Nyt mennään lujaan Marsin kyydissä!

Kun aikani vertasin ja tutkin Marsin kulkua elämäni kulkuun ja hämmästyneenä oivalsin kuinka usein Marsin kulmat täsmäsivät, ajattelin, että se on nyt siinä! 

Sittemmin en ole enää samaa jaksanut jauhaa. Mutta nyt on elämäni tilanne sellainen, että Tanhuan tulkinta paukahti! Tanhuan positiiviset tulkinnat joskus nostattavat ja tukevat itsetuntoa ja antavat suunnalle rohkeutta (alla esimerkki), mutta ....

 

"Ota vastaan kaikki, mitä tarjotaan

Tämä vaihe saattaa merkitä sinulle melkoista lentoa muutamaksi päiväksi. Sinua ja persoonallisuuttasi kuunnellaan ja kunnioitetaan sitä enemmän mitä voimakkaammin olet toteuttanut omia haaveita ja unelmia jokapäiväisessä elämässäsi viimeisten 1,5 vuoden aikana. Kaikki, mikä on lähtöisin omasta persoonallisesta itsestäsi, saa nyt varauksetonta tukea niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin.

Tällaisina päivinä ei kannata pysähtyä paikoilleen, vaan ottaa vastaan kaikki hyvältä tuntuvat mahdollisuudet, joita sinulle tarjotaan. Monta kertaa se on enemmän kuin osaisit odottaa tai kuvitella ansainneesi, mutta kannattaa muistaa, että palkkiota jaetaan melko pitkältä ajalta. Nyt on todella hyvät edellytykset viedä ihan tietoisesti eteenpäin omia persoonallisia kykyjäsi. Jos sinulla on joitakin ratkaisuja odottamassa toteuttamista, niin nyt on hyvä aika testata niiden kantavuutta.

Samanaikainen avautuva sekstiili Deskendentille tuo myös hyvin suotuisassa valossa esille sellaiset ihmissuhteet, joita olet toteuttanut omana puhtaana, rehellisenä itsenäsi. Saat tällaisilta läheisiltä ihmisiltä yllättävän kantavaa tukea kaikille suunnitelmillesi. Mitä useammille ihmisille olet uskaltanut olla rehellinen itsekäs itsesi, sitä laajempi on nyt tukijoiden joukko.

Koet menestystä kaikkialla, missä sinun on tähänkin asti ollut hyvä olla. Sinua muistetaan nyt velvollisuudentunnosta ja anteliaisuudesta itseäsi kohtaan, sillä sen perusteella olet pystynyt arvostamaan ja tukemaan parhaalla tavalla myös läheisiäsi.

Mars sulkeutuva kolmio Nousumerkki
Alkaa: 13.05.2023, voimakkaimmillaan: 17.05.2023, päättyy: 21.05.2023"

 

...täytyy sanoa, että vähän kyllästyin seuraamaan häntä, koska hänkin oli kallistuneena liikaa noiden salaliittoteorioiden puoleen. Minusta ne eivät kuulu astrologiaan. 

Tiedän, että moni astrologi katsoo vähän alta lipan Tanhuan tietokoneohjelmoitua tulkintaa. Ja moni astrologiaa opetteleva on pettynyt hänen tulkintoihinsa, sillä eivät ne ole ihan omakohtaisia, vaikka transiitit ovat tulkittuja muidenkin astrologien kirjoissa samoin. Mutta mikään ei ota huomioon karttaa kokonaisvaltaisesti, jos ei pyydä ihan henkilökohtaista tulkintaa joltakin astrologilta. 

Mutta kiitän Tanhuan sivuja siitä, että olen saanut paljon hyvää oppia sieltä ja ystäviäkin. Kuten sitten kaikilta muiltakin astrologeilta, joiden oppiin olen tutustunut. Kannatankin sitä, että jos haluaa saada jotakin todellista oppia astrologiasta, kannattaa tutustua siihen laajalti ja monen astrologin taholta. He kirjoittavat mielenkiintoisia blogeja! Ja heidän kurssinsa ovat mielenkiintoisia, kuten Astrologisen yhdistyksen järjestäminä olemme niitä seuranneet. Minun koneeni on varmaan ristiriidassa niihin ohjelmiin, koska ne tökkivät ja tauottavat luentaa niin etten pitkään jaksa siinä istua.

Tanhuan tulkintoja lukiessa täytyy kuitenkin muistaa nöyryys, muuten voit tipahtaa korkealta. Kuten tuossa edellisessä Mars-transiitin kuviossa. Tosi on että olen tehnyt kauheasti töitä. Niin paljon ja tosissaan, että päässä on surissut ja pahaa tehnyt. Mutta se työ on vain oman elämisen puolesta! Itse haastanut itseni. Ja siinä suurin kiitos. Mitä sitten jos pää pamahtaa seinään ja joutuu teilatuksi. Silloin on saanut ainakin opetuksen ja elämä jatkuu. 

Johanna Karpovin rinnakkaistodellisuudet ja syvällinen ajattelu

Kutsuimme keväällä 2022 astrologian kerhomme vieraaksi Johanna Karpovin kertomaan meille Kuusta. Kahden päivä kurssi oli niin voimallinen, että vieläkin sitä märehdimme. Siitä olisi pitänyt tehdä blogisivu jo aikaisemmin, mutta monet muut asiat ovat ottaneet aikaa.

Nyt kirjoitan Johannan kurssin sisällöstä ja kokemuksistani siinä. Kirjoitan sen mitä ymmärsin ja sen mitä osaan. 

Minulle ja monelle muullekin tuossa vieressämme kiertävä Kuu on voimallinen ja salaperäinen suuri pallo. Kun astrologisesti Kuu osoittaa omia aikarytmejä progressiivisesti  eli kasvavasti, niin sieltä löytyy paljon tutkittavaa.

Kuun progressio kulkee yhdessä merkissä noin 2-2,5 vuotta. Huomata pitää, Kuun kiertorata ei ole täysin pyöreä, joten se viipynee vähän eri aikoja eri merkeissä. Jos laskee kaikki 12 merkkiä, missä se viipyy, on progressiivinen kuun kulkuaika reilut 27 vuotta. 

Johanna Karpov on astrologi, joka on erikoistunut progressiiviseen Kuuhun ja löytänyt sen kierrosta rinnakkaistodellisuuksia. Näitä voisi nimetä myös sykleiksi, jossa tullaan vuosien myötä aina samaan kohtaan ja samankaltaisten haasteiden pariin.

Esimerkkinä otan esiin Ulla Palomäen kirja Pluto, jossa hän on tutkinut Pluton kierron syklejä historiallisesti eri merkeissä. Pluto kiertää Auringon ympäri noin 248 vuodessa, joten se viipyy yhdessä merkissä noin 20 vuotta. Progekuun kiertoja mahtuun noin 9 yhteen Pluton kierrokseen (248:27).

Jos katson Plutoa sotaisan Mars-planeetan Oinas-merkissä (1822-1852) historiaa, niin sieltä löytyy mm. Ranskan vallankumousaalto, joka rikkoi fyysisesti ja henkisesti silloista valtaa ja ison "käärmeen nahka" vaihtui. Mitä tapahtui Pluto Oinaassa n. 250 sitten? 1600-luvun vaihteessa Amerikassa käytiin intiaanisotia ja Euroopassa oli kolmikymmenvuotinen sota. Jos tulevasta Oinaan merkistä lasketaan 250 vuotta eteenpäin, tullaan 2100-luvulle. Olisivatko ihmiset silloin käymässä Star Warsia oppimatta vieläkään mitään?

Johanna Karpov on tehnyt laajan työn tutkimalla progressiivisen Kuun kautta historiallisia tapahtumia. Juuri nyt, kun jälleen on sota, hän on löytänyt siihenkin yhtymäkohtia historiasta. Youtubesta olen kuunnellut näitä mielenkiintoisia osioita. Tutkiessaan progekuuta samassa ajassa kautta historian hän on löytänyt ällistyttäviä yhtäläisyyksiä. Ja siitä nimitys "rinnakkaistodellisuuksia" Tässä linkki näille sivulle. Ja sieltä osiot "Mihin tämä maailma on menossa 2022".

Kun opettelimme omia syklejä rinnakkaistodellisuuksina tehden isolle paperille siitä karttaa, tulimme huomaamaan useita samoja vaiheita elämässämme. Vaiheita, joista pitäisi ottaa opiksi ja jatkaa elämää viisastuneempana. Kun laskee tämän 27 vuoden rytmin mukaan omaa elämää, löytyy usein yllättäviä asioita, joita kertaamme. Emme useinkaan huomaa, että elämme samat vanhat kriisit aina vain uudelleen läpi. Tarkoitus olisi pysähtyä näkemään ja tiedostamaan oma tila ja tekemään parempia ratkaisuja.

Johanna oli tehnyt hyvän pohjatyön, yksityisen listan jokaiselle, jossa Kuu oli päivälleen eri merkeissaä syntymävuosistamme lukien. Se ei ollut ihan helppoa mieltää ja muutenkin menneisyyttä oli aika raskasta käydä läpi. Vaikeaa oli myös muistaa menneitä tapahtumia. Minä muistin niitä, kun selasin vanhoja valokuva-albumeita. 

Esimerkkinä tästä kerron omakohtaisista rinnakkaistodellisuuksista. Minulle on tärkeää tuo persoonani nousumerkki, joka sijaitsee Skorpionin ja Jousimiehen rajamailla ja Jousimiehen ykköshuone. Matkat ja oppiminen ja opettajuus. Nuorena en niinkään ollut kiinnostunut koulunkäynnistä, halusin maailmalle. Progressiivisen Kuun ollessa 18-vuoden iässä Jousimiehessä, lähdin Ruotsiin opettelemaan omaa elämääni. 27 vuotta myöhemmin Kuun ollessa samassa paikassa, elämäni muuttui aika voimallisesti, sillä pääsin opiskelemaan yliopistoon ja olin paljon poissa kotoa. Siitä taas kun lasketaan 27 vuotta, olen jo seniori, mutta teen pieniä kulttuurimatkoja ja opiskellut, opettanutkin, astrologiaa. Eli oppiminen ja matkat tekivät elämääni muutoksia, jotka tukivat uusien asioiden oppimista. 

Jos otan Aurinkohuoneeni Rapu-merkin, voin katsoa miten esimerkiksi koti on vaikuttanut elämässäni. Progressiivisen Kuun ollessa ensimmäisen kerran Ravussa, koin kotini aika ankeaksi paikaksi äitini ja isäni eripuran vuoksi. Koti sai erilaisen merkityksen, kun kuljin kaupunkiin opiskelemaan. Katsoessani eteenpäin 27 vuotta, loin kotielämää perheelleni omalle perheelleni. Rapu on pesänrakentaja mukavuudenhaluisesti ja kotoisesti. Olin lapsena kokenut epämukavan kodin, nyt pyrin tekemään siitä turvallisen ja kodikkaan. En ehkä aivan onnistunut, sillä opiskelun vuoksi olin paljon poissa. Kun taas kului 27 vuotta, jouduin leskeksi ja mietin mitä tehdä. Jotenkin halusin tuon vanhan kodin säilyttää sellaisenaan, jonne poikien perheen kanssa olisi aina helppoa tulla. Jäin siihen. Olen yrittänyt rakentaa nyt turvallista mummulaa. Mielestäni olen onnistunut siinä aika hyvin.

