sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Oma kartta - oma napa laajenee!

Tämä päivä, kun sade ropisee ja maailma on niin vihreä, että henkeä pitää välillä syvään vetää, on pienen kahvilani avaamisen päivä. Pari ihmistä olivat kaupungissa päättäneet, että sinne heti, satoi tai paistoi. Mutta siinäpä vieraat. Tällaista on odotettavissa sateisena päivänä puutarhakahvilassa.

Siksipä pengoin esiin transiittikarttani tälle päivälle samalla korvat höröllä kuunnellen, jos joku auto pihaan porhaltaisi.

Ps. Kunpa kahvilassani olisi tuona päivänä käynyt yhtä paljon vierailijoita kuin tällä sivulla. Tuotan varmaan pettymyksen, sillä monelle tätä on yhtäkkiä vaikea sisäistää. Oman syntymäkarttani ohessa tuon esiin myös sen hetken transiitteja ja planeettatapaamisia sekä silmäilen myös progressiivista karttaani. Siis tämä karttalukeminen on pelkästään itsekeskeistä omaa lukemista, mutta ehkä voi toimia esimerkkinä, kuinka paljon siihen voi liittää eri ulottuvuuksia jo pikkuasteroidenkin myötä.


Kurkkasin progressiivista karttaani, joka on täysin keskittynyt päivätietoisuuteen ja vuorovaikutussuhteiden huoneeseen 7. Progressiivinen Kuuni 27 astetta Ravussa on ohittanut onnenpisteen ja Vertexini ja on lähestymässä Leijonaenergiaa. Keskittyminen tähän kahvilahommaan ihan selvästi päällimmäisenä. Venuskin on siellä Kuun seurana Ravussa.

Siitä kaikesta ymmärrän vielä niin vähän. Mutta transiiteista löydän ensimmäisenä Merkuriukseni paluun. Se voimistaa varmasti tätä kanssakäymisen ja pulputtamisen riemua, mitä ryhmien vierailuissa olen jo ilmentänyt. Kun Merkurius kulkee Auringon kera myös Auringon paluuseeni, siinä ehtii kieli kääntyä vielä monelle mutkalle. Toivon, että juurikarttani Merkurius oppositio Jupiter sitä on hillitsemässä, ja Saturnuksen transiittiyhtymä Kheironille vetää rajoja sille mitä jaksan ja missä voin hyvin. Mars palaa vielä kerran työnakselilleni ja antaa puhtia kai koko hommalleni tässä. Näin luen karttaani. Nämä kuviot eivät ole mitään loistavia, mutta laittaa jarruja liian kovaan menoon. Jotakin ehkä pitää vielä miettiä toisemman kerran.

Jotta itsekin jotakin käsittäisin, laitan tähän kartat "natal and progressions" astro.comin sivustolta sekä tämän sivun tekopäivänä että päivänä 30.11.14, josta näkyy kuinka hitaasti progressio omalla kartalla näkyy. Kuun liike edistyy, sekin hitaana eli nyt vielä 2  vuotta Leijonassa. Siis progressio vihreällä ulommaisena.

            

Eipä silti. Naurahdin, kun Merkurius on myös yhtymässä Uranukseen ja just nyt on mielessä pyörinyt idea 'Prinsessa-päivistä'. Asunhan  Kastellin linnanraunion vieressä, josta sana 'linna' on nyt poistettu ja tilalle on tullut mystinen Jätinkirkko. Kaksospoikani villi luovuus otti heti brändin itsellensä tuosta Kastellin linnanrauniosta nimittäen itseään Kastellin Raunioksi. Minä taas rapumaisena tunne- ja hattuihmisenä haluaisin ottaa siitä vielä jonkun muiston mukaan mielikuvana. Linnassahan on aina asunut myös prinsessoja ja prinssejä... Jos ottaisi siitä brändin (opettelen näitä uusia ilmiöitä) tähän kahvilaan ja ruusutarhaani järjestämällä jonkinsortin Prinsessapäivän. Uranus herättelee kaikenlaista esiin, eikö vain? Tätä pitää miettiä.

Mutta miten voi ruusutarhani, jonka ympärille kaikkea tätä olen rakennellut? Sitä kautta pääsen napaanikin vähän laajemmalle. Ainakin pihamaalle saakka. Vaikka yritänkin katsella, kuinka kaikkea tätä kosminen laajuus on kohtaamassa. Juuri nyt kulkee Kuu, Diana-asteroidi ja Horus-asteroidi käsikädessä Oinaassa ja huoneessa neljä. Koen Dianan omakseni ja Horuksen sille energialle, jonka mieheni jätti tähän perinnöksi. Ja kun ne kaikki ovat vielä tuossa alueella, missä on kotini ja turvallisuuteni ja johon liittyvät läheiset ihmiset, hekin jotka ovat kaukana, mutta hengessä tässä läsnä, niin se lisää tuota turvallisuuden tunnettani siitä, että jotakin on kohdallaan. 

