Missä Marsin pulppuava energia?

Jotenkin on ollut raskas viikko. Tiedän realiteettini. Kuitenkin etsin syitä astrologiastakin.

Siellä on edelleen päällimmäisenä Neptunuksen kolmio Kuulle. Vaikka yritän ajatella positiivisesti, niin kyllä elo yksin vanhassa talossa ei ole hääviä, kun kevätkiireet polttelevat ja niin moniin asunnon asioihin pitäisi puuttua. Kaikki vanha palaa mieleen. Sitä kai se Kuun pimennys Skorpionissa ja Marsin siirtyminen Härkään. Vanha puhututtaa ja tulevaisuuden turva. Varsinkin kun kuulee vierestä valituksia olosuhteissa joita voin vain muistella. On niin vaikea muistaa sitä mitä on, huomaa vain sen mitä ei ole. Näin itse kullakin ilman suhteellisuuden tajua.

Tähän kaikkeen oli hyvin puhuttelevaa lukea Soile Naskalin uudelta blogisivustolta ajan tunnelmia tässä.

Muutenkin kiehtovaa lukea eri astrologien kuvauksia ajasta ja energioista. Soilella mielenkiintoani lujittaa hänen filosofinen ote astrologiaan myös. Mieleni viereen ei ole koskaan tullutkaan yhdistää filosofia ja astrologia! Kaksi vanhaa tiedettä! Se on alue, mihin minun tulisi enemmän paneutua.

Tietenkin tuota Neptunusta on nyt häiritsemässä Uranuksen oppositio Neptunukselle. Velvollisuudet ja vastuu estävät kuuntelemasta intuition ääntä, ehkä sydämenkin ääntä ja vastoinkäymiset muistuttavat asioiden tärkeysjärjestyksestä. Raha, työ, terveys....ne pitää hyväksyä, mutta haluan tuohon järjestykseen paljon muuta tilalle!!

Kuitenkin Marsini kyytiä opiskeltaessani nyt pitäisi olla hyvät energiat Marsin sulkeutuvassa sekstiilissä Aurinkooni. Kaikki se mitä olen alulle laittanut, on mennyt eteenpäin. Nyt pitäisi vain osata nauttia jäljestä ja tuloksista. Kuten tuo rumpu on hyvä symboli tälle päivälle ja uudelle tamburiinitanssille, jonka esitämme tänään Oulussa. Sekin sopinee hyvin tähän sekstiiliin. Tanssin ja rytmin iloa kaikelle sille päätökselle, mitä olemme talven aikana hikoilleet ja harjoitelleet. Se tältäkin saralta. 

Muutenkin tuo tamburiini on minulle rakas (huom. Rapu-au-energiani) ja tämän hetken Härkä (tavaran kerääminen ja niihin kiinnittyminen). Olin joskus lukenut Egyptin nuubialaisista. He kiinnostivat minua. Kun mieheni kanssa tein Niilin risteilyn, sain vierailla nuubialaisessa kylässä ja tutustua sen kulttuuriin lähemmin. Ostin heidän käsitöitään, mm. tuon tamburiinin, ja musiikkia. Myöhemmin lähetin Suomesta kyniä ja värejä silloiseen alakouluun. En koskaan saanut kuulla, menikö paketti perille. Moni asia on yhdistynyt heihin. Mm. täkäläinen näyttely egyptiläisistä kudonnaisista, missä oli mukana myös nuubialaista työtä. Ihmettelin, miksi heillä on värityksenä vain ruskean eri sävyt. Siksi, koska he yleensä asuivat erämaissa, missä ei ollut kasveja värjäykseen.

Osa nuubialaisista ovat Egyptissä 'ympäristöpakolaisia' Assuanin padon alueella eivätkä halua sulkeutua kerrostaloihin, joita heille siellä on osoitettu. 

Ruskea on maan väri ympärilläkin tällä hetkellä. Siitä pitäisi kimmota elämä. Jospa tuo tamburiinitanssikin avaisi energiaväyläni valloilleen tänään.

 Nuubialaista musiikkia Niilillä