Otan vielä yhden esimerkin. Kun progressiivinen Kuu kohtaa Mars-Neitsyt alueen, koen sen astrologisesti tärkeäksi itselleni, koska se on ainoa planeetta maa-elementissä. Siinä se oli noin 12-vuoden iässä. Kävin silloista keskikoulua, jossa minun olisi pitänyt olla tarkka ja ahkera. En ollut. Se meni huonosti. 27 vuoden päästä sain opettajaviran. Nyt olin tarkempi ja ahkerampi. Kokeilin eri opetusmenetelmiä ja analysoin niitä. En päästänyt itseäni helpolla. Nyt kun on taas kulunut 27 vuotta, niin olen lähtenyt tutkimaan ruusuja, kirjoittamaan eri aiheista ja joutunut analysoimaan mm. kirjoitustaitoani rankan käden kauta. Mitä olen oppinut? Ehkä ahkerammaksi. Ehkä tarkemmaksi.

Härkä-aikojakin oli mielenkiintoista tutkia, mutta en nyt tästä enempää. Mutta huomasimme tuolla kurssilla, että tämä jos mikä oli itsetutkiskelua ajassa taaksepäin ja ajassa eteenpäin, ei fyysisen lineaarisesti, vaan käyden syvällä menneisyydessä ja suuntana tulevaisuus henkisellä tasolla.

Isäni joskus moitti minun nuoruusajan kulkurielämääni sanoen sitä pintakiidoksi. Hän sanoi, että jos jäisin paikalleni, niin voisin syventyä syvälle "maahan" ja ylös "taivaisiin". Hän tarkoitti syvällisempää elämän tutkimista. Nyt sitä on tehty. Kiitos Johannalle!

Tässä tietoja Johannasta:

www.veneika.fi

Astrologi Homeopaatti

Johanna Karpov

- palvelunumerossa 0700 8 1919

(1,99e/min+pvm)

- ajanvarauksella 041-5021669

https://www.facebook.com/astrologihomeopaattijohannakarpov

Onko taivaalla vastausta siihen mikä risoo?

Väsyttää, vötöstää, ruoka ei lystä, uni ei maita, keljuttaa, yrittää kaikenlaista mutta pieleen menee, ei edes pannun pesä ota syttyäkseen. Ukrainako painaa vesielementtisen ihmisen maahan vai korona?

 

Yleisesti astrologinen maailmankuva maaliskuussa ei näytä hyvältä! Tanhua otsikoi maaliskuuta "Itsetutkiskelun ja oman voiman aikakaudeksi (Venuksen ja Marsin yhtymä)". Maailman tilannetta Tanhua ei katso hyvällä. Tätä luen otsa kurtussa, on uskaliasta puhetta:

"Pluton Venuksen, Marsin ja Vestan liittoutuma Kauriin merkissä on valtava energiapurkaus, jonka vaikutuksia on melko turha lähteä ennustamaan ainakaan ydinasevaltioiden keskinäisiin kahinoihin liittyvillä skenaarioilla. Kaikki maat, joilla on armeija, ovat valmistautuneet sotaan, vaikka kukaan esikunnan ylemmistä upseereista ei sotaan haluaisi ryhtyä. Sotaan päädytään usein syystä, joka ei meille tavan tallaajille koskaan selviä. Sotaan tarvitaan aina kaksi osapuolta niin valtioiden välisissä suhteissa kuin perheen sisäisissä suhteissa."

Johanna Karpov tulkitsee youtubissa maaliskuun tilannetta progressioiden kautta. Putinilla on prog.kuu Jousimiehessä! Johanna tulkitsee ajan syklejä progressiivisen Kuun 27 vuoden kierroksissa, joka on ihan mielenkiintoista. Hän etsii esimerkkejä menneisyyden Kuun kierron energioista.

Mutta en jaksa nyt maailman menoa seurata. Haluan keskittyä itseeni. Lähiympäristööni. Yritän pönkittää muita, mutta ensin on pönkitettävä itseä, että jaksaa.

Oma progressiivinen Kuuni on Skopionissa ja näyttää vaihtuvan vasta syyskuussa Jousimieheen. Kun nousumerkkini on Skorpioni, tuo on raskasta aikaa (näin taivaan kielellä). Ajatukset pyörivät syvällä, itsetunto koetuksella ja hartiat välillä painuvat. Tarttisinko miehen?! Tai jotakin potkua tarttisin minäkin itseni ulkopuolelta. Ja vieläpä 12. huoneessa!

Tuossapa taivas vastaa siihen mikä risoo! Pitäisi löytää enemmän maanpintaa, nähdä turvallisen kaunis ympäristö. Lunta on vielä puoli metriä. Tosin kirsikkatomaattien taimet ovat kasvamassa ja samettiruusun siemenetkin jo kylvin. Enkä muistanut katsoa edes onko kasvava tai vähenevä Kuu.

Vielä Tanhuan sivuille, josta nappaan transiitit. Ilmankos! SATURNUKSEN OPPOSITIO SATURNUKSELLE!!!  Juuri voimakkaimmillaan ja päättyy vasta kuun lopussa. "Kaikki voimat häviävät niin totaallisesti, ettei jaksa tehdä yhtikäs mitään".... jäk, jäk, jäk, puhuu Tanhua! Ilmankos olen tehnyt niinkin tyhjänpäivästä työtä kuin vanhojen kirjeiden ja korttien valkkaamista. Jotakin yritän nakata pois.

Koska, kuitenkin, Pluto-ihmisenä minulla on kuvio Pluto avautuva sekstiili Nousumerkki ja sehän pitää minua pystyssä, antaa tilaa hengittää, pakottaa aurinkoiselle keväthangille ja etsimään uusia kuvioita ajatusmaailmaankin. 

Taidan kutsua astrologiryhmän istuntoon kotiini!

Venus - kauneutta, ystävyyttä ja arvoja - koneidenkin kanssa!

Nauratti vähäsen tänään, kun tuon jutun löysin, vaikka eilen kirosin.

Tanhuan povaus: Tämä on niitä päiviä, kun tunnistat itsellesi sopimattoman energian äärimmäisen herkästi, sikäli kun sitä on olemassa. Paras tapa reagoida ikävältä tuntuviin ihmisiin ja asioihin on muuttaa jotain omassa käyttäytymisessäsi tai omassa tekemisessäsi. Pienikin tietoinen muutos saattaa kääntää tunnelman kannaltasi päinvastaiseksi ja kaikki on taas aivan loistavasti.

Venus oppositio Aurinko
Alkaa: 08.11.2021, voimakkaimmillaan: 10.11.2021, päättyy: 11.11.2021

   

Edustakoon tuo ihana karhunköynnös Venusta ja nuo lahot aitarimat arvoja. Kauneus ja kierrätys.

Venus edustaa minulle kaikkea kaunista, ystävyyttä ja mm. tietokonettakin siinä suhteessa, että käytän sitä kirjoitus ja kuvien muokkauslaitteena. Kauneudessa se edustaa myös oikeinkirjoitusta, eli sitä onnea, että kirjoitusta on niin helppo korjata, ah. Olen nopea kirjoittamaan, vanha kunnon sormijärjestys hallussa. Mutta ne virheet, niitä tulee. Nyt en puhu kieliopista...

Joten Venus oppositio Aurinko -transiitti vei hermoni eilen. Ihmiset eivät siihen ole syypäitä, eihän niitä edes paljoa tapaakaan. Koneitten kanssahan nyt viimeiset pari vuotta on hommailtu. Koneet auttavat kuin ystävät ikään tiskaamisessa, pyykkäämisessä, ruoanlaitossa, käsitöissä....siis kaikkea kaunista luomaan.

Eilen tyssäsi tietokone. Se meni jumiin, eikä mikään keino saanut sitä liikkeelle. Voi että se keljutti. Koko päivä meni pilalle. Energiat kaikkeen samahti siihen. Joten en tehnyt mitään, luin vain romaania ja tein ristikoita. 

Kauhea huomata, kuinka nykyihminen on kiinni koneista!! Kuinka paljon taistelemme tiskikoneen, pesukoneen yms. koneiden kanssa, jos ne eivät toimi! Ovatko ne tulleet ihmistä tärkeämmiksi. Kun jopa niiden korjaajia on vaikea löytää.

Otin tietokoneesta johdot pois, modeemin kiinni ja annoin koneen olla. Otin melatoniinia ja magnesiumiakin kaksi, jotta voisin nukkua yön. 

Ja kas. Aamulla kun konetta kurkkasin ja availin. Se toimi! Niin myös energiani! Kyllä oli helppo tarttua kaappien komeroihin ja siivota! Kiitokseksi Venukselle, sen kauneudelle, puhtaudelle ja arvoille!

Merkittävää aikaako? 11.11.20

Huomasin, että astrologinen seura julkaisi kirjoituskilpailun tämän hetken rasittavasta ja jännittävästä ajasta, jossa voittaja ilmoitetaan arpomalla. Samalla tekstillä, jolla blogiani kirjoitan, voin siihenkin osallistua. Tätä aihetta olen jo monta päivää suunnitellut. Joten annan palaa! Varoitus! Tästä tekstistä voi tulla pitkä! Tietokoneeni työpöytä on täynnä karttoja, joita nyt alan tutkimaan.

Ensinnäkin kesäni 2020 oli niin vauhdikas ja monin tavoin kiitoksia ja julkisuutta täynnä, että olen varmasti saanut kuulla kaikki ne kehut, joita yleensä hautajaisissa kerrotaan. Kiitos!

Transiittimaisemani

Koko tuo häslinki voimakkaiden planeettojen ryppäässä alkaen jo vuonna 2019 ravistelee maailmaa ja sen kautta kotimaatani kuin lähiyhteisöäkin. Natsien nousu, nationalistit, kritiikki siitä että 'minullekin täytyy löytyä tila ja merkitys', terroristit, autoritääriset valtioiden johtajat (suosia heitä tai kritiikki heitä vastaan...kahtiajakoisuus, raha ja valta), ilmaston muuttuminen, paljon vettä tässäkin, Äiti-Maan ravistelut, ja vihdoin kaikkea tätä tuli pelolla rauhoittamaan Corona-virus. Onko Corona enteitä siitä kun Uranus siirtyi maaelementtiin eli Härkään? Pahempaa tulossa? Pakko ihmisten on nähdä luonnon hätä!

Itse olen kuin pikku paratiisissani ruusujen keskellä, enkä juurikaan tiedostaisi maailmaa ympärilläni ilman somea, sen laajuuttaa ja tarttumista suorastaan iholleni. Minulla oli Jupiterin paluu vuoden 2019 lopulla, joka aloitti uudenlaisen kauden elämässäni, kuten sanotaan. Tuoko tuo julkisuus uudenlaista kautta? Kun sain viimein valmiiksi romaani-trilogiankin. Minullahan voisi nousta tuo kaikki vaikka päähän, mutta onneksi Jupiter on oppositiossa Au-Ve-Me-Ur. Uskon, että se pitää minut laihana ja maan pinnalla, etten pääse pullistelemaan. No tässähän tuotta pullistelua on, mutta tarkoitus on käydä läpi astrologisesti kaikkea tapahtunutta ja tätä ajankohtaa. Eikä ole olemassa ajankohtaa ilman etteikö siihen menneisyys vaikuttaisi. Siksi kurkistin transiittilistojani.

