Merkittävää aikaako? 11.11.20

Huomasin, että astrologinen seura julkaisi kirjoituskilpailun tämän hetken rasittavasta ja jännittävästä ajasta, jossa voittaja ilmoitetaan arpomalla. Samalla tekstillä, jolla blogiani kirjoitan, voin siihenkin osallistua. Tätä aihetta olen jo monta päivää suunnitellut. Joten annan palaa! Varoitus! Tästä tekstistä voi tulla pitkä! Tietokoneeni työpöytä on täynnä karttoja, joita nyt alan tutkimaan.

Ensinnäkin kesäni 2020 oli niin vauhdikas ja monin tavoin kiitoksia ja julkisuutta täynnä, että olen varmasti saanut kuulla kaikki ne kehut, joita yleensä hautajaisissa kerrotaan. Kiitos!

Transiittimaisemani

Koko tuo häslinki voimakkaiden planeettojen ryppäässä alkaen jo vuonna 2019 ravistelee maailmaa ja sen kautta kotimaatani kuin lähiyhteisöäkin. Natsien nousu, nationalistit, kritiikki siitä että 'minullekin täytyy löytyä tila ja merkitys', terroristit, autoritääriset valtioiden johtajat (suosia heitä tai kritiikki heitä vastaan...kahtiajakoisuus, raha ja valta), ilmaston muuttuminen, paljon vettä tässäkin, Äiti-Maan ravistelut, ja vihdoin kaikkea tätä tuli pelolla rauhoittamaan Corona-virus. Onko Corona enteitä siitä kun Uranus siirtyi maaelementtiin eli Härkään? Pahempaa tulossa? Pakko ihmisten on nähdä luonnon hätä!

Itse olen kuin pikku paratiisissani ruusujen keskellä, enkä juurikaan tiedostaisi maailmaa ympärilläni ilman somea, sen laajuuttaa ja tarttumista suorastaan iholleni. Minulla oli Jupiterin paluu vuoden 2019 lopulla, joka aloitti uudenlaisen kauden elämässäni, kuten sanotaan. Tuoko tuo julkisuus uudenlaista kautta? Kun sain viimein valmiiksi romaani-trilogiankin. Minullahan voisi nousta tuo kaikki vaikka päähän, mutta onneksi Jupiter on oppositiossa Au-Ve-Me-Ur. Uskon, että se pitää minut laihana ja maan pinnalla, etten pääse pullistelemaan. No tässähän tuotta pullistelua on, mutta tarkoitus on käydä läpi astrologisesti kaikkea tapahtunutta ja tätä ajankohtaa. Eikä ole olemassa ajankohtaa ilman etteikö siihen menneisyys vaikuttaisi. Siksi kurkistin transiittilistojani.

Uranuksen sulkeutuvat sekstiilit tuohon Au-stelliumiini kiskaiseekin minut irti maailman suurista tapahtumista ja antaa iloista kyytiä, josta tuo onnen- ja ilon kesä on voinut syntyäkin. Kuin istuisin iloisessa karusellissa muiden hurratessa komealle kyydilleni elefantin selässä. Toisaalta, Uranuksen avautuva sekstiili Kuuhuni kertoo sitä, että tuo iloinen kyyti löytyy kotoani, oikeastaan minun sisäisestä kodistani! Niin totta!  Ja äitiyteen liittyvänä, sain toisen lapsenlapsen, Eino Iivarin!

Mutta....ettei ihan menisi pää pökkyrään, löydän myös transiitin, joka tuo tummia pilviä taivaalle ja sumua maisemaani. Neptunuksen oppositio Marsilleni. Täytyy olla tarkkana ja itsekriittisenä, ettei joutuisi illuusioiden valtaan tekemisissään ja sanomisissaan. Onneksi olen jo vanha. Mutta viisas en. Sillä vanhuus tuo eteen myös jonkinlaista hulluutta ja leikkiin tarttumista, viimeisiin oljenkorsiin! Ja siinä voi käydä köpelösti. Kiitos astrologialle muistutuksesta! Astrologia voi siis myös olla muistuttajana elämän eri näkökulmista, joita tulee huomioida. Varo tarttumasta kiiltävään!

