpäiville ja kysyi minua mukaan. Kyllä tekisikin hyvää! Mutta olotila on vielä heikko tuollaiseen matkustelemiseen. Majuri-kissa hukassa ja rahakin tiukassa, koska sähkölaskut ovat näin talvisin aikamoisessa nousussa, jos en puilla lämmitä metsämökkiäni.

Mutta sitten innostuin katsomaan itsekin omaa transiittilistaani, sillä porukka huomasi: -Nyt pitää sinun näyttää, kuinka sinä tulkitset omaa transiittilistaasi. 

Noh! Näytin transiittilistani (koneelta piuha TV:hen, joten näkyy hyvin kaikille) useitakin punaisella merkittyjä transiitteja ja niitähän piisasi: - Tässä on avautuvat Uranuksen sekstiilit minun stelliumilleni (Mer-Ve-Aurinko), joiden vaikutus alkoi jo viime kesänä, toivottavasti minuakin tervehdyttävinä energioina. Näillähän on pitkä, parisen vuotta kestävä vaikutus ja koska sekstiili varsinkin avautuvana on  uusia suuntia, avointa energiaa ja iloa esittävä transiitti, katson sitä hyvin toiveikkaana. Samoin Uranuksella on sulkeutuva sekstiili juurikarttani Kuuhun. Sen voisin lukea siten, että minulla on vielä mahdollisuus olla ja tulla toimeen tässä metsämökissäni. 

Mutta tuolla nousee keväällä  esiin myös Neptunuksen oppositio Marsiin. Neptunuksen energia ohjailee minua pari vuotta eteenpäin eikä tiedä ihan hyvää. Jos katson Neptunuksen energioita sumuisina ja illuusioihin taipuvaisina, niin saan olla varovainen, etten usko itsestäni liikoja, en henkisistä enkä fyysisistä kyvyistäni. Ilkeästi se nouseekin tuossa esiin hyvin Uranustransiittien rinnalle. Elämä ei saa olla liian auvoista. 

Ja koska transiiteista yleensä tärkeimmät ovat yhtymät, osoitin Marsin lyhytjaksoisia yhtymiä Stelliumiini heti alkukesästä. Jos nuo vielä yhdistäisi tuohon Uranuksen avoimeen voimaan, niin luulenpa, että pystyn keväällä hoitamaan ruusutarhani sekä kahvilani uuteen uskoon! Ja tuo Mars nyt mennä vipeltää aikamoista vauhtia, kun on jo  vuoden lopussa yhtymässä karttani Marsiin. Mitähän uutta sitten keksisi kahdeksi vuodeksi eteenpäin?

Mutta että monenlaisilla neliöillä alkaa tämä vuoteni. Parasta ottaa lunkisti ja yrittää hoitaa itsensä kuntoon! 

Nyt vain sitten katsotaan miten nämä ennustukset pitävät paikkansa!