Uranuksen sulkeutuvat sekstiilit tuohon Au-stelliumiini kiskaiseekin minut irti maailman suurista tapahtumista ja antaa iloista kyytiä, josta tuo onnen- ja ilon kesä on voinut syntyäkin. Kuin istuisin iloisessa karusellissa muiden hurratessa komealle kyydilleni elefantin selässä. Toisaalta, Uranuksen avautuva sekstiili Kuuhuni kertoo sitä, että tuo iloinen kyyti löytyy kotoani, oikeastaan minun sisäisestä kodistani! Niin totta!  Ja äitiyteen liittyvänä, sain toisen lapsenlapsen, Eino Iivarin!

Mutta....ettei ihan menisi pää pökkyrään, löydän myös transiitin, joka tuo tummia pilviä taivaalle ja sumua maisemaani. Neptunuksen oppositio Marsilleni. Täytyy olla tarkkana ja itsekriittisenä, ettei joutuisi illuusioiden valtaan tekemisissään ja sanomisissaan. Onneksi olen jo vanha. Mutta viisas en. Sillä vanhuus tuo eteen myös jonkinlaista hulluutta ja leikkiin tarttumista, viimeisiin oljenkorsiin! Ja siinä voi käydä köpelösti. Kiitos astrologialle muistutuksesta! Astrologia voi siis myös olla muistuttajana elämän eri näkökulmista, joita tulee huomioida. Varo tarttumasta kiiltävään!

Juuri kuulen radiosta, että ihmisen suurin onni voi olla siinä, kun huomaa, että voi itse luoda jotakin. Ja jos se luominen ilahduttaa jotakin toistakin, se onni kasvaa. Jokaisen tulisi löytää itselle päämääriä, vaikka ihan pientäkin. Vaikka leipoa uusi leipä!

Auringonpaluukartta

Se kaikki julkisuus osui Auringon-paluupäivälleni, eikä se kartta kerro minulle mitään tuollaista, josta edellä puhun! Ainoa akseli, jolle jotakin sattuu on IC eli kodin akseli ja siihen yhtymässä on Kuu. Ja se Kuu on kolmiossa Venukseen. No voishan se kertoa sitä, kun näilläkin seuduilla kaikki juhlat peruttiin viime kesänä , niin oli oltava yksin kotona. Paitsi että pidin Ruusumuorin Kesäkahvilaa auki  kesän ja sain todella tuta. Ihmiset nyt kiersivät Suomea ja bongasivat heille mielenkiintosia paikkoja, tämä yksi niistä. Tätä paikkaa senkin vuoksi, että ruusutarhastani oli juttu ViherPiha-lehdessä. Muorilla oli vähän kiirus! Eli tässä kotona palveltiin ja juhlittiin. Venus voisi kertoa tuosta rakkaudellisuudesta ja arvonannosta, jota sain kohtaani ilman ruusutarhaanikin. Ja kaiken vakavan sairauden jälkeen, olihan se hoitavaa voimaa. Vaan....jos ihmiset luulivat, että pitää antaa tuollekin muorille kiitokset ennen kuin se kuolee! Kamalaa, tuo oli kyyninen lause! Ei kuulu Venukselle! 

Ehkä tuo kaikki ei loppujenlopuksi olekaan tärkeää. Kaikenlainen julkisuus on vain hetken väläys, sitten se on ohi. Somejuttua kaikki. Sitä tulee ja menee. Joten olen taas asettunut olemaan yksin, kirjoittamaan ja nauttimaan rauhastani.

Jospa keskittyisin nyt tähän hetkeen 11.11.20.

Progressiot

Tuohon kesän juhlintaan vielä liittyen, olisikohan osasyynä se, että Kuun progressio ylitti Marsini juuri siirtyessään Vaa'asta Skiorpioniin. Ja Jupiter on yhdennäksännessä huoneessa. Tiedä häntä!

Tällä hetkellä Kuu on progressiossaan Skorpionissa 4 astetta. Tuolta Vaaka-merkistä löydän "toista silmäilevää energiaa". Entä Skorpionissa? Kuinkahan masentavasti Corona vielä vaikuttaa? Ainakin Amerikan vaalit tarttuivat kuin tauti, meni yöunet sekaisin. Kaikkea se Trump saa aikaan! Ymmärtäisin, että progressiotkaan eivät liiku kertahypyllä toiseen merkkiin, vaan laahaten vielä mukanaan edellisen merkin vaikutuksia. Voin ehkä kiittää vaakamaista diplomatiaa, kelluntaa puolelta toiselle ja tasapainon hakua. Jos siinä onnistuu, voi turvallisemmin ottaa vastaan skorpiomaiset syvyydet.

Näkisin, että Skorpioni iskee tai ei iske. Valitsee joko-tai. On mustavalkoinen. Äärimmäisyydestä toiseen. Jotakin sitä, mitä joissakin läheisissäni olen törmännyt. "Olen herännyt", sanovat he, kun uskovat kaikenlaisiin salaliittoteorioihin. Joten vastakohtana; minä en ole herännyt, koska en usko niihin. 

Olen huolissani. Tuollaiset mystisyydet saattavat iskeä tosi lujasti kyntensä kehen tahansa. Se vesi, jossa nyt uiskentelen, näyttää hyvin samealta, likaiselta ja jopa välillä myrskyiseltä. Miten selviytyä sen liejukossa, kun on vaikea eteensä nähdä? Mikä tässä maailmassa on totta, mikä ei! Olenko edes itse totta? Luulen jotakin, mitä ei ehkä ole. On pyrittävä tiedostamaan itsensä, ympäristönsä ja maailman tila! Eikö juuri Skorpionin energia pyri tähän, kipeästikin. Samalla on tärkeää puhdistuminen siitä saastasta, mikä juuri unettomina öinä tulee mieleen ja vapautua kiristävistä vöistä. Muutenkin, tuo Pluto tuolla on hallitseva planeettani. Olen ASC Skorpioni.

Pyrin ankaruuteen itseäni kohtaan. Vielä on mahdollisuus kasvaa...

Näin alkaa tämä hurja aika. Onnekseni saan jälleen käpertyä kotini seinien suojiin ja purkaa sekä mennyttä että nykyisyyttä, lähinnä kirjoittamalla, kuten tässäkin nyt. Löysin vanhoja päiväkirjatekstejäni vuosilta 1974-75, ja innostuin niitä kirjoittamaan puhtaaksi. Tuntuu, että olen ollut silloin viisaampi, enemmän ulospäin suuntautunut. Luen sen ajan Raahe-elämää, sen ajan ihmisistä ja tapahtumista. Mielenkiintoista historiaa! Samalla yhdistän sitä tähän hetkeen skorpiomaisesti, kriittisesti, syvältä kaivellen. Mitä minulle on tapahtunut? Mihin olen menossa? Voi tätä elämää!

Lohtuna se, että ruusut ovat päivittäin mukanani. Kirjoittelen ja tutkin jälleen ruusujen ihmeellistä elämää, päivitän vanhat tiedot sekä tuon uutta tarinaa yhden ja saman kirjan kansiin. Minulla on taustatukena kolme ihmistä, joten olen kuin herran kukkarossa ruusuineni. Voiko parempaa turvaa olla tässä Kuun skorpioniaikana! Mutta kerskumiset pois. Nämä kolme henkilöä kyllä kurittavat minua aika lailla, ei se mitään päänsilitystä ole. Yksi toruu kamalasta kirjoitustyylistäni ja kielioppivirheistä, toinen sitä mitä uskon tietäväni ruusuista, luuloa se vain on. Kolmas on hieman vastaanottavaisempi. Mutta voi kuinka nautin tarinoida! Ja kiitän noita ystäviäni, että ovat rinnallani apuna.

Transiitit 11.11.20

Olen pyrkinyt näkemään elämäni maisemaa taakseni ja ympärilläni. Astrologisesti sen, miten sen ymmärrän, miten osaan ja ainakin mielikuvillani, sillä sen ainakin osaan. 

Tänään on 11.11.20 ja merkittävä yhtymä taivaalla. Jupiter tervehtii kolmannen kerran Plutoa paluussaan oikeaan suuntaan taas. Onhan Pluto jyrähdellyt monellakin tavalla, mutta nyt Jupiter koskettaa sitä viimeisen kerran. Sitten menee taas noin 12 vuotta ennen kuin kohtaavat. Onhan se ollut kuin tämän Maailman johtajienkin tapaaminen, vaikuttavaa! On rakastettu ja irvailtu! Ketkä siinä ovat nahkojansa luoneet uusiksi? Onko johtajat? Vai kansan mielialat? 

Tämän piti olla minun oma tarinani. Ei sitä ole ilman ulottuvuuksia. Kaikki tuo on vaikuttamassa yksilöön. Minuun. Otan esiin tämän päivän transiittikartan. Siinä on mukana myös asteroideja, jopa Rose, Diana, Rosengarten ja Horus. Olen niitä huvikseni seurannut ja ne ovat tuottaneet minulle iloa.

Rose-asteroidin ymmärtänee ruusuhössötykseni vuoksi. Silloin kun aloin ruusutarhaa mieheni muistolle rakentaa, löysin sen Horus-asteroidiin ja Kheironiin yhtyneenä Skorpionissa. Horuksen kuvittelen mielessäni mieheni symbolimerkiksi. Ja kun hän oli elämäni ihminen, olen liittänyt hänet suojelemaan ruusutarhaani, joka taas on suojelemassa terveyttäni. Yhdessä ne kaikki. Tämän voi tulkita hyvin monella tavalla. Ovathan kaikki planeetatkin vain symboleita ihmisen eri elämispuolista. 

Nyt on Horus yhtymässä 21 astetta Plutoon ja Jupiteriin, ne 22 astetta. Samoilla asteilla siellä on myös Pallas Athene. Ilmankos isä ja mieheni ovat olleet hyvin vahvasti mukanani päivittäsissä mietteissäni. Olen ollut isän tyttö. Juurikarttani Pallas Athene on yhtyneenä Kuun yläsolmuun. Näen sen hyvänä merkkinä. Luotan soturinaiseen itsessäni. Joten ei tunnu pahalta, että Pallas on tuossa transiittiryppäässä mukana. Tuo rypäs sijoittuu 2. huoneeseeni, joten näen senkin hyvänä. Se aukoo ominaisuuksiani, herättää syntymänä saatua omaisuuttani, sitä henkistä ja ehkä luottoa itseeni. Siihenkin, että kasvan. Samalla se varoittaa terveydestäni, kehostani. Muistanko hoitaa sitä? Tuo rypäs on oppositiossa Vertexiin. Sitä en nyt ala tulkitsemaan.... ja 22 on mestariluku! Voiko kaikki kääntyäkin paremmaksi, ei pahemmaksi? Tässä puhuu taas tuo yltiöpositivisti.

Missä on Rose-asteroidi? Sen, jonka pitäisi olla tällä hetkellä maailmani suurta sisältöä, siis kirjoittaessani taas noita uskomattomia ruusutarinoita. Se on 15 astetta Vesimiestä, samassa 2.huoneessa. Ihana juttu! Valloittamassa maailmaa! Ruusut ovat maailman valloittajia ja veljellisiä sellaisia. Rose on oppositiossa Vestaan. Enkä jaksa nyt tuotakaan alkaa tulkitsemaan, tulee juttua jo tässäkin tarpeeksi. Astrologia on yhtä viidakkoa. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä terävämpänä saisi olla viidakkoveitsi, että sieltä yleensä johonkin avarampaan tilaan pääsisi hengittämään. 

Juno on yhtymässä Rose-asteroidiin. Kun taas Kheiron on yhtymässä juurikarttani Junoon.  Hieno juttu! Aurinko on yhtymässä Kheironiin. Ja Diana pian yhtyy Ascendenttiini. Jossakin syttyy paloa!

