perjantai 3. helmikuuta 2012

Mars eri kielillä

Sattuipas käteeni mielenkiintoinen kirja: Markus Hotakaisen MARS -myytistä maisemaksi! Olen sitä vasta selaillut, mutta saattaapa olla, että blogissani palaan useinkin tähän teokseen.


Koska nimistö on minua aina kiehtonut, silmiini iski kaikki ne nimitykset, miten Marsia on kutsuttu eri kulttuureissa ja eri kielillä.

Yritäpä lausua Marsin nimi muinaistsekillä: Smrtonos. Helpompaa on muinaisnorjaksi Tyr ja vielä helpompi muinaisruotsiksi Ti. Muinaisegyptin kielellä löytyy Har decher, joka tarkoittaa 'punaista' kuin myös nimi Sekded -ef-em-khetkhet, tarkoittaen 'Joka kulkee takaperin'. Nimittäin egyptiläiset tunsivat Marsin perääntymisilmiön eli takaperoisen liikkeen jo 5000 vuotta sitten.

Enkä ihmettelisi, jos kalevalaiselta kansaltakin löytyisi Marsin nimi vanhalla muinaissuomalaisella kielellä. Onhan Pohjanmaan Jätinkirkkoja tulkittu kivikautisiksi kalentereiksi. Jos kivikauden asukkaat tutkivat taivaan tapahtumia jo niinkin tarkkaan, miksi he eivät olisi huomanneet planeettojakin? Mitenkähän itse Ukko!

Peräti 21 eri kielestä löytyy sana Mars. Lähinnä tätä sanaa on albanian ja georgian kielellä Marsi ja latvian ja viron kielissä Marss. Esperantoon rakennettin sana Marso, katalaaniksi Mart ja usealla latianansukuisilla Marte. Baskien kielinen sana Martiza kuulostaa melkein tanssivalta planeetalta.

Kreikkalaisilla oli sodanjumala Ares, Zeuksen ja Heran poika, ja tottakai tämän sodanpunaisen planeetan nimi siitä, kuten roomalaisilla sodanjumalan nimeen Mars.

Hauskoja kissamaisia nimejä olivat uzbekkilaisittain Mirrikh ja arabian kielellä Merrikh. Babylonia, jonka miellän astrologian erääksi synnyinsijoiksi nimitti Marsin kahdella nimellä: Nergal ja Salbatanu.

Lisäksi laitan tähän listauksen muutamista nimityksistä:

Ankarn        thai
Ch'ak-ah      maya
Fuosing       kantoninkiina
Hwasung     korea
Kasei           japani
Ma'adim      heprea
Mangala       sankriitti
Maunu-'ura   tahiti

Hindumytologiassa tuo Mangala edustaa myös sodanjumalaa. Myös viikinkien myyttisessä maailmassa Tyr (Odinin poika) oli sodan- ja taistelunjumala. Tätä ihmettelenkin, sillä oliko näillä kansoilla tietoa toistensa kulttuurista?

Mayat kuvasivat Marsia väliin villisiaksi, jolla oli pitkä kuono ja johon liittyi myös käärmemäinen symboli. Ehkä se kuvasti Marsin omituista liikehdintää.

Markus Hotakaisen haastattelu vuodelta 2009

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen tosi iloinen kommenteistasi!