Kerron ensin tähän Marsin symboliikasta. Marsin kuviossahan on ympyrä ja nuoli. Ympyrä on nimenomaan tuota henkeä astrologiassa kuvaten kosmista maailmankaikkeutta. Hermeettisessä filosofiassa (hermetismi) on sanonta ’Niin ylhäällä kuin alhaallakin’. Sanonta tarkoittaa että kaikki mitä on suuremmassa olomuodossa, on myös pienemmässä. Esimerkiksi ihmisen DNA-rakenne on pieni, mutta ilmentää koko ihmisen olomuodon. Jokainen solu sisältää tietoa ihmisestä ja jokaisella solulla on tärkeä tehtävä ihmisen elämässä ja niiden yhteisvaikutuksesta välittyy ihmisen terveys tai sairaus. Ja jos pieni solu jo sisältää kaiken ihmisestä, niin ihminen sisältää tiedon maailmankaikkeudesta.
Näin tulkitsee Seppo Tanhua astrologista symboliikkaa. Marsin ympyräsymboliikasta hän jatkaa: Materia painaa henkeä, mutta toisaalta materia tarvitsee hengen työntämään itsensä liikkeelle. Tässä on mukana Marsin nuoli-merkki, joka kuvaa konkreettista voimaa.
Erkki Lehtiranta (Astrologia ja henkinen tie) painottaa Marsin merkitystä aktiivisimmillaan silloin kun planeetta on perääntyvän liikkeensä aikana lähimmillään Maata. Marsin perääntymisiä tapahtuu noin kahden vuoden välein. Nyt se ei kuitenkaan ole lähellä maata, vaan melkeinpä kauimmillaan Maata, joten huokaistaanpas syvään.
Kuitenkin juuri perääntyvän liikkeen aikana vahinkoalttiit tai ’kuuma-Kallet’ imevät itseensä niitä energioita, mikä sattuu päällä olemaan, esim. kaunaa, vihaa, ärtymystä jne.. Mutta yhtä lailla energioissa on myös positiivista kuten anteeksi antamisen ajattelu, rauhan tekeminen, toimintaan tähtääminen. Ymmärsin, että perääntyvässä vaiheessa nämä eivät vielä laukea, eivät toimi vielä fyysisellä tasolla, vaan vasta kun Marsin liike on suoristunut, pysähtynyt ja se lähtee taivaltamaan tavallista rataansa.
Auta armias, jos viha purkautuu silloin. Ja kiitos elämälle, jos se anteeksi anto tai rauhan piippu poltetaan!
Näin Mars edustaisi ihmiskunnan suhteen eräänlaista rankkaa koulutusta, jota kerran parissa vuodessa testataan.
Näitä tapahtumia Marsin liikkeen kannalta on tutkittu esimerkiksi sotien puhkeamisessa ja kriisitilanteissa, mutta myös sitä kuinka tilanne on lauennut sovintoon. Yleensä tässä tilanteessa on erilaisia aikaeroja muutamasta päivästä viikkoihin.
Olisiko Maassa sitten ihmeellinen rauha ilman Marsia, vai vain tylsä jähmettynyt olotila, jossa ei mikään liiku, kehity ja jossa ei mitään tapahdu?
Pienoisella jännityksellä seuraan nyt tätä perääntymisen ja pysähtymisen jaksoa omassa elämässäni, Suomessa yleensä ja maailman tilanteissa.
Minun täytyy myöntää, että jotenkin lukiessani Lehtirannan kirjaa, aivan ahdistuin. Jotakin siinä oli, että se vei henkistä energiaani. Jäinkin miettimään mitä, mutta ehkä se selvenee.
VastaaPoista