"Ihmeiden aika ei ole ohi, koskaan. Mutta mahdollisuus, johon tarttumista olet viivyttänyt omien vähän hölmöjen pelkojesi takia lähestyy vauhdilla viimeistä käyttöpäivää. Oho, sehän taitaa olla tänään. Nyt siis oikeasti kakaisemaan se mieltä polttava toive ulos sillä panttaamalla ja panttaamalla ahdistus vain kasvaa.
Merkurius kvinkunssi Jupiter"
Jukra vieköön!
Olihan se pakko jo töräyttää,
laittaa matkalle, kolmen vuoden työ.
Uranuksen kolmio Jupiter!
Joku lintu niin ihmeen kauniisti lehdossa lauloi
ilmestyi tuohon omenapuun oksalle
sirkutteli siinä, punainen rinta röyhisteli,
itse punarinta, Robinin lintu!
Tekee siis mieli laulaa ja kirjoittaa kuten Nikki, astrologi-ystäväni. Tietääkö, ymmärtääkö, edes kukaan kuinka astrologiaa voi runoilla. Kuinka sitä voi lukea? Nikki sen osaa, en minä. Enkä aina osaa edes lukea. Mutta jotakin maagista ja kaunista on siinä rytmissä.
Miksi edellisellä sivulla panostin vanhuuden valovoimaisuuteen, kun kuitenkin meinaan sortua sen jarruun? Miksi en valitsisi mahdolisuutta lentoon!
Kun minulta kysytään, mikä se tuo kvinkunssi oikein on, en vieläkään osaa vastata. Miksi se vain jurraa aivoissani. Sitten kun se tulee kartalleni, tiedän heti, että se on se viimeinen hetki, ota tai jätä, sillä seuraavassa hetkessä sille ei voi enää tehdä mitään. Kvinkunssi on jotenkin aina hyvä muistutus pelon olemassa olosta. Se nousee jostakin kaukaa ja syvältä. Se pelko, ettei ole tarpeeksi. En minä sitä sano, että astrologia olisi ainoa ystäväni ja tukijani, jota sitäkin se jollekin voi olla. Kiitän mielessäni monta lähellä kulkijaa, jotka ovat kannustaneet. Mutta astrologisten energioitten luona voi pysähtyä juttelemaan aina, ei tarvitse kysyä aikaa eikä varsinkaan sitä omaa hetkeä. Astrologia on haastaja, joka kysyy miten menee, eikä minun tarvitse kysyä siltä miten sillä menee.
Bloggaaminen on ollut nykyään vähän jäissä. Olen panostanut fyysisiin suorituksiin tuolla ulkona rantteella ja puutarhassa. Se tekee hyvää.
Sitten taas on mukava pähkäillä tätäkin tiedettä.
On olemassa kaksi vähemmän tunnettua kulmaa planeettojen välillä suhteessa syntymäkarttaan ja tietenkin yleisesti tuolla taivaalla; kvinkunssi ( 150 astetta) ja sekstiili ( 60 astetta). Symbolit tässä:
Tämä tökkää, muistuttaa, ponnistaa jostakin alitajunnasta tai ehkä kaempaakin.
Kuutarha-sivuilla tässä sitä kuvataan kivenä kengässä jalkaa hiertämässä, se on mukana Yodissa, Jumalan sormessa. Se on kahden planeetan jännite. Minulla tuossa Merkuriuksen ja Jupiterin hyvinkin osuvasti. Ilmaisun ja yhteisöllisyyden jännite. Uskallanko ilmaista jotakin, antaa jotakin laajemmasti kuulolle? Kvinkunssissa olevat elementit ovat aina erilaisia, kuten minun kuviossani on Härkä ja Jousimies, maa ja tuli. Melkein kuin minulla tuo yksi iso perennapenkki, jonka roskat yleensä laitan palamaan, kun se on niin vaikea roskista harata. Sehän ei meinannut palaa mitenkään, kolmas kerta vasta sain sen roskat syttymään. Märkä maa jurrasi vastaan.
Sulkeutuva kvinkunssi on 210 astetta, mutta en aio siitä sen kummemmin. Tämän hetkinen kulma oli minulla avautuva. Mutta astro.fi-sivuilla on näistä mukavasti, lyhyesti ja helppotajuisesti kirjoitettu. Jota minäkin tässä kertaan jälleen. Muistan, kun eräs vanha opettaja sanoi minulle noita hommia aloittaessani, että kun opetat lapselle yhden asian, niin opeta se 100 kertaa. Silloin se voi jollakin jäädä päähän. Miten lie tämä neuvo pätee vanhempaan ihmiseen?
Englannin kielessä kvinkunssia kutsutaan inconjunct eli quincunx. Tästä lisää cafeastrlogi-sivuilla.
Sieltä löytyi kvinkunssille tällaisia avainsanoja:
redirecting, challenging, requiring adjustments, diverting. josta ymmärsin sen osoittavan suuntaa, haastaen, vaatien, oikaisten jne.
Kvinkunssin kanssa samankaltainen kulma on sekstiili, joka on 60 astetta avautuvana ja sulkeutuvana 300 astetta. Nykyään se ymmärretään helpompan aspektina. Jos kvinkunssin huomioon ottaminen jätetään, se ahdistaa, mutta jos sekstiilin avoimesti ja ystävällisesti osoittama mahdollisuus jää käyttämättä, se turhauttaa. Ja kyllähän turhauman kanssa pärjää paremmin kuin ahdistuksen.
Tämäkin alitajuntaa herättävä transiitti osoittaa kuitenkin enemmän valmiuksia tarttua ojennettuun tilaisuuteen tai lahjojen käyttöön ja on helpommasti toteutettavissa.
En usko, että astrologiaa oppii pelkkää teoriaa lukemalla. Se pitää kokea ihan itse!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen tosi iloinen kommenteistasi!