Joku toinen voisi nähdä tilannetta toisin, mutta tässä juttelen minä karttani kanssa. Löydän transiittina Junon oppositiossa Rosa-asteroidini kanssa. Olen silloin tällöin seurannut näitä pieniä asteroideja ja niiden symboliikkaa, jota oikeastaan itse olen luonut kartalleni. Juno tällä hetkellä Härässä ja luovuuden huoneessani voisi ilmentää vuorovaikutussuhdetta oman sisimpäni kanssa. Olenko uskollinen itselleni? Ruusut ovat olleet parantajiani jo kolmen vuoden ajan ja antaneet innostusta ja energiaa vaikka mihin. Pitäisikö minun irrottautua vähän rakkaudestani ruusuihin? Ja osoittaa tunteita ja mielenkiintoa muuhunkin. Jos ne ovat jo tehtävänsä tehneet, laittaneet alulle omaa kasvuansa kuin myös se mitä ne ovat minussa kasvattaneet?

Missähän itse Rosa-asteroidi vaeltaa? Se on ollut yhtymässä juuri Rosengard-asteroidiin Kauriissa ja 2. huoneessa. Omat resurssit, talous, voimavarat....mitä vielä? Veren perintö, luontaiskyvyt, suhde luontoon. Siinä ruusut taas minua puhuttelevat. Juuri tänään kävi sellaisia vieraita, jotka huokailivat ruusuista pihamaallani. He kertoivat, että on hyvä, kun joku toinen jatkaa tätä perinnettä seudulla, kun eräs toinen ei enää jaksa (tiedän kenestä puhuttiin). En koskaan ajatellut tätä näin. Minulle ruusu oli ehkä perinnettä äidiltä, kuten koko puutarhan hoito, mutta myös mieheltäni, joka rakasti ruusuja yli kaiken. Kolmen vuoden ajan olen vain opiskellut ruusutietoutta ja niiden kasvattamista. Nyt se on tuottanut pikkuhiljaa jonkinlaista näyttöä siitä, että aika, paikka ja tekijä ovat ehkä loksahtaneet yhteen. On ollut ruusujen aika. Olen tekemässä Tarinakirjaa ruusuista (joita olen kirjoittanut Metsätontun ruusutarha-blogiini) ja kerään siihen valokuvia. Siinäkin on keskeisenä tuo perinne, ruusujen historia. 

Keskityn edelleen näihin pieniin asteroideihin. Ceres, maan äiti ja Vesta, kotilieden vartija, kulkevat myös aivan perätysten Vaa'assa ja karttani 10.huoneessa, missä elämäntarkoitusta punnitaan. Ja kas, ne ovat yhtymässä juurikarttani Dianaan, luonnottareeni. Kun taas Rosenkavaljeerini on yhtymässä tuohon eestaas  seilaavaan Marsiin. Mistäs otat kiinni? Mistä minä otan kiinni?

Niin...ja taustalla voimakas energia Uranus oppositio MC. Miten se liittyy kaikkeen tähän? Monta virhettäkin olen jo tehnyt, matkoihin liittyviä. Ehkä tuleva aika tuo esiin sen, miksi en kahdelle matkalle ole päässyt. Tai toisen päätin itse perua. Toisen matkan sotkin huolimattomuudellani. Kolmatta matkaa suunnittelin koko kevättalven ennen kuin sain sen tehtyä, senkin hyvin pikaisesti. Vai onko jokin ulkoinen  voima, joka pitää minua nyt paikoillaan? Transiittinahan se on sama kuin Uranus yhtymä IC.

Ehkä Uranus ei niinkään liity matkoihin, mutta sen ollessa 3. huoneessa, jossa on esillä kotimaan matkat erään tulkinnan mukaan, se on laittanut stopin pitemmille matkoille. Nyt odottelen Ruotsin siskoa saapuvaksi ja yhdessä sitten lähdemme tervehtimään Kajaanin siskoa. Toivottavasti tämä sujuu ilman estoja. Pitemmät matkat olisivat estäneet työn tässä kotona, jota kuitenkin olen mielelläni tehnyt. Ruusutarhani ja kahvilani on pitänyt minua lujasti otteessaan.

3 kommenttia:

  1. Prinsessa-päivät ovat muuntuneet 'Satulinna-päiviksi'. Se on kyllä vähän jo kulunut klisee, ja voi muuttua. Mutta perempi tuokin kuin prinsessapäivä. Tietenkin voisi vetäistä reilusta Kastellin linna-päivät, mutta siihen liittyy enemmän historia kuin luova roolipäivä. Saas nähdä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah! Satulinna-päiväkin muuttui Linnasatu-päiväksi ja oli ihan mukava tapahtuma, joskin ihmisiä olisi saanut olla enemmänkin.

      Poista
    2. Hah! Satulinna-päiväkin muuttui Linnasatu-päiväksi ja oli ihan mukava tapahtuma, joskin ihmisiä olisi saanut olla enemmänkin.

      Poista

Olen tosi iloinen kommenteistasi!