sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Jupiter ja Merkurius - uutta kehiin!

Leijonaharjainen Jupiter siellä kurkkii Merkuriustani ja iskee iloisesti silmää, haastaa uuden kimppuun, avaa sekstiilillään huomiota johonkin nostattavaan ja uskottavaan. Uskottavaanko? Tässä  ollaan muutama viikko Jupiterin avautuva sekstiili Merkurius-kuviossa.

Tosi on, kuten astroystäväni Nikki huomioi, niin Ap-kartallani on viitoshuoneessa Marsin yhtymä Auringolle, ja se on vahva vinkki tehdä rohkeasti jotakin. Vaistomainen energia pitäisi olla mukana tekemisille parhaimmillaan. Rapu-energia on vaistojen varaista, sisäisen pakon sanelemaa, ainakin kun Mars on rinnalla. Luovuuden kuuluisi sykkiä, eikä siinä kysytä järjen perään. Viitoshuoneen teema on myös sisäisen lapsen kuuleminen, lapsenmielisyyden ja leikin pinnalle nostaminen. 

Tässä sallin astrologisten energioitten manipuloida itseäni toteuttamaan haaveitani. Haaveet ja astrologia sopivat hyvin yhteen. Astrologiasta löytyy aina jokin voima, joka muistuttaa haaveiden toteuttamisista. 


Tämä kasvi yllä on rönsyakankaali. Meinasin ensin kirjoittaa hulluakankaali. Piti tarkistaa. Huomasin, että siksikin tätä helposti leviävää kukkaa kutsutaan, myös rentoakankaaliksi ja suikertelevaksi akankaaliksi.

Juuri nyt tuo sinikirkkaus herättää huomiota puutarhassani, joten usein nyhdän vierailijoille siitä juuritaimia, siihen on tosiaan varaa. Mielikuvat alkavat lentää tämän kukan rinnalla. Ottaa kaaliin. Jos ottaa kaaliin, pitää siirtyä uusiin maisemiin, uusiin asioihin tai ainakin uusiin asenteisiin. Akkaa ottaa kaaliin. Ei minua ota kuitenkaan. Hullu akka! Se kyllä olen. Ja rönsyävän rento! - Just ku tämä akka! Värikin passaa vetiseen olemukseeni.

Tämä kukka sopii kuin nakutettu Jupiteriin, miksi ei myös Merkuriukseen, aina uusia tiloja hakevaan. Ei mikään ole niin rönsyilevää kuin opinmaailma. Innostut yhteen asiaan, siitä seuraa toinen ja kolmas, ja pian huomaat, että olet verkostoitunut monisäikeiseen loppumattomaan tietojen viidakkoon, jota et kaikkia koskaan tule hallitsemaan.

Ei ole olemassa mitään erillä toisistaan. Galaxi ja kasvi. Ne muodostavat samoja kuvioita, rytmejä, tietostamattomia tiloja, värejä, ääniä. Onkohan kasvilla ääni? Ainakin värähtely on, kuten galaxeillakin omansa.

Tässä rönsyilen. Nikula sanoo tämän parin hyvistä kulmista, että pystyisin kokoamaan resurssejani ja tietojani johonkin suurempaan hankkeeseen. Oikeastaan, Kun Jupiter oli yhtymässä Merkuriukseen joskus toista vuotta sitten, minulla oli mielessä jo suunnitelma, jota nyt pyrin toteuttamaan. Niin hullu kuin se onkin. Tähdet ovat osallisena. Nikula tulkitsee tätä kuviota myös esiintymisenä tai lehdistön mielenkiintona. Hah, toivon kumpaakin!

Siis on syytä virittäytyä näihin energioihin, puntaroida, ideoida ja yhdistää kaikki mahdollinen. 

Joulupukki kutsumassa jumalten sanansaattajaa uuteen kokkikilpaan! Tuleeko siitä sotkuinen soppa vai hyvin toimiva juhla. Se on ideoitsijasta kiinni. Taivas on nyt kuitenkin sen puolella.

Tärkein taivaankappale näinä aikoina on ollut Pluto! Mitä olemme oppineet tästä planeetasta? Sillä on sydän? Jäinen sydän?
Tässä selontekoa siitä, tosin aika nopeaa englantia...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen tosi iloinen kommenteistasi!