Juuri kuulen radiosta, että ihmisen suurin onni voi olla siinä, kun huomaa, että voi itse luoda jotakin. Ja jos se luominen ilahduttaa jotakin toistakin, se onni kasvaa. Jokaisen tulisi löytää itselle päämääriä, vaikka ihan pientäkin. Vaikka leipoa uusi leipä!

Auringonpaluukartta

Se kaikki julkisuus osui Auringon-paluupäivälleni, eikä se kartta kerro minulle mitään tuollaista, josta edellä puhun! Ainoa akseli, jolle jotakin sattuu on IC eli kodin akseli ja siihen yhtymässä on Kuu. Ja se Kuu on kolmiossa Venukseen. No voishan se kertoa sitä, kun näilläkin seuduilla kaikki juhlat peruttiin viime kesänä , niin oli oltava yksin kotona. Paitsi että pidin Ruusumuorin Kesäkahvilaa auki  kesän ja sain todella tuta. Ihmiset nyt kiersivät Suomea ja bongasivat heille mielenkiintosia paikkoja, tämä yksi niistä. Tätä paikkaa senkin vuoksi, että ruusutarhastani oli juttu ViherPiha-lehdessä. Muorilla oli vähän kiirus! Eli tässä kotona palveltiin ja juhlittiin. Venus voisi kertoa tuosta rakkaudellisuudesta ja arvonannosta, jota sain kohtaani ilman ruusutarhaanikin. Ja kaiken vakavan sairauden jälkeen, olihan se hoitavaa voimaa. Vaan....jos ihmiset luulivat, että pitää antaa tuollekin muorille kiitokset ennen kuin se kuolee! Kamalaa, tuo oli kyyninen lause! Ei kuulu Venukselle! 

Ehkä tuo kaikki ei loppujenlopuksi olekaan tärkeää. Kaikenlainen julkisuus on vain hetken väläys, sitten se on ohi. Somejuttua kaikki. Sitä tulee ja menee. Joten olen taas asettunut olemaan yksin, kirjoittamaan ja nauttimaan rauhastani.

Jospa keskittyisin nyt tähän hetkeen 11.11.20.

Progressiot

Tuohon kesän juhlintaan vielä liittyen, olisikohan osasyynä se, että Kuun progressio ylitti Marsini juuri siirtyessään Vaa'asta Skiorpioniin. Ja Jupiter on yhdennäksännessä huoneessa. Tiedä häntä!

Tällä hetkellä Kuu on progressiossaan Skorpionissa 4 astetta. Tuolta Vaaka-merkistä löydän "toista silmäilevää energiaa". Entä Skorpionissa? Kuinkahan masentavasti Corona vielä vaikuttaa? Ainakin Amerikan vaalit tarttuivat kuin tauti, meni yöunet sekaisin. Kaikkea se Trump saa aikaan! Ymmärtäisin, että progressiotkaan eivät liiku kertahypyllä toiseen merkkiin, vaan laahaten vielä mukanaan edellisen merkin vaikutuksia. Voin ehkä kiittää vaakamaista diplomatiaa, kelluntaa puolelta toiselle ja tasapainon hakua. Jos siinä onnistuu, voi turvallisemmin ottaa vastaan skorpiomaiset syvyydet.

Näkisin, että Skorpioni iskee tai ei iske. Valitsee joko-tai. On mustavalkoinen. Äärimmäisyydestä toiseen. Jotakin sitä, mitä joissakin läheisissäni olen törmännyt. "Olen herännyt", sanovat he, kun uskovat kaikenlaisiin salaliittoteorioihin. Joten vastakohtana; minä en ole herännyt, koska en usko niihin. 

