Vanhaa tutkimassa - Artemajos

Rapu-energia (Au-merkkini) kulkee useinkin taaksepäin kaivaen vanhoja pölyisiä nurkkiaan. Eläimenäkin Rapu kulkee taaksepäin.  Minulla tässä juuri Mars neliö Kuu.

Tosi on, että tekee mieli kaivella vanhoja. Fyysisesti olenkin vintin yhtä nurkkaa pölyyttämässä ja pyrkimässä siihen, että saan jotain heitettyä pois. Olen tehnyt kaksi valokuva-albumia vanhoja muistellen. Henkisesti käyn paljonkin läpi vanhaa, varsinkin sitä mitä ei oikein ole vielä ymmärtänyt. 

Ja tartuin toiseenkin vanhaan astrologiseen julkaisuun, nyt enemmänkin kriittisellä otteella. Kirjanen on Artemajos, Astrologia, Syntymähoroskoopin tulkitsemisopas, vuodelta 1987. Biokustannuksen sarjaa 'Tunne itsesi 3".

Ensinnäkään en arvosta oikein tässä nimimerkin käyttöä. Artemajos on kirjoittanut seitsemisen kirjaa. Saan niistä kuvan, että Artemajos on teosofi, kirjoittelee siltä pohjalta ja pyrkii tuomaan esiin asioita hyvin tiivistetyssä muodossa. Ainoa henkilö, jonka hän tekstissään tuo esiin, on Claudius Ptolemaios vuodelta 135 jKr. Hän kehitteli astrologiaa Maa-keskeisesti, joten en ymmärrä, miksi juuri häneen pohjautuisi länsimainen astrologia Artemajoksen sanojen mukaan. Ehkä kuitenkin juuri Ptolemaios toi astrologiaa länsimaahan idän puolelta. 

Tässäkään kirjasessa ei löydy lähteitä, vain astrologiaa käsittelevä kirjaluettelo, joka on kyllä aika kattava tuohon aikaan. Mutta liekö Artemajos näitä kaikkia teoksia on lukenut? Evangeline Adams ei ole luettelossa. Suomalaisista astrologeista siinä on mukana Olavi Asikainen ja Sven Stenberg ja muutamia, joita en tunne kuten Alma Tuomi, Tähtien  vaikutus kohtaloon ja Emil Kaarna, Astrologian opas.

Etusivulla Artemajos tuo esiin  joitakin näkökulmia, jotka kiinnostivat minua. Hän jakaa astrologian neljään osaan:

1. Maapalloa koskeva astrologia, jota sovelletaan meteorologiaan, seismologiaan ja maanviljelykseen.

Tunnistan tuosta biodynaamisen viljelyn ja kalastajien kalenterin. Mutta liekö meteorologit hyväksyvät astrologiaa näkemyksiinsä? Vaikka paljon on tutkittu mm. Jupiterin ja Marsin haasteellisia kulmia osoittamaan Maan luonnonmullistuksia.

2. Kansoja ja  valtioita koskeva astrologia, joka käsittelee kansojen ja hallitsijoiden tulevaisuutta.

Artemajos väittää, että jokaisella kansalla on oma valvoja eli vartija, jonkinlainen planeettahenki.

Monet astrologit tekevätkin valtioille omia karttoja ja tulkitsevat niitä. Olisiko se hallitseva planeetta tai nouseva planeetta sitten se planeettahenki?

3. Horaarinen astrologia, jonka avulla ratkaistaan erilaisia ihmismielessä syntyneitä asioita.

Siihen olen hiukan tutustunut yhdellä pikkukurssilla, mutta vähän sitä epäilen. Siis todella ennustavaa ja pulmia ratkaisevaa hommaa, kuin kävisi selvännäkijältä kyselemässä vastauksia! En tohtisi tällaiseen luottaa.

4. Syntyperää koskeva astrologia, jonka avulla ratkaistaan erilaisia ihmismielessä syntyneitä asioita.

En usko nyt ihan tällaistakaan! Mielestäni astrologia ei ratkaise ongelmia, en ainakaan itse ryhtyisi tuollaista tulkitsemaan. Ehkä ongelmien ratkaisu löytyisi parhaimmillaan astrologisesta itsetutkiskelusta eli etsisi (kuten itse teen) oman luonteen heikkouksia ja vahvuuksia planeettaenergioista. Aspektit osoittavat ongelmapisteitä ja transiitit antavat mahdollisuuksia selvittää ja ymmärtää niitä. Tästä voisi tehdä hyvinkin laajan selvityksen. Omakohtaista selvitystä lienee parhaimmillaan koko tämä blogini.

Sitten karvani vähän nousivat pystyyn. Artemajos kirjoittaa: "Astrologian maine on myöhemmin joutunut huonoon valoon, koska rahanahneet ennustajat häpäisivät tämän mysteerien pyhän tieteennalueen. (Ehkä juuri Evangeline Adams laskettiin näihin.) Nämä valheelliset astrologian harjoittajat kehittivät siitä pelkkään matematiikkaan perustuvan järjestelmän, vaikka se alkuaan perustui hyvin korkeatasoiseen metafysiikkaan, jonka käyttövälineenä olivat taivaankappaleet." 

Ymmärrän tästä sen, että Artemajokselle astrologia on pyhää ja jopa uskonto, jota tieteellinen, matemaattinen laskennallisuus on mennyt häpäisemään. Artemajos katsoo astrologiaa teosofian näkökulmasta. Voi jukra! Hän selittää näkemystään itämaiseen jälleensyntymään ja karmaan nojautuen. Kun mielestäni astrologia on ennenkaikkea tie ihmisyyden ymmärtämiseen sen eri näkökulmista, niin aika rankkaa on toteamus häneltä:" Monella ihmisellä on syntymähetken tähtiasemien perusteella hyvin säälittävä kohtalo."

Niinpä! Uskoako tähtitaivaan määräämään kohtaloon vai ottaako vastuuta omista valinnoista tässä elämässä ymmärtäen, oppien ja kasvaen niissä? Tähän Artemajoskin lopulta palaa ja toteaa, etteivät planeetta-asemat kuitenkaan kahlehdi ihmisen henkeä ja vapaata tahtoa. Mutta onko näin? "Taivaankappaleiden asema syntymähetkellä on täydellinen luonteen avain?"

Piti tämäkin laittaa tänne kuin omaan arkistooni. Palaan vielä Artemajokseen kuin myös Evangeline Adamsiinkin. Luulenpa, että nämä kaksi ovat vähän kuin itä ja länsi.