Näihin asteroihinko nyt takerruin? Marja-Liisa Niemi-Mattila tästä tykkäisi, mutta pettyisi, kun en niitä sen koommin yritä. Olen kyllä joskus ollut hänen asteroidikurssilla. Miksi Diana on mukana? No siksi, että koen sen arkkityypikseni. Tämänkin olen oppinut Marja-Liisan kirjasta. Ja mikä parasta; Venuksen yhtymä Dianalle! Tuossa on luonto ja sen arvot hyvin vahvasti mukana. Paras lääkärini se onkin ollut viime vuosina. Ja vielä tämäkin: Uranus tulee pian yhtymään juurikarttani Pallakseen.  Nyt tunnen jotakin jo nahoissani. Mutta en tohdi lähteä vielä tulkitsemaan. Siitä kaikesta pitäisi tehdä oma sivu.

Tästä tuli nyt ihan asteroiditransiittien esille nostamista. Mutta kun tuntui, että muut planeetat eivät niin paljoa tuolla kartallani mekasta tällä hetkellä. Paitsi että Saturnus ja Jupiter ovat pian avautuvassa sekstiilissä Ascendenttiini. 

Ei huono, sanoi Jorma Uotinenkin! Ehkä selviän tämän hetken jupakasta rannalle ja jaloilleni.

Tuo ruusu, jota kuvassa kädessäni pidän, olkoon symbolina jostakin voimakkaasta ja kauniista, mutta niin herkästi tuhoutuvasta.

Mitä olen oppinut Keskitaivaasta ja Vertexistä?

Olen oppinut, että Keskitaivas eli MC eli työnakseli on kartalla se henkilön eniten hereillä oleva kohta. IC eli kodinakseli vastapäätä on sitten se laiskin kohta, jossa vain olla jöllötellään. Ja hyvä silloin ollakin kotona johonkin sohvan nurkkaan haikailemaan.

Olen oppinut, että kun Mc:tä tarkastellaan, on hyvä ottaa huomioon sen molemmin puolin olevat huoneet. 9. huoneesta, jossa opiskellaan elämää ja muita hienoja juttuja tullaan sisään 10. huoneeseen, jossa sitten käytetään näitä maailmalla opittuja asioita ja mietitään elämän uraa ja tarkoitusta. 

Siinä voi ottaa huomioon vastakkaiset huoneet. Eli 9-3, jossa 3. huone läheisemmän maailman oppimista. Ja taas 4-10, jossa 4. huone on kodin huoneena. 

Kun itsellä on 9.huoneessa Mars Neitsyessä ja Neptunus Vaa'assa, niin en minä toimettomana elämässäni ole ollut, valtava tiedon nälkä eikä se lopu! MC 15 astetta Vaakaa ja Neptunus yhtymässä 10 astetta Vaakaa. Jotenkin olen säilyttänyt likimain tasapainoisesti kaikki työn kuviot. Tämän hetken transiittina löytyy Neptunus oppositiossa Mars, ilmankos olen nykyään toiminutkin taiteellisesti ja intuitiivisesti varoen joutumasta ihan turhiin illuusioihin tai liiallisuuksiin. Mars kun on Neitsyessä, aina vain analysoivana ja siitä voi jopa löytyä vähän itsekritiikkiäkin, onhan se maa-elementtiä.

Progressiivinen Aurinkoni on tulossa yhtymään Marsiini. Antaiskohan se lisäenergioita, vielä näinkin vanhana, olis suotavaa, kun haluaisi tehdä vielä niin paljon. Vestakin siellä yhtyy Marsiin, kodin tuli. Progressiivinen Kuu on Vaa'an loppupuolella huoneessa 10. Saa vielä ollakin. Skorpioni-Kuu on liian raskas.

Entä IC Oinaassa. Turha luulo, että löhöisin sohvalla. Jostakin ihmeestä energiaa ja toimintaa on aina riittänyt mitä ihmeellisimpiin asioihin. Eikö tämä ole sitä oinas-alkuvoimallista otetta? Siinä huoneessa on muuten Junokin. 

Mitä opin Vertex-Antivertex-akselista?  Minulla oli jotain älynväläyksiä siitä, ehkä enemmän kun tutkin ystävieni karttoja. Vertex Rapu - Avx Kauris. Kohtalona ovat olleet kolme rakasta Kaurista elämässäni, joita en ole valinnut, vaan jotka ovat vain tupsahtaneet elämääni, enkä ole voinut mitään. Ehkä juuri he ovat jotenkin hoitaneetkin minua, henkisesti ainakin. Vertexiin yhtyneenä on kartan onnenpiste, jota en osaa tulkita. Ehkä olen onnellisten tähtien alla tässä elämässäni syntynyt.

Progressiokartalla tuo Vertex-Antivertex on Neitsyt - Kalat merkeissä. Onko tällä hetkellä elämässäni Kalat-ihmisiä? On joitakin ihan lähiystäviäkin.

Tähän voisikin liittää itselle mietittäväksi Markku Mannisen luonnehdinnan Neitsyt- merkin  progressiivisestä Vertexistä:

NEITSYT-VTX: Olla vailla sosiaalista kosketusta,

arvostusta ja tyydytystä.

Kysymys on nyt oman olemassaolon validaatiosta, arvon saamisesta ja siitä, että kumppaniehdokas voisi analyyttisesti setviä Kalat-AVX:n kaaosta. Auttaminen ja keskinäinen hyöty vahvistavat kontaktia. Virgovertex kaipaa kärsivällistä, taitavaa ja itsensä hillitsevää kumppania, joka tukee hänen yrityksiään hallita todellisuutta ja maailmaa. Kalat-AVX suistuu helposti passiivisuu-

teen, avuttomuuteen ja sisäiseen anarkiaan, eikä hetkittäin tajua, kummin päin oven kahvaa pitää kääntää. "Boheemi taiteilija haluaa tavata muusan, joka osaa avata öljyvärituubit."

En minä nyt tästä tämän enempää.

Ascendentti ekliptikalla, ascendentti ekvaattorilla?

Ihania, salaperäisiä, arvoituksellisia, inhottavia aina nuo uudet käsitteet!

Ja varsinkin noissa sanoissa ekliptika ja ekvaattori menee jo sekaisinkin!

Mutta jos jotakin haluaa oppia ja tietää, täytyy opetella sille alueelle ominainen kieli eli ymmärtää käsitteet. Minulla on huono muisti. Aina pitää jostakin tarkistaa ja kun juuri katsoin, unohdan jo sen matkalla jonnekin. Miten se nyt olikaan?

Kun on Asc Skorpionissa, Au Ravussa ja Kuu Kaloissa, niin lilluuhan sitä aika aivottomana jossakin.

Nyt löysin tuolle lillumiselle jotakin tukea!

Pidimme kolme mukavaa tuntia astrokerhossani ihan vain tästä aiheesta. Se kirvoitti ajatuksia, huomioita ja ahaa-elämyksiä, kun taas tutustuimme toisiimme ja itseemme astrologia välikätenä.

Työnakseli jäi seuraavaan kertaan pohdittavaksi. 

Vein tuota aihetta facebookin astrosivuille ja sain sieltä hyvää tietoa. Kiitos heille, monelle astrologian suunnan näyttäjälle, tietäjille!

Huomasin, että kun itsellä on tuo Asc eklitptisesti Skorpionissa ja kun muutenkin vedessä Aurinko ja Kuu, olen aina saanut kuulla kommentteja taivaanrannan maalarista, haihattelijasta, unelmoitsijasta ja joskus pahemmistakin nimityksistä. Näin siis toiset näkevät.

Mutta kun saamieni ohjeitten mukaan menin astro.comiin ja tein karttani huonejärjestelmän Meridian mukaan, jossa on tasakulmaiset huoneet, siirtyikin ascendenttini Kauriiseen. Ja jos tässä on tulkinta "miten itse näet itsesi", niin johan kolahti. Turkanen, kun en ainakaan unelmoitsijana ole itseäni pitänyt, sillä toteutan unelmani eli sen mitä haluan. Olen mielestäni ollut aina hyvä organisoimaan, ottamaan asiat haltuuni ja hoitamaan vastuuntuntoisesti loppuun asti. En ole niitä, jotka lyövät hanskat pöytään, vaan sinnittelen taistelut läpi. Niin onhan se Kaurista, maata, maata, järkevää maaelementtiä!

Herran jestas, jotakin järkeä sentään! Olen niin tyytyväinen tuohon ilmiöön! Ilmankos olen aina ymmärtänyt Kauriita. 

Tämähän on vain astrologiaa. Ja kaikki olemme kaikkia merkkejä jossakin siinä juurikartallakin. Mutta siinäkin jää usein tuijottamaan joitakin tiettyjä kohtia.

Huomattiin, että jos kartalla Asc on keskellä jotakin merkkiä tai alkupuolella, tämä ekvaattori-ascendentti ei siitä muutu. Mutta jos juurikartalla on isoja huoneita, se muuttuu. Kannattaa kokeilla.

Sittenkin....eläköön Kauris!

Miten ymmärtää akseleita?

Astrologiakerho täällä Raahessa on yhä hengissä. Jäsenet tutkivat lisää ja porhaltavat pian tiedoissa ohitseni. Olen vähän jämähtäneessä tilassa. Kuun progressio on Vaa'assa. Tasapainottelen mielenkiintojeni, intohimojeni ja arkipäiväni kanssa.  Huomaan, että jotakin muuta on mennyt astrologisen intohimoni ohitse. 

Pari voimakasta ylitystä kartallani on ollut ja siinä vauhdissa mennä päästelen myötätuulessa tai niin ainakin luulen. Jupiter ja Mars ovat vähän aikaa sitten ohittaneet Ascendenttini ja Jupiter lähtenyt jälleen 12 vuoden kierrokselle käyden muistuttamassa paluullaan. Ajan pitäisi olla aika hektinen. Mutta työstän sitä mitä Marsin paluussa kartallani aloitin syksyllä. Kolmatta romaaniani (trilogia). Tähän olen juuttunut. 

Olen ymmärtänyt, että planeettojen ohitukset Ascendentillani ovat muutakin kuin vauhdittajia. Ymmärrän, että Ascendentti on syvin henkisen minän symboli, viis noista ulkonäkötulkinnoista. Koska Ascendenttini on Skorpionissa ja hallitseva planeetta on Pluto (Leijonassa huone 8), sitä voisi tulkita myös pienten kuolemien mahdollisuuksina eli henkisen minäni nahan luomisena. Eli ascendentti voisi olla myös tärkeä tarkistuspiste: Heittää ylimääräinen pois, vaihtaa roolia, vaihtaa vaatteita ja tarkastella, onko oikealla tiellä. Toiminko  siten, että se mitä teen on elämäni tarkoitus tai merkitys kasvulleni (Mars)? Miten hoidan ystävyyssuhteita (Marsin oppositio DC)? Pystynkö pitämään itseni kurissa, jotta ei olisi liikaa vauhdin hurmaa vai napsinko vain elämän pikku iloja, jotka voivat hämärtää todellista ja syvintä tarvetta (se Jupiter)? 

Entäs sitten MC ja IC? Niitä huomioidaan aika vähän. Ehkäpä kerholaiset sitä valaisevat minulle tässä astrologisessa horroksessani. Seuraavassa kerhoillassa otamme esiin nämä akselit.

