Mars, kvinkunssi ja tiedostamaton

Rankka viikko! Hirveästi pitäisi tehdä ja arvaa mitä tein?

Otin lasin viiniä ja katsoin puutarhaohjelmaa. Ja sitten tartuin astrologiaan. Viis veisaan muusta!!! Joskus pitää irrotella... Tänään minulle teki palveluksen eräs mies sanoen, että miksi naiset pinnistelevät ja saivertelevat kaiken pienen asian kanssa sillä aikaa kun miehet ottavat rennosti ja tekevät sen mikä on tärkeintä. Ja arvaa. Vähemmän tehtynäkin lopputulos voi olla jopa parempi kuin se missä nainen saivartelee. Kyllä. Olisinpa mies!

En tiedä paljoa kvinkunssista. Muistelen kurssiltani, että sillä oli tekemistä jotenkin alitajunnan kanssa. Sen energia on jossakin, mitä me torjumme tai jätämme suorastaan unholaan. Siksi ihastuinkin, kun astro.fi-sivustoilla on huomioitu viime vuosina kvinkunssi. Tässä osio siitä, mitä voisi mietiskellä:

"Avautuva Kvinkunssi, 150 astetta
Sataviisikymmentä astetta kohdeplaneetasta vastapäivään on avautuva kvinkunssi, jonka orbi on kaksi astetta. Tässä on kysymys kahden planeetan välisestä pysyvästä jännitteestä. Elämänalueella, jota nämä planeetat edustavat on olemassa todella mittavat mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja etenemiseen, mutta joku alitajuinen pelko pitää kätesi sidottuina.

Jos todella haluat päästä tällä alueella elämässäsi eteenpäin tulee sinun tiedostaa aiheettoman alitajuisen pelon olemassaolo ja oppia pala palalta voittamaan se. Ahdistus valtaa mielesi aina kun jätät sinua kiehtovan mahdollisuuden käyttämättä ja juuri tätä ahdistusta seuraamalla voit olla tietoinen tärkeän päätöksen ajankohtaisuudesta."

Minulla on transiittina avautuva kvinkunssi Marsin ja Nousumerkin kanssa. Tuo edellä oleva teksti on aspektista kartalla, siksi tuo 'pysyvä'. Joten hetkellinen ahdistus, joka nousee toiminnallisen planeetan Mars ja persoonallisuuteni uumenista. Kyllä, kyllä. On kysymys kasvun ja ymmärtämisen etenemisestä.

Olen juuri nyt tekemisissä lasten kanssa. Siellä yksi poika huitoi tunnin alussa kädellään: - Suuri osa luokasta sanoo, että 'Jumala loi maailman'. Se ei pidä paikkaansa. 

Huh! Osa luokkaa huusi, että 'niin se on'. Poika aivan selvästi harmissaan ja jopa ahdistuneena sanoi, että kyllä hänellä on siihen kerrottavana aivan toinen teoria. 

Kyseessä ovat 7-vuotiaat lapset. Pakko oli hiljentää ryhmä. Mutta keskustelin hänen kanssaan äidinkielen tehtävien lomassa ja lopulta tulimme siihen tulokseen, että alkuräjähdyksessäkin tarvittiin jotain tuntematonta alkuunpanevaa voimaa, jota joku toinen kutsuu esim. jumalaksi. Poika rauhoittui. 

Kyllä. Alitajunnassa on pelko, että ei hallitse kaikkea. Että se mitä tietää, ei ole tiedon väärti. Että maailma muuttuu ympärillä hurjaa vauhtia eikä osaa toimia oikein. Ja se mitä olet tekemässä juuri nyt, ei olekaan minkään arvosta. Ja sinun tulisi tietää, mikä todella on arvossa. Rakkaus? Eikö se ole juuri rakkautta, että välitin keskustella tuon pienen pojan kanssa. Se, että hänen ahdistuksensa koski minuun. Se, että rennosti ohitin sen, että poika ei paljoakaan saanut varsinaista tehtävää tehtyä. Se, että ymmärsin, että hänellä oli paljon muuta pienessä päässään, suurempaa kuin merkityksetön tehtävä kirjan sivulla. 

Herra jeee, kuinka paljon meidän vanhempien ihmisten tulisi avautua uudelle elämälle! Sille, mikä on tulossa, ei sille mikä oli tapana. Astrossa tulkitaan tämä kvinkunssi näin: Voita pelkosi ja tee ratkaisu!

Minun on pakko myöntää, että minäkin saivartelen aivan liian harmittomien juttujen kanssa, kun jotain muuta tärkeää vierii ohitseni. Kun vain tietäisi mitä se on!