Olen huolissani. Tuollaiset mystisyydet saattavat iskeä tosi lujasti kyntensä kehen tahansa. Se vesi, jossa nyt uiskentelen, näyttää hyvin samealta, likaiselta ja jopa välillä myrskyiseltä. Miten selviytyä sen liejukossa, kun on vaikea eteensä nähdä? Mikä tässä maailmassa on totta, mikä ei! Olenko edes itse totta? Luulen jotakin, mitä ei ehkä ole. On pyrittävä tiedostamaan itsensä, ympäristönsä ja maailman tila! Eikö juuri Skorpionin energia pyri tähän, kipeästikin. Samalla on tärkeää puhdistuminen siitä saastasta, mikä juuri unettomina öinä tulee mieleen ja vapautua kiristävistä vöistä. Muutenkin, tuo Pluto tuolla on hallitseva planeettani. Olen ASC Skorpioni.

Pyrin ankaruuteen itseäni kohtaan. Vielä on mahdollisuus kasvaa...

Näin alkaa tämä hurja aika. Onnekseni saan jälleen käpertyä kotini seinien suojiin ja purkaa sekä mennyttä että nykyisyyttä, lähinnä kirjoittamalla, kuten tässäkin nyt. Löysin vanhoja päiväkirjatekstejäni vuosilta 1974-75, ja innostuin niitä kirjoittamaan puhtaaksi. Tuntuu, että olen ollut silloin viisaampi, enemmän ulospäin suuntautunut. Luen sen ajan Raahe-elämää, sen ajan ihmisistä ja tapahtumista. Mielenkiintoista historiaa! Samalla yhdistän sitä tähän hetkeen skorpiomaisesti, kriittisesti, syvältä kaivellen. Mitä minulle on tapahtunut? Mihin olen menossa? Voi tätä elämää!

Lohtuna se, että ruusut ovat päivittäin mukanani. Kirjoittelen ja tutkin jälleen ruusujen ihmeellistä elämää, päivitän vanhat tiedot sekä tuon uutta tarinaa yhden ja saman kirjan kansiin. Minulla on taustatukena kolme ihmistä, joten olen kuin herran kukkarossa ruusuineni. Voiko parempaa turvaa olla tässä Kuun skorpioniaikana! Mutta kerskumiset pois. Nämä kolme henkilöä kyllä kurittavat minua aika lailla, ei se mitään päänsilitystä ole. Yksi toruu kamalasta kirjoitustyylistäni ja kielioppivirheistä, toinen sitä mitä uskon tietäväni ruusuista, luuloa se vain on. Kolmas on hieman vastaanottavaisempi. Mutta voi kuinka nautin tarinoida! Ja kiitän noita ystäviäni, että ovat rinnallani apuna.

Transiitit 11.11.20

Olen pyrkinyt näkemään elämäni maisemaa taakseni ja ympärilläni. Astrologisesti sen, miten sen ymmärrän, miten osaan ja ainakin mielikuvillani, sillä sen ainakin osaan. 

Tänään on 11.11.20 ja merkittävä yhtymä taivaalla. Jupiter tervehtii kolmannen kerran Plutoa paluussaan oikeaan suuntaan taas. Onhan Pluto jyrähdellyt monellakin tavalla, mutta nyt Jupiter koskettaa sitä viimeisen kerran. Sitten menee taas noin 12 vuotta ennen kuin kohtaavat. Onhan se ollut kuin tämän Maailman johtajienkin tapaaminen, vaikuttavaa! On rakastettu ja irvailtu! Ketkä siinä ovat nahkojansa luoneet uusiksi? Onko johtajat? Vai kansan mielialat? 

Tämän piti olla minun oma tarinani. Ei sitä ole ilman ulottuvuuksia. Kaikki tuo on vaikuttamassa yksilöön. Minuun. Otan esiin tämän päivän transiittikartan. Siinä on mukana myös asteroideja, jopa Rose, Diana, Rosengarten ja Horus. Olen niitä huvikseni seurannut ja ne ovat tuottaneet minulle iloa.

Rose-asteroidin ymmärtänee ruusuhössötykseni vuoksi. Silloin kun aloin ruusutarhaa mieheni muistolle rakentaa, löysin sen Horus-asteroidiin ja Kheironiin yhtyneenä Skorpionissa. Horuksen kuvittelen mielessäni mieheni symbolimerkiksi. Ja kun hän oli elämäni ihminen, olen liittänyt hänet suojelemaan ruusutarhaani, joka taas on suojelemassa terveyttäni. Yhdessä ne kaikki. Tämän voi tulkita hyvin monella tavalla. Ovathan kaikki planeetatkin vain symboleita ihmisen eri elämispuolista. 