Kas, kun tuntuu, että tiesin ennen enemmän kuin nyt! Siksi otin pari blogisivua tähän.

https://marsinkyydis.blogspot.com/2012/09/marsin-ja-nousumerkin-ascendentin-yhtyma.html

https://marsinkyydis.blogspot.com/2014/09/olavi-asikaisen-opissa-nousumerkista.html

Marsin paluun merkitys

Opin joskus ensimmäisellä astrokurssilla, että transiiteissa yhtymät ja varsinkin paluut ovat huomionarvoisia juttuja. Kaukaiset planeetat eivät montaa paluuta tee, mutta innostuin tutkimaan vikkelämpää planeettaa, Marsia. Olen ottanut sitä huomioon vuodesta 2011 asti. Pitääkö paikkaansa, että agressiivinen ja toimiva Mars paluillaan potkii esiin elämään joitakin uusia mahdollisuuksia?

Minä löysin seuraavanlaista:

- Vuonna 2011 Marsin paluun ajankohtana suunnittelin eläkkeelle jäämistä ja sitä kuinka toimin sairaan mieheni kanssa. Minun oli asennoiduttava aivan uudenlaiseen elämään. Ehkä Mars oli siinä suuntaa antava. Ymmärsin silloin Pluton vaikuttavan oppositiollaan Aurinkoon ja oli suuri taustavaikuttaja transiittikartalla. Samana vuonna jäin leskeksi.

Poimin silloin Tanhuan tulkintaa Marsin paluusta: 

Transintoivan Marsin yhtymä syntymäkarttasi Marsiin on aina varteenotettava tapahtuma, sillä tämän jakson aikana sinulla on mahdollisuus löytää kokonaan uusi motivaatio kaikelle tekemisellesi. Jotain hyvin innostavaa, sopivasti jännittävää ja erittäin mielenkiintoista on nyt tarjolla vastaanotettavaksi. Sopivasti uhmaa ja terveesti sotaisaa asennetta tarvitaan tavallista enemmän päästäksesi niiden asioiden kimppuun, jotka saavat sydämesi sykkimään ja silmäsi säihkymään lapsenomaisesta innostumisesta.

Jos uskallat lähteä mukaan elämän tarjoamiin seikkailuihin jopa pienellä riskillä niin palkkioksesi tulet saamaan jopa kahdeksi vuodeksi kokonaan uudenlaisen asenteen kaikkiin tekemisiisi olipa kysymys sitten työstä vapaa-ajasta tai kotielämästä. Jotta elämä maistuisi elämältä tulee sinun välillä nousta sotajalalle vallitsevaa paikoilleen pysähtynyttä ja turruttavaa jokapäiväisyyttä vastaan. Nyt on oikea hetki ihan hakemalla hakea vähän jännitystä ja seikkailua päivittäiseen elämääsi. Ellet uskalla pistää tuulemaan niin voit vain huomata kuinka pahalla päällä sinä osaatkaan olla. Kukas siitä hyötyy"

Kuinka irrallaan onkaan kokonaisuudesta tällaiset otokset! Aloitteleva astrologian harrastaja ei vielä pysty huomioimaan karttansa muita transiittiin liittyviä tapahtumia, huoneita esimerkiksi. Mutta millainen hirmuinen verkosto pitäisikään tietokoneellisesti luoda kaikesta huomioonotettavasta kartalla! Olen ymmärtänyt, että nuo transiittiotokset ovat vain suuntia näyttäviä ja kaiken rinnalla on hyvä opiskella itse koko astrologista karttamaisemaa, asia, jota itsekin olen pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään. Ymmärtämään myös kaiken laajuutta kaikessa. Se on välilla suorastaan tyrmännyt minua, kuten astrologisen  kirjoittelunkin tauossa blogissani nyt voi huomata. Väsyy, kun aivot eivät riitä kaiken synteesiin.

Transiittilistoilta (oma astro/astro.fi) eri vuosilta on helppoa seurata Marsin kuten muidenkin planeettojen liikkeitä suhteessa omaan karttaan. 

- Vuonna 2013 Marsin paluu oli marraskuussa. Silloin opiskelin yrityskurssia ja haaveet olivat suuret perustamalleni kahvilalle pihallani. En tiedä muistinko silloin ottaa huomioon voimakasta taustavaikuttajatransiittia Neptunus yhtymä Kuu. Sehän saattoi luoda jopa illuusioita!

- Vuonna 2015 Marsin paluu osui lokakuulle, aika sattuvasti, sillä ruusujen tutkimusinto oli jo pitkällä ja intohimoista, että päätin kirjoittaa Ruusutarhani tarinoita, osan 1. (seuraavana vuonna osa 2.). Onneksi en osannut huomioida karttani muita transiitteja taustalla ( Pluto neliö MC ja Uranuksen oppositio MC)! Kovin ne olisivat kyseenalaistaneet kaikki taitoni ja rohkeuteni. Onhan aika rohkeaa jo yksin hoitaa isoa puutarhaa, taloa ja kesäkahvilaa. Saatikka sitten aloittaa kirjoittaminen ja julkaista jotakin! Mitä ihmettä luulin olevani! Rohkea ainakin.

- Vuonna 2017 Marsin paluu osui myös lokakuulle. Nyt suurena vaikuttajana transiiteista oli Pluton kolmio Marsille. Eikö mitä? Aloitin romaanien kirjoittamisen (trilogian), josta olen kirjoittanut kaksi ensimmäistä. Marsin voimaanko uskoin? Ehkä jossakin taustalla tämä usko. Mutta Pluton kautta ymmärtäisin sen henkisen tuen, mitä ystäväni antoivat minulle noina vuosina. Uskalsin eräällä lailla mennä myös kuoleman rajojen taakse, vanhan elämäni luo.

- Nyt vuonna 2019 Marsin paluu osui syyskuulle eli painaa päälle juuri nyt. Mitähän se puskee esiin? Olen aloittanut kirjasarjani kolmatta osaa, juoni valmiina päässä. Eikä taustalla olevat suuret transiitit ole sitä kovin estämässä (Uranus sekstiili Aurinko ja Kuu, toinen sulkeutuvana ja Kuulle avautuvana). Kun takana on syöpähoitojen surkea aika, noiden transiittien varassa voisi kerätä jälleen uusia voimia. Tosin taustalla on myös Neptunuksen oppositio Marsille ja taas varoittamassa suuruudenhulluudesta ja antaa suuntaa seuraavallekin vuodelle. Enkö sittenkään usko!! Pitäiskö vaihtaa hommia ihan toiseen alaan? Jättää kahvilan hoito ja muut haihattelut ja ehkä satsata aivan muuhun. Mihin? Elää vanhuuttako?

Kurkistin vuoden 2021 Marsin paluuta. Tuolloin suuret transiitit ovat häipyneet kartaltani. On ehkä aika rauhoittua ja todella jättää illuusiot? Enpä tiedä. En sittenkään elä astrologisten voimien osoittamalla tavalla. 😃

Makrokosmos ja mikrokosmos, löytö vessalukemisessa!

Uranus 7.huoneessa Kaksosissa merkitsee poikkeuksellisia ihmissuhteita! Näin luin kerran jostakin kirjasta. Mistähän, antakoon nyt olla tämän aika yleinen huomio. 

Totta se on! Menin naimisiin ihanan miehen kanssa välittämättä ollenkaan, että hän oli minua 24  vuotta vanhempi. Ja mikä ettei, hänelläkin Jupiter Jousimiehessä. Ja olenhan tutustunut astrologeihin ja astrologian harrastajiin, mitä kummallisimpiin tyyppeihin. 😊 Noin esimerkkeinä astrologian paikkansapitävyydestä. 

Sarjassa poikkeuksellisia ihmissuhteita, Kultakutri sammalsohvalla

Transistoiva Mars hiipuilee siellä juurikarattani Uranukseen yhtyen ja aloittaa yhtymän Stelliumiini. Kaiken lisäksi se on juurikartallani oppositiossa muhkeilevaan Jupiteriini. Siinähän iloittelevat ja härnäävät minua pientä ihmistä! Saa nähdä mitä tästä tulee! Ainakin veroilmoituksen virhe rassasi ja istuin pari tuntia verotoimistossa sitä korjaillakseni. Ja sitten tämä kummallinen innostus kummallisiin juttuihin. Vessakirjaan!

Ystäväni, eräs astrologiaan hullaantunut myös, silloin tällöin tuo julki hauskoja juttuja vuoden 1932 tietosanakirjasta, jota hän pitää vessassa lukuelämyksenä. Minä olen nyt tehnyt samoin. Laitoin silmälasitkin koriin kirjan viereen, että on aina käytettävissä. Tosin tämä kirja on vain vuodelta 1959. 

No istunnolla otin uteliaasti kirjan käteen ja summamutikassa avasin sen.  Onko tämä nyt sitten Mars -Uranus-temppuja, mutta sivulla komeili "Ennen tiedettä, nyt taikauskoa", astrologian sivu. No johan sattui. Oikeastaan on kauniimpi kuulla astrologian olevan uskomustiedettä (mikä tiede ei olisi?), mitä sanaa olen nykyään siitä kuullut sanottavan. 

Luin kirjaa innoissani. Hauskoja juttuja siinä oli Tyko Brahesta ja Johannes Kepleristä pitäen, Babyloniasta, Kiinasta, Intiasta jne. Mutta yksi asia minua ihmetytti.

Kun puhutaan kosmoksen ulottuvuuksista, usein puhutaan myös ihmisen sisäisen elämän ulottuvuudesta ja sen tuntemattomuudesta. Minä olen sen ymmärtänyt niin, että kun mennään ihmiseen syvälle; sieluun, geenien ja vaikkapa edellisten elämien salaperäisiin maailmoihin, siellä kohdataan löydetään toinen tuntematon avaruus. Minua ei ole ymmärretty, jos siitä olen puhunut. Toinen sanoo, että joo; mikrokosmos ja makrokosmos. 

Nyt luin tästä vanhasta tietosanakirjasta, että astrologinen järjestelmä on saavuttanut kohokohtansa käsityksessä, jonka mukaan ihmisruumis mikrokosmoksena on maailmankaikkeuden makrakosmoksinen kuva. Ihmisruumiin eri osat vastaavat eri taivaankappaleita ja eläinradan merkkejä. Siis näin yksinkertaista.

Tosin olen tästä jotakin lukenutkin. Tietosanakirjani hassu ihmispiirros selittää sen näin: Oinas hallitsee päätä, Härkä kaulaa, Kaksoset hartioita (pojalla hartiat kippeenä), Rapu rintaa (ilmankos minulla oli rintasyöpä), Jalopeura kylkiä ja sydäntä, Neitsyt mahaa, Vaaka takapuolta, Skorpioni sukuelimiä, Jousimies reisiä (ystävällä lonkka kipeä), Kauris polvia, Vesimies sääriä ja Kalat jalkoja. 

Ja taas törmään tähän ilkeään juttuun, mitä kirja osoittaa. "Tieteellisesti kehittyneen ja edellytystensä puitteissa moitteettomasti harjoitetun astrologian rinnalle syntyi kansanomainen astrologia, jonka harjoittajille hyödyntavoittelu oli tärkein suunnannäyttäjä ja joiden menetelmät olivat sellaisia, että valistuneet henkilöt pitivät tämän astrologian harjoittajia veijareina ja petkuttajina." 

Tietosanakirjoja uskottiin ennen varmaankin lujemmasti 60-luvulla kuin ikään tänään uskotaan somea. Ja tämä totuus on varmaan jäänyt monen minunkin sukupolveni järkevään päähän! Että!

