sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Marsia saan monesta kiittää!

Kun sattumia ei ole olemassa, vaan jonkin sortin synkronismi, niin en ollenkaan ihmettele, että kun selasin sivujani noin kaksi vuotta sitten, osuin Marsin sivulle, jossa se oli yhdistyneenä Merkuriuksen kanssa Oinaassa. Eikä siis ihme sekään, että samaisella sivulla oli myös tuo spiraalikäsite, minkä otin esille chakroja ja huoneita tutkiessani. 


Siellä oli kuvana simpukan spiraali. Oikeastaan osuvasti kivikovaan arkiseen ja oppimisen maailmaan. Nyt oli tarkoitukseni laittaa tähän ruusun spiraali, koska Mars on yhtyneen Venukseen. Senkin vuoksi, kun ajattelin kiittää Marsia näistä kolmesta vuodesta mitä se on minulle opettanut mm. astrologiasta, mutta sen mukana myös aivan arkielämästäni ja itsestäni. Ruusu on kuitenkin pehmeä ja neutraali symboli elämälle ja rakkaudelle, se androgyyni. Sama antrogyyni voima voisi syntyä nyt Marsin ja Venuksen yhtymästä Oinaassa.

Itsellä nämä rakkaat ystävykset kulkevat 3. huoneessa eikä ihme, että mielessä pyörivät omat siskoni ja veli ja tulevat kesän juhlat. Mutta vielä olen hyvin sidottu kotinurkkiini, jossa yritän löytää luovaa voimaa ja vuorovaikutusta oman sisimpäni kanssa. Mars ja Venus lähestyvät IC:tä, kodin akseliani, jossa myös viipyy Uranus. Mitä tapahtuneekaan, kun nämä ystävykset ovat yhtymässä Uranuksen kanssa? Joko minä saan ruusutarina-kirjaseni valmiiksi? Kun yleensä ruusun kanssa luovaa työtä teen, niin toivottavasti Marsin ja Venuksen voima luo siihen omaa näkemystään. 

Koska olen opiskellut myös jotakin uutta asteroideista, en voi olla huomioon ottamatta Junoa, joka on juurikartallani 4 astetta Oinasta. Miten Venus ja Mars ovat sitä herätelleet? Liekö sattumaa, että sisko ilmoitti hääkutsun? Tai itse tein eräänlaisen 'liiton' kirjapainoyrityksen kanssa?  Juno Oinaassa onkin merkki jonkinlaisesta yrityksestä, yrittämisestä. Jos heitän kauniisti, niin tuo liitto (Marsin ja Venuksen kosketus Junoon) on syventänyt suhdettani ruusuun. Näin maan läheinen maailma vesi-elementtiselle persoonalle tekee varmasti hyvää! 

Kuinka hyvin tähän sopiikan Suomen Euroviisun voittokipale "Aina mun pitää"! Sillä viedään tärkeää sanomaa maailmalle! Kaipa se on sitä Jupiteria Leijonassa tämä! Ruusu siis heillekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen tosi iloinen kommenteistasi!