Nyt on Horus yhtymässä 21 astetta Plutoon ja Jupiteriin, ne 22 astetta. Samoilla asteilla siellä on myös Pallas Athene. Ilmankos isä ja mieheni ovat olleet hyvin vahvasti mukanani päivittäsissä mietteissäni. Olen ollut isän tyttö. Juurikarttani Pallas Athene on yhtyneenä Kuun yläsolmuun. Näen sen hyvänä merkkinä. Luotan soturinaiseen itsessäni. Joten ei tunnu pahalta, että Pallas on tuossa transiittiryppäässä mukana. Tuo rypäs sijoittuu 2. huoneeseeni, joten näen senkin hyvänä. Se aukoo ominaisuuksiani, herättää syntymänä saatua omaisuuttani, sitä henkistä ja ehkä luottoa itseeni. Siihenkin, että kasvan. Samalla se varoittaa terveydestäni, kehostani. Muistanko hoitaa sitä? Tuo rypäs on oppositiossa Vertexiin. Sitä en nyt ala tulkitsemaan.... ja 22 on mestariluku! Voiko kaikki kääntyäkin paremmaksi, ei pahemmaksi? Tässä puhuu taas tuo yltiöpositivisti.

Missä on Rose-asteroidi? Sen, jonka pitäisi olla tällä hetkellä maailmani suurta sisältöä, siis kirjoittaessani taas noita uskomattomia ruusutarinoita. Se on 15 astetta Vesimiestä, samassa 2.huoneessa. Ihana juttu! Valloittamassa maailmaa! Ruusut ovat maailman valloittajia ja veljellisiä sellaisia. Rose on oppositiossa Vestaan. Enkä jaksa nyt tuotakaan alkaa tulkitsemaan, tulee juttua jo tässäkin tarpeeksi. Astrologia on yhtä viidakkoa. Mitä enemmän sitä tutkii, sitä terävämpänä saisi olla viidakkoveitsi, että sieltä yleensä johonkin avarampaan tilaan pääsisi hengittämään. 

Juno on yhtymässä Rose-asteroidiin. Kun taas Kheiron on yhtymässä juurikarttani Junoon.  Hieno juttu! Aurinko on yhtymässä Kheironiin. Ja Diana pian yhtyy Ascendenttiini. Jossakin syttyy paloa!

Näihin asteroihinko nyt takerruin? Marja-Liisa Niemi-Mattila tästä tykkäisi, mutta pettyisi, kun en niitä sen koommin yritä. Olen kyllä joskus ollut hänen asteroidikurssilla. Miksi Diana on mukana? No siksi, että koen sen arkkityypikseni. Tämänkin olen oppinut Marja-Liisan kirjasta. Ja mikä parasta; Venuksen yhtymä Dianalle! Tuossa on luonto ja sen arvot hyvin vahvasti mukana. Paras lääkärini se onkin ollut viime vuosina. Ja vielä tämäkin: Uranus tulee pian yhtymään juurikarttani Pallakseen.  Nyt tunnen jotakin jo nahoissani. Mutta en tohdi lähteä vielä tulkitsemaan. Siitä kaikesta pitäisi tehdä oma sivu.

Tästä tuli nyt ihan asteroiditransiittien esille nostamista. Mutta kun tuntui, että muut planeetat eivät niin paljoa tuolla kartallani mekasta tällä hetkellä. Paitsi että Saturnus ja Jupiter ovat pian avautuvassa sekstiilissä Ascendenttiini. 

Ei huono, sanoi Jorma Uotinenkin! Ehkä selviän tämän hetken jupakasta rannalle ja jaloilleni.

Tuo ruusu, jota kuvassa kädessäni pidän, olkoon symbolina jostakin voimakkaasta ja kauniista, mutta niin herkästi tuhoutuvasta.