En mainitse tässä lähdettä, näinhän kirjoiteltiin monelta taholta. Ja vieläkin.

Mihin minä tarvitsen astrologiaa?

Retroileva Jupiter sahaa minun juurikarttani Jupiteria, oikein kunnolla villitsee ja paisuttelee, antaa liian hyvää uskoa kaikkeen. On oltava varuillaan.

Käytiin Helsingissä kevään astropäivillä. Naurattaa vähäsen, mutta vakava asia, mikä jäi ystäväni mieleen sieltä; "Koko Linnunratamme on elävä olento". Siitä seuraa, että niin on Aurinkokuntakin, niin on planeetat kuten Maakin. Olen katsellut muurahaisten touhuja, ihmeellisiä eläviä olentoja. Minulta melkein jäi pihan haravointi kesken, kun ne siellä ruohistossa niin iloisesti touhuilivat. Miksi ihmeessä ne ovat tehneet pesiä aivan talon ympärille, kotitien varteen ja navetan taakse?  

Nyt ainakin tiedän, mihin muurahaisia tarvitsen. Ne saalistavat punkkeja. Punkit kaihtavat muurahaispesien lähistöjä. 

Huomaako kukaan kuinka mieleni paisuttelee asioita, hakee kaukaa? Jupiteria se on.

Mutta mihin tarvitsen astrologiaa? Samoin voi kysyä, mihin tarvitsen kaiken maailman tavaraa ympärilläni? Mihin tarvitsen ruusuja tarhassani? Mihin tarvitsen Ruusa-kissaani? Mitä ihmettä minun tarvitsee läpistä tätä kaikkea? Onko se oikeaa elämää? No blogit, facebookit ja yleensä netti on juuri sitä läpisemistä varten.

Ruusa-kissaa tarvitsen hoitamaan itseäni ja juttukaveriksi. Tarvitsen totta tosiaan! Ja ne tavarat, niiden kaaos kasvaa kuin Jupiter. En tarttisi niitä paljoakaan. Ruusuja? Tarvitsen niitä ehkä todistaakseni, että pystyn jotakin, luomaan kauneutta. Jokainen tarvitsee pystyä johonkin. Entäs astrologiaa? Jään miettimään...

Onko astrolgian tarve siksi, että haluaa tietää? Kyllä varmaan. Aina olen halunnut tietää enemmän ympäriltäni kuin vain kotitontin, kotimaan, Maan. Kosmos kiinnostaa. Ja olen ollut kiinnostunut energioista varmaankin jo 40 vuotta. En tekniikan energioista, vaan kaikesta siitä energiasta, jonka koen ihmisissä ja kaikissa elävissä olennoissa, galaxeissakin. Itse olen oma pieni energiapakkaukseni, välillä tukossa, välillä villinä pyörien. Mutta minuun vaikuttavat myös ulkopuolelta tulevat energiat omalla tavallaan, jokainen kasvi, jokainen ihminen, muurahainenkin, saatikka sitten nuo isommat  eläväiset tuolla taivaalla. Olen lukenut aromaterapiasta, väriterapiasta, kiviterapiasta, käynyt erilaisia energiakursseja. Ja jättänyt niitä taakse. Edelleen olen kiinnostunut astrologisista energioista. Se on jäänyt.

Miksikähän tässä nyt mietin astrologiaa energioiden kautta? Se kiehtoo ehkä loppujen lopuksi siinä eniten. Värähtelyjen vaikutukset ja ehkä uskomukset niissä. Sitä kai se on. Mutta uskomuksia pitää olla. Uskoa itseen, omaan energiaan. Uskoa astrologiaan. Uskoa muurahaisen viisauteen.

Nyt on ihana Härkä-aika, Härän energioiden ja värähtelyjen ilmasto. Tuolta se sinkoaa Linnunradan tuolta puolen valtavista voimista Auringon kautta ja antaa Maa-äidillistä voimaa. Huomasin tästä blogistani, että sivuni Härkää, härkää on yksi luetuimpia. Onko googlehaku työntänyt sitä esille kun ruokaintoilijat ovat etsineet herkkuja? Vai onko joku muustakin asiasta kiinnostunut löytänyt sivulleni. Se on tässä. 

Tunnelmat ovat minulla nyt aivan samat kuin tuolloin vuonna 2016 Härkäaikaan. Olen selättänyt pahan taudin, ainakin tällä haavaa, ja Jupiter näyttää taivaanloiston yhtymillään, aloittaa uuden 12 vuotta! Saiskohan elää niin pitkään? Taivas noin sanoo. Monta innoitusta onkin alulla, uusi kirja, uudet ruusut, uusi kahvilakesä! 

Kun esittelin tuossa Härkää, härkää-sivullani jämeränä seisovan vanhan hetekan, josta tein pihalleni sammalsohvan, laitan nyt kuvan siitä viime vuodelta. Luonto on tehnyt tehtävänsä, ruusut valloittaneet vanhan pellon parissa vuodessa. Vuoden 2016 nuo ruusut ovat juuri istutettuna pläntteinä. Nyt olen poiminut pajuja ja korjailen tuota hyvin mielellään istahdettavaa sohvaani. 

Kevät 2016

Kesä 2018

Kyllästynyt, väsynyt vai onko tieto laajentunut?

En ole viime vuoden aikana paljonkaan katsonut transiittejani, ehkä vilkaissut ja sähköpostissa jotakin lukenut. Saatikka sitten mitään horoskooppeja lukenut! Olenhan ollut väsynytkin. Väsymys johtaa kyllästymiseen. Mutta yleisesti mieluummin katson laajemmasti jotakin, kun yksityiskohtaista transiittia. Huumorimielessä niitäkin kyllä luen joskus. 

Siksi kysynkin itseltäni, että onko jotakin ihan oikeastikin mennyt astrologisesta tiedosta tähän kovaan päähän? En tyydy enää pikkujuttuihin enkä aina toisten tulkintoihinkaan. Haluan itse tulkita jotakin. 

Kun huomasin, että nyt riittää tämä sairastaminen ja löhöäminen, kutsuin astrologisen kerhon luokseni iltaa viettämään. Vikittelin heitä mukaan sanomalla, että nyt katsotaan transiittilistan ennustuksia vuodelle 2019 ja otetaan siihen tarotkorttikin 😇. 

He tulivat. Joten ensimmäistä kertaa esitin heille miten katsotaan ja luetaan transiittilistaa. Sitähän monet tietämättömät ihmettelevät, kun tilaavat tulkintoja ja astrologi lähettää ohjelmistostaan tuollaisia listoja. 

No enhän minä niitä jaksanut alkaa tulkitsemaan, vielä on pää jotenkin pöhnässä, mutta jotain osasin neuvoa ja pyysin heitä itseään katsomaan tilannetta ottaen rinnalle oman kartan, johon olimme merkanneet tämän hetken planeettojen sijainnit. Siitä jo pystyy näkemään paljon, kun seuraa miten planeetat liikkuvat siellä ja yhdessä transiittilistan kanssa jopa "ennustamaan" jotakin. Meillä oli hauskaa!

Eräs kerholainen innostuikin tuosta pienestä astrologisesta heräteillasta niin paljon, että oli jo lähdössä Astrologisen seuran kevätpäiville ja kysyi minua mukaan. Kyllä tekisikin hyvää! Mutta olotila on vielä heikko tuollaiseen matkustelemiseen. Majuri-kissa hukassa ja rahakin tiukassa, koska sähkölaskut ovat näin talvisin aikamoisessa nousussa, jos en puilla lämmitä metsämökkiäni.

Mutta sitten innostuin katsomaan itsekin omaa transiittilistaani, sillä porukka huomasi: -Nyt pitää sinun näyttää, kuinka sinä tulkitset omaa transiittilistaasi. 

Noh! Näytin transiittilistani (koneelta piuha TV:hen, joten näkyy hyvin kaikille) useitakin punaisella merkittyjä transiitteja ja niitähän piisasi: - Tässä on avautuvat Uranuksen sekstiilit minun stelliumilleni (Mer-Ve-Aurinko), joiden vaikutus alkoi jo viime kesänä, toivottavasti minuakin tervehdyttävinä energioina. Näillähän on pitkä, parisen vuotta kestävä vaikutus ja koska sekstiili varsinkin avautuvana on  uusia suuntia, avointa energiaa ja iloa esittävä transiitti, katson sitä hyvin toiveikkaana. Samoin Uranuksella on sulkeutuva sekstiili juurikarttani Kuuhun. Sen voisin lukea siten, että minulla on vielä mahdollisuus olla ja tulla toimeen tässä metsämökissäni. 

Mutta tuolla nousee keväällä  esiin myös Neptunuksen oppositio Marsiin. Neptunuksen energia ohjailee minua pari vuotta eteenpäin eikä tiedä ihan hyvää. Jos katson Neptunuksen energioita sumuisina ja illuusioihin taipuvaisina, niin saan olla varovainen, etten usko itsestäni liikoja, en henkisistä enkä fyysisistä kyvyistäni. Ilkeästi se nouseekin tuossa esiin hyvin Uranustransiittien rinnalle. Elämä ei saa olla liian auvoista. 

Ja koska transiiteista yleensä tärkeimmät ovat yhtymät, osoitin Marsin lyhytjaksoisia yhtymiä Stelliumiini heti alkukesästä. Jos nuo vielä yhdistäisi tuohon Uranuksen avoimeen voimaan, niin luulenpa, että pystyn keväällä hoitamaan ruusutarhani sekä kahvilani uuteen uskoon! Ja tuo Mars nyt mennä vipeltää aikamoista vauhtia, kun on jo  vuoden lopussa yhtymässä karttani Marsiin. Mitähän uutta sitten keksisi kahdeksi vuodeksi eteenpäin?

Mutta että monenlaisilla neliöillä alkaa tämä vuoteni. Parasta ottaa lunkisti ja yrittää hoitaa itsensä kuntoon! 

Nyt vain sitten katsotaan miten nämä ennustukset pitävät paikkansa!

Mitä ajatuksia Neptunus Kaloissa herättää?

Minulla on mielessä jotakin omaa...

mutta kun olen utelias, katson mielelläni mitä kokeneemmat kirjoittavat asiasta. Muistan aina kun tutkimme ystäväni Anjan kanssa astrologiaa Kreetan rannoilla ja siellä oivalsin, että nämä suuret ja hitaat planeetat käsittelevätkin pitkiä aikoja ihmiskunnassa ja vasta sen kautta yksilöä. 

Katsoinkin jännityksellä Raimo Nikulan kirjaa Astrologian ihmiskuva, onko hän siellä jo ottanut esiin Neptunuksen Kaloissa. Löytyihän se sieltä, jo jotakin siitä.

Neptunus kulkee 13 vuotta Kaloissa, peräytymässäkin, nyt pysähdyksissä noin 15 astetta Kaloissa.

Nikula kirjoittaa: Kollektiivisesti tämä ajanjakso voisi olla tehokas vanhentuneiden ihanteiden ja tehottomien yhtieskuntien valtasysteemien hajottaja ja tyytymättömyyden luoja...vanhat rakenteet liukuvat, elämäntavat yhtenäistyvät, yritystä passiiviseen sopuun latistavien ihanteiden varassa. 

Näinhän se menee! Loppuosaa tiivistin tuossa edellä.Neptunus oli Kaloissa viimeksi 1847-1861 ja nyt 2012 - 2025. Elämme hyvin mielenkiintosta yhteiskunnallista ja ihmiskuntaan vaikuttavaa ajanjaksoa, josta joku astrologi sitten kirjoittaa mitä kaikkea tapahtui tuona ajanjaksona. Me saamme jo siitä paljon esimakua, sellaista jota yhdistetään Neptunuksen symboliikkaan.

Taikablogissa käsitellään Neptunusta tämän ajan kuvana; isot massat, ihanteelliset odotukset (pelastus?), vesi, muovimassat, hukkuminen, tulvat, huumeet jne. Kannattaa lukea!

Minulla itsellä tulee mieleen aika pelokkaita tuntemuksia tämän planeetan symboliikasta, johon mielestäni kätkeytyy jotakin niin syvää, ettei ajatus edes yllä sinne.

Jos Neptunus liitetään esim. hyvyyteen, niin tiedänkö minä mitä se on. Tiedän oman hyvän, mutta tiedänkö toisen hyvän?  Mitä muiden mielessä on hyvä? Siitä siirtyy ajatus tietoisuuteen. Tiedostanko itseni mitä minä olen? Tiedostanko mitä ympärilläni tapahtuu? Olenko täysin haparoiva, kadotettu ja itseni pettäjä? Minne olen menossa ja minkälaisen voiman vetämänä? 

Toiseksi liitän Neptunukseen tunteet. Tunteethan meitä vievät mennessään koko ajan. Mitä muuta on sodat kuin tunteiden johdattelemaa! Mitä muuta on kaupallisuus ja raha, kuin tunteiden synnyttämää siinä havitellaan havitellaan suurinta mielihyvää ja iloa! Mitä muuta on tiede kuin sen tunteen täyttämistä, että elämä olisi enemmän helpompaa ja onnellisempaa! Ja koskaan ei saavuteta tarpeeksi.

Onkin aikamoinen ristiriita siinä, että havittelemalla jotakin suurempaa, kadotamme onnen, kun se loppujen lopuksi löytyy pieninä murusina arkipäivästä. Neptunus vie illuusioiden maailmaan. Pikkuisen näen kaikessa tässä kuitenkin kaunistakin, jos siihen herkistyy; intuition säteen, joka voi avautua joskus, havisuttaa ja herättää todellisuuteen. Siihen sisältyy luovuus! Ja kun uskoo siihen, toisen ja omaan luovuuteen, voi löytää todellista iloa. Vaikka eipä silti, tieteessäkin on tätä luovutta mielestäni niin kauan, kun ollaan avoimia eikä suljeta jotakin dogmiksi ja lopulliseksi totuudeksi.

Toisaalta! Missä ajelehtii Aurinkokuntamme? Etsimme sille sisarusta? Miksi? Missä ajelehtii ihmiskunta, sen monimuotoisuudet? Sen unelmat? Haaveilemme yhteneväisestä viisaammasta ihmiskunnasta.

Se missä Neptunus voisi lähinnä Kalojen merkeissä koskettaa yksilöä tänäkin aikana, löytyy varmaan  sieltä millä sektorialueella se yksilönkartalla liikkuu. Minulla se on 3. huoneessa. Ja siellä korostuu lähisuku, lähipiiri, naapurit ja  arkinen kanssakäyminen siinä, sopeutuminen. Siinä on paljon tunteita mukana. Ja olisi hyvä, jos ne pystyisin minäkin tiedostamaan. Mitä itse tunnen, mitä toinen tuntee? Miten ne tunteet kohtaavat?

Enpä oikeastaan sanonut mitään. Kyselin vain. En ymmärrä vielä niitä merkityksiä, mitä Neptunus kätkee sisäänsä. Se on salaperäisin kaikista planeetoista. Aivan kuin ihminenkin.

Mars ja Kuukammarini

Kuu liitetään aina jotenkin kotiin. Se liitetään myös oman sisimmän tilaan, joka sekin on koti.

Koti taas liitetään tunteisiin, niihin piileviinkin, joita ei näy kasvojen maisemissa. 

Joskus olen mielessäni nimennyt Kuun ja sen huoneen missä Kuu on, salaperäiseksi peräkammariksi. Sellaiseksi, joita löytyi pappilasta, jonne ohjattiin vain hyvin tärkeitä vieraita. Tai se oli vieras-kammari, joka tarjottiin hyville ystäville yöpyä. Koska sitä käytettiin harvoin, se sisälsi myös sellaisia huonekaluja, joihin kajottiin harvoin. Siellä oli arkku salaisine aarteineen. Siellä oli lipasto tärkeine papereineen ja jopa salalaatikkoineen. Ja niistä tiesi vain kodin läheisimmät. Sanotaan, että vain läheisimmät, ne jotka elävät kanssasi arkielämää, näkevät sinussa sen merkkienergian paremmin kuin sinä itse. Skorpionipoikani ehkä tietää herkkyyteni siinä.

Mielen Kuukammari on myös sellainen, jossa on usein vain itsellä säilyvät asiat. Kuun virallinen huone on 4. eli kodin huone ja sen merkki on Rapu, koti-ihminen. Se on kartan yöpuolella kuten kuuluukin olla vähän piilossa päivänvalolta. Itsellä Kuu on 2.huoneessa, minän ominaisuuksien ja kehon huoneessa Kaloissa. 

Siksipä en ihmettele transiittia, jolloin Mars yhtyy Kuuhuni, että se merkitsee myös oman kehoni kuntoa, talouden pitoani, omien syntymälahjaksi saatujen lahjojeni huomioimista. 

Mutta tällä hetkellä tämä astro.fi-sivustolta poimimani tulkinta tästä loksahti ihan arkisiin tilohini, niin että nauratti:

Tässä asemassa Mars aloittaa uuden kahden vuoden mittaisen jakson kotiin, asumiseen, perhe-elämään ja kaikkeen sisäiseen turvallisuuteesi liittyvissä asioissa. Kannattaa tämän transiitin kestäessä keskittyä huolella kaikkiin näissä asioissa sinua kiinnostaviin uusiin mahdollisuuksiin, vaikka kysymyksessä olisi vain kalusteiden uusiminen tai joku muu vastaava pieneltä tuntuva projekti. Seuraukset kaikista tekemistäsi uudistuksista kantavat paljon pidemmälle kuin voisit tällä hetkellä kuvitella. Ellet pääse toteuttamaan uudistusintoasi, saattaa seurauksena olla voimakkaitakin aggressioita läheisiäsi kohtaan.

Tähän voisin liittää kaikki syystyöni, siskoni antamat ohjeen talonpidosta, metsän- ja puutarhanhoidolliset jutut ja kaikki miten toimin ja suunnittelen.

Minulla on yleensä pitkä lista kirjoitettuna jääkaapin oveen, josta aina yliviivaan ne jutut, mitkä olen suorittanut ennen talven tuloa. Nyt viivasin yli "piparjuuren juurien kaivamisen maasta". Se on tehty, tosin ystävän avusamana. Olen niin onnellinen, että yhden hankalankin asian sain yliviivattua. Nimittäin veden tippumisen vintille tornin juuresta. Nyt kävi levyseppä laittamassa suojan erääseen hankalaan tornin ja harjan väliseen tilaan. Luulen, että ei vettä enää tipu. Tosin minulla on ollut alla iso vati, jota välillä olen käynyt tyhjentämässä. Se on iso turva, jotta vesi ei tule sisään!

Vielä on kaksi muistutusta! Soita metsänyhdistykselle ja veteraaniyhdistykselle! Mutta näitä asioita en aio puida tässä.

Kyllä kodin kunnossapito on tärkeää jokaista tulevaa talvea silmällä pitäen. Kahden vuoden mittaisia suunnitelmia en vielä julkaise, vaikka korvien sisällä niitä pyöriikin. Kuitenkin arvelen, että sen henkisen kodin kunnossapito on vielä tärkeämpää. 

Voimaplaneetta(ni) Jupiterin transiitteja ja kulkua

Jotta en saisi kauhean itsekeskeistä leimaa tässä, niin tulkitsen ensin yleisesti Jupiteria ja sen kulkua.

Svenbergin ja Nikulan transiittikirjat vierelläni.

Jupiter on yleisesti noin vuoden yhdessä merkissä, kierto 12 vuotta. Nyt se tosin on sahannut peruutuksillaan koko kevään ja kesän tuossa samassa Skorpionin merkissä ja on viipynyt siinä pitkään. Se ei ole varmaan ollut sille mieleinen paikka, koska sen luonteeseen kuuluu olla suuresti näkyvillä ja kailottaa riemullisia ylistyslaulujaan. Nyt se on joutunut rämpimään Skorpionin syvällisissä heteikköissä.. Se ei ole ollut omimmillaan. Ja aivan kuin se olisi nyt juuttunut joihinkin suomaisemiin, se etsii ees taas ulospääsyään.  Jupiterin perääntymisvaihe oli 8.1. - 10.7.18, asteissa 23-13 lainatakseni Alexandra Alvista Astro Logoksesta 106/2018. Tällä hetkellä Jupiterin paikka  on Skorpionin loppupäässä ja lähestyy sujuvasti Jousimiehen aluetta. 

Jupiter on jappassut kuin Sote eduskunnassa. Jupiter on ollut juovuksissa ja sekopäin. Se ei ole pystynyt ohjailemaan laajentumista yhteiskunnassa, ei menttaalisesti eikä fyysisesti, yrittänyt kyllä. Tulee mieleen syöpämyhkyräni, joka sekin olisi mielellään sairaaloisesti laajentunut, mutta Saturnuksen rajoittavalla voimalla (sytosmyrkyt) se on jopa rajoittunut ja pienentynyt. Mitä Jupiter tässä vaiheessa voisi tuoda yksityiseen elämääni, on tuo yhteys yhteiskuntaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Mutta.... kerron myöhemmin.

En voi olla lainaamatta suoraa tekstiä Logoksen sivulta 61, koska se varmasti kolahtaa niin monen elämään ja myös yhteiskuntaan: "Jupiterin ollessa peräytyvä, sen fokus kääntyy sisäänpäin ja alkaa sen tien löytäminen, joka kertoo, minkälaisia arvostuksia tulee olla, mitä oman elämän tulee pitää sisällään ja mihin tulee uskoa ja mihin ei. Varsinkin Skorpionin merkissä Jupiter vaikuttaa plykologisiin rakenteisiimme ja monet ovat tämän ajanjakson aikana polttaneet siipensä ja saaneet sisäisen transformaation päätökseen. Fenix-linnun lailla he astuvat ulos siitä mikä on ollut, poistaen sellaiset asiat, jotka eivät enää palvele itseä, vaikka usein on kyseessä sangen tuskallinen prosessi."

Tuo teksti osoittaa paljon yksilöön, mutta yhtä hyvin se voi osoittaa yhteisöömme Suomessa ja koko maailman tilanteeseen, mikä on vaikuttamassa näihin koordinaatteihin. Jupiter on ensimmäinen yhteisöplaneetta Marsin jälkeen (jos sitä nyt voidaan laskea henkilökohtaisiin planeettoihin) ennen Saturnusta. Mihin uskoa mihin ei. Minä uskon tällä hetkellä lääketieteelliseen teknologiaan, jätin jopa ruusujuuren ja pakurikäävän syrjään. Mihin uskoo ympäristöni? Mihin Suomi? Sote on kriittisissä käsissä. Some on tullut  syvän kritiikin alle ympäri maailman. Tähän voisi liittää myös Metoo-kampanjan.

Kuitenkin Jupiterilla on oma voimakas valonsa, se voi osoittaa sillä parasta mahdollisuutta löytää totuus. Myös yksilössä itsessämme. Mikä on totta, mikä roolia ja teennäistä pintaa? Tulee mieleen tuo "oman itsen painottaminen ja päämäärä", kun katselee esim. tämän hetken Idolsia ja muita kilpailevia ohjelmia. Tuomareilta ei jää näkemättä roolit ja matkimiset, vaikka kaikki tolittaa sitä että ovat oma itsensä. Eiväthän nuoret tiedä vielä paljoakaan omista kyvyistään ja omasta itsestänsä! 

Jupiter myös iskee silmää tuossa humalassaan ja vinkkaa, että kannattaa kokeilla uusia päämääriä, uusia polkuja, josta voi löytää sen omimman. Hurraa!!! Minä yksilönä olen löytänyt kirjoittamisen ilon ja huuman ihan kirjoiksi asti! Jousimies-optimismini tässä taivain rantoja maalaamassa.

Näin tulen omaan napaani ja karttaani. Missä alueella tuo Jupiter on humaltuneena laahaillut? Niinpä.

Huoneessa 12, alitatuntaa herättämässä ja huoneessa 11, sosiaalisuuden suuntaa näyttämässä, paikkaa yhteiskunnassa. Sen lisäksi se on ohittanut Kheironini kolme kertaa. On siinä pokkuroitu "haavoittuneen parajantajan" edessä monesti. Ei siis ihme, että olen joutunut luontosuhteessani (vaihtoehtohoidot) ja lääketieteen ristiriidoissa miettimään, mikä on oikea tie lääkitä nyt itseäni. 

Naurahdin, kun huomasin transiiteissani, että Jupiter on juuri nyt yhtymässä Urania-asteroidiin. Ilmankos blogeissani tartuin ensimmäisenä nyt astrologiseen blogiini jättäen vielä kolme muuta taakseni! Kuitenkin se on terveemmän merkki, että taas innostun aiheesta!

Jupiterin muut transiitit karttaani kohtaa: 28.9-18.11.18 on karttaani voimistamassa Jupiterin yhtymä Nousumerkkiini. Siitä olen tukea etsinyt, jos nyt voi yleensä etsiä astrologiasta tukea? Persoonallisuuden transformaatio positiivisella pläjäyksellä! Luoda nahkaansa, vanha tissi pois ja uusi tilalle? Ruumiin muutos ja varmastihan tällainen vaikuttaa persoonaankin! Sairauteni on ainakin laajentanut ystäväpiiriäni ja lähentänyt lähisukulaisia niin minuun kuin toisiinsakin. Eikö tuo ole Jupiterin yhteisöllistä vaikutusta, jos mikään?

Huomaan myös, että taustalla on Uranuksen sulkeutuva sekstiili Merkuriukseen 11.8 - 12.11. Annan siis palaa, kun on sen aika! Ainakin taivaan energiat tuikkii persoonani lävitse.

Mitä kertoo Saturnus? Minulle ja ympärillä oleville?

Etsin lisää negatiivisia ilmöitä ja haasteita Saturnuksen tiimoilta.

Ehkä paha sairaus jo sinänsä on niin negatiivinen ilmiö, että siitä jo voisi syyttää Saturnusta. Joten pitäiskö positiivisena ihmisenä puhuakin Saturnuksen hyvistä puolista. Vaikka se tuo sairauden, on sillä jokin merkitys.

Minulla on vieressä kaksi kirjaa: Raimo Nikulan "Planeettavoimat elämän rytmittäjinä" ja Sven Stenbergin ja Erkki Lehtirannan "Atstrologiset syklit ja elämänhallinta".

Nikula  tähdentää transiittikirjassaan Saturnusta elämämme kiinteytymisessä ja kiteytymisessä tarkoittaen usein sairautta, vanhuutta ja luutumista. Jotakin rajoittuu. Saturnus kaivaa syvemmältä ihmisen luonteen pysyviä piirteitä ja iskee nihin. Positiivisesti tuo tapahtuu rajaamalla liika pois ja luo turvallisuutta. Negatiivisena kiteytys tuntuu liian ahtaalta ja luo ahdistusta (neliöt, yhtymät ja oppositiot). Saturnus voi luoda terveen itsetunnon, juurtumisen ja järkevyyden (sekstiilit ja kolmiot).

Saturnus rajaa sen alueen tai akselin toimintaa minkä se ylittää.

Stenbergin ja Lehtirannan kirjassa Saturnukselle annetaan nimeksi "Isä Aika", se ajoittaa ihmisen ihmisen elämänvaiheet tarkasti. Sen päämäärä on opettaa ihmistä, sitä päämäärää, joka kuitenkin on työtä ja ponnistusta. Perääntyessä se koettelee ihmistä. Saturnusta hallitsee Kauris.

Näiltä pohjilta tutkin omaa Saturnusta. Tai todellakaan, se ei ole oma! Saturnus on yhteisöllinen planeetta ja usein se vaikuttaakin yhteisön kautta yksilöön.

Saturnus transiittina osui vuoden alussa stelliumiini (Au, Venus, Merkurius, Ceres ja Uranus). Näkisin, että tässä kosketuksessa Saturnuksen kuviossa Uranus muutti fyysisen elämäni, Ceres muistutti luonnon voimasta ja tuesta, Merkurius ilmoitti minulle aivan uutta oppimista, Venus testasi suhdettani ystäviin ja itseeni, Au kertoi voimavarastani, joka todella supistui ja rajoittui.

Ja koska Saturnus koskettaa laajemmasti ihmisen ympäristöä, se muistutti myös ympäristöäni siitä, miten elämä on rajallista, myös heihin kohdistettuna ja koskettavana. Ympäristön huoli kasvaa. Laajempi ympäristön huoli tuottaa myös uutta teknologiaa. Se muistutti myös virkakoneistosta, instituutioiden haltuunotosta. Omalta osaltani antauduin täysin OYKSin huomaan ja lääketeollisuuden luomiin keinoihin. Se, että pääsin kesäpäivinä pihalleni ruusutarhaan, piti minua liikkeessä (Ceres) ja valtava uteliaisuuteni kaikkeen painettuun tekstiin eli kirjallisuuteen ja musiikkiin antoi lohtua ja uusia innostuksen impulsseja (Merkurius). Mutta Aurinkovoimani oli tosi vähissä. Oli antauduttava ja nöyryttävä läheisten ja ystävien apuun. Onneksi heitä oli!

Saturnuksella oli tuolloin vuoden alussa myös sekstiili Kuuhuni. Nikula korostaa tässä tyytymistä siihen, mikä on mahdollista rajatuissa puitteissa. Itselläni nuo mahdollisuudet ovat arkirutiineissa rajalliset, mutta pyrin arkeakin hoitamaan. Toisaalta kauniin kesän jälkeen kiitän kovasti, että saan asua näin kauniin luonnon ja puutarhan ympäröimänä. Ruohonleikkuukin on sujunut ihan mukavasti ollessani enemmän voimissani, vaikka pitkään ei ole jaksanutkaan. Aika hauska, että Saturnuksen peruuttaessa tuo samainen transiitti Kuun kanssa on ajankohtainen nyt, kun rintani leikataan. Ja mitä vielä seuraakaan! Eli jälleen joudun tsekkaamaan rajalliset arkimahdollisuuteni.

Stenberg taas tähdentää tuossa sekstiilikuviossa tunteita ja mielialaa, joita pystyn hallitsemaan. Totta. Psyykettä tämä sairaus ei ole keikauttanut. Siinäkin kiitos edesmenneelle miehelleni, jonka kautta jo näitä sairauden kuvioita opin. Opin asennoitumaan sairauksiin luonnollisella tavalla, sekin kuuluu elämään.

Mutta nyt otan esille enemmän tuota Saturnuksen paluuta, sillä siitä oli aivan oivallinen luku uudessa ASTRO-Logoksessa no 106/2018.

Saturnuksen paluu on ollut 5.4 - 6.9.2018 sen ollessa Kauriissa 9-2 astetta. Näin ollen Saturnuksen vaikutus on juuri nyt myös oppositiossa Stelliumiini. Aika osuvaa. Vuoden alussa alkoivat sytosmyrkkyjen hoito 8 x kolmen viikon välein. Nyt voimani on viemässä itse leikkaus, huonosta yleiskunnosta eli makaamisesta aiheutunut huono selkäni ja sen kivut, mitkä tulevat esiin sytosten jälkeen ja sitten tulevat sädehoidot.

Saturnusko siis edelleen rajoittamassa elämääni ja opettamassa minua? Aika osuvaa!

Tässä otan huomioon myös huoneeni missä Saturnus tuota saksaamista tekee. 2. huoneessa, missä on esillä kehoni, arkeni, talouden hoito ja luontaiset ominaisuudet. Luontaiset ominaisuuteni eli luovan voimani laitan liikkeelle voimien puutteesta huolimatta, kun päässäni pyörivät tuhannet mielikuvat seuraavassa kirjassani. Talouteni ja rahavarani ovat pienet, mutta hallittavissa, arkeni myös, mutta osa kehoani annan muiden hoidettavaksi. Luonnosta tosin poimin marjat, nokkoset ja muut yrtit, joilla pidän yleiskunnon ja veriarvot kohtalaisena.

Lyhyesti poimin vielä joitakin asioita Saturnuksen paluusta. Teksti on englantilaisen nuorehkon astrologin Alekzandra Alvisin. Kiitos kääntäjälle Hannele Snickarasille! Suurella mielenkiinnolla luin tätä tekstiä.

Alvis painottaa sitä kuinka Saturnus edustaa kuria, omaatuntoa ja elämän läksyjä hyvässä ja pahassa.

Saturnuksen vallassa on vaikeat elämäntilanteet ja niistä selviytyminen. Silloin on hyvä kuunnella omantunnon ääniä, varoa suuria päätöksiä, aloittamatta uusia projekteja ja selvittää riitoja virkavallan kanssa.  Kaikki tämä panee meidät ajattelemaan sitä mikä on todella tärkeää elämässä ja tyytymään siihen, minkä rajoissa on hyvä olla.

Kauriit, Neitsyet ja Härät ovat tyytyväisiä olotilaansa jopa niin, että voivat aloittaa jotakin uuttakin vauhdittaakseen elämäänsä. Oinaat, Vaa'at ja Ravut joutuvat hillitsemään itseään.

Eli tällä hetkellä Saturnus palaa samaan menovauhtiinsa Kauriissa ja on jo kolme tai neljä astetta Kaurista. Saturnus viipyy yhdessä merkissä noin 2,5 vuotta. Joten on vielä aikaa kosolti laittaa talous, arki ja roppa kuntoon tälläkin muorilla. Ja mitä yhteisöön tulee, niin olen lukenut jo paljon, mitä uusia parannusmenetelmiä suomalaiset tutkijatkin ovat löytäneet mm. syövän hoitoon, johon osaltaan minunkin syöpä on ehtinyt mukaan. Katselin tässä nyt paljon Saturnusta tuon laajan kansantaudin tiimoilta, mutta jotakin selvisi minullekin taivaan energioista. Yhtä hyvin Satunuksen rajaamista voisi katsoa myös maahanmuuttajien tai ilmaston muutostenkin kannalta. Kahdessa vuodessa ehtii tulla rajauksia ja muutoksia siihenkin. Onhan Kauris kylmäkiskoisen järkevää energiaa! Ja Saturnus tässä omalla paikallaan,