Miten astrologi hioo taitoaan? Evangeline Adams

Voiko mikään olla sattumaa?

 Astrologia ainakin osoittaa sattumalle tähtitaivasta.

Nyt tulin ajatelleeksi myös sitä, mihin omat mielenkiinnot, innostukset, havainnot ja esimerkiksi tällä blogilla kirjoittamiset osoittavat. Tekemisillä on usein tie, jota emme tiedosta, mutta jota pitkin vääjäämättä kuljemme.

Esimerkkinä nämä blogikirjoitukset. Venus Vesimiehessä ja entisen mieheni muistelemista (vihdoinkin pystyin tarttumaan hautajaiskuviin niitä järjestääkseni). Saturnus tuolla,  jonka oppia otin Mallan maailma -blogista lisää), sahaa edestakaisin sekstiilikulmaa MC:lleni (jossakin hiotaan timanttia sosiaalisen maailman kautta). Toinen vaikuttava transiittini on Jupiterin yhtymä MC: lle taikasauvaa heilutellen ja Marsin yhtymä Nousumerkilleni, joka sanoo, että jos haluat oppia jotakin, toimi! 

Nämähän ovat tienviittoja! Miksi en kulkisi eteenpäin? Ja tienviittoja tuli lisää!

Ei siis voi olla sattumaa, vaan tarkoitusta, että lähdin siivoamaan vanhaa hevostallia ja tutkia sinne unohdettuja laatikoita. Ei ole sattumaa, että tartuin juuri siihen vanhimpaan Valittuun Palaan vuodelta 1949, eikä sattumaa, että osuin sivulle, missä kritisoitiin astrologiaa. Siinä törmäsin Evangeline Adamsiin! WAU!

Koska olen Au-Rapu, kuljen usein mielelläni, pakostakin, taaksepäin ja perinteisiin. En usko, että vanhat opit ovat noin vain lokaan heitettävää aineistoa. Usein juuri sieltä voi löytää jotain, minkä tämä aika ja ajan arvot ovat unohtaneet. Jostakin tämä uusikin oppi on peräisin. Kun selailin astrologiakirjoja, huomasin, että hyvin harvat laittavat viitteitä kirjoista, joita ovat lukeneet. Jotakin tietoahan hekin kaikki ovat omalla tavallaan omaksuneet ja tulkinneet.

Ei myöskään se ole sattumaa, että sain ehkä sen ainoan Evangelinen kirjoittaman kirjan, joka Suomen markkinoilla vielä pyöri ja kulutti kansipaperia. Se on nyt käsissäni, 1.painos tehty 1931, tämä kirja vuodelta 1945. Ja kiitos, hän kirjoittaa hyvin ihmisläheisesti ja selvästi. Englanninkieli minullekin on ihan luettavaa. Tosin tämä kirja kertoo ihan alkeista, mitä nyt sitä silmäilin, mutta jotakin erilaista sieltä varmasti tulen löytämään.

Alkusanat hän kirjoittaa 'To my clients', asiakkailleni. Ja silmiini rävähti hänen osoittamalla esimerkillään kaksi suurta seikkaa, jotka hän oli oppinut asiakkailtaan: VISUALISAATIO  ja VÄRÄHTELY.

Evangeline kertoo työpöytänsä toisella puolella olevasta tuolista, jonka hän nimeää 'Voiman istuimeksi', ehkä sen voisi kääntää muuksikin (Mahdollisuuden istuimeksi?)The Seat of Mighty.

Siinä hänen kertomanaan on istunut lähes sata tuhatta ihmistä. Siis hänen asiakkaitaan. Hän luettelee heitä joitakin rehellisesti. Minä nappasin heidän ammattejaan netistä; luonnontieteilijä John Borroughs,  rautatiensuunnittelija James Hill, lakimies William Bryan, tenori Enrico Caruso, pankkiiri Pierpont Morgan, kuuluisa lehtimies Richard Harding Davis, näyttelijä Jospeh Jefferson, oopperalaulaja Lillian Nordica,  kirjailijat Lady Paget  ja Hezekiah Butterworth ja pastori Minor Savage.

Nämä olivat varmaan eri alojen esimerkkejä asiakkaista. Evangeline kertoo, että vaikka hän oli luottavainen astrologian taitoihinsa ja ehkä antoi jotakin apua ja tietoa asiakkaittensa kysymyksiin, ei ole rajoja sillä, mitä hän itse sai ja oppi asiakkailtaan.

Kun hän kysyi rautatien rakentamisesta Mr. Hilliltä, joka kertoi kuinka hän mielikuvissaan rakensi sitä paikasta toiseen ottaen huomioon etäisyydet, maaston, paikkakunnat, niiden ihmiset ja heidän yrityksensä ja tarpeensa, hän oppi visualisoinnin voiman. 

Toisen esimerkin saamastaan opista Evangeline kertoi eräästä pikkukaupungin vanhapiika-hatuntekijästä. Hatuntekijä kertoi yrityksensä hoidosta. Hän piti kortteja jokaisesta asiakkaastaan. Kun joku heistä ei ollut käynyt pitkään aikaan, hän otti kyseisen henkilökortin ja kuvitteli, kuinka tälle asiakkaalle tulee tarve saada uusi hattu ja kuinka hän muistaa hatuntekijän ja kävelee liikkeeseen. Se oli toiminut hyvin. Eli astrologi oppi häneltä värähtelyn teorian. 

Nämä kaksi asiaa eivät ole outoja meidän päivinämme. Ja varmasti astrologit ottavat huomioon nämä seikat. Mutta opetetaanko niitä? Siis muoks...eihän niitä voi opettaa, mutta puhutaanko niistä?

Luulen, että Evangeline (se on niin kaunis nimi) ei tykkää huonoa, jos tämän ajan mukaisesti häntä sinuttelen. Uskon, että hänellä oli jokin syy tulla minun työpöydälleni.

Venus Vesimiehessä

Kun on väsynyt toistamaan Marsin kuvioita, joita jo kolmen neljän vuoden ajan on tutkiskellut, tekee mieli kurkistaa muutakin.

Venuksen eteerinen maisema kiinnostaa.

Venuksen transiitteja ei tule seurattua niinkään, kun ne menevät niin vikkelästi ohi. Mutta jotakin yleisluontoisempaa energiaa voisi katsella.

Venus kaiken taustavoimana on ymmärtääkseni aika suuri, sillä kaikki alunperin nojaa tunteisiin, arvoihin ja tajuntaan siitä mikä on hyvää tai pahaa itse kullakin. Tuota ei vain tule aina ajatelleeksi, koska kaikki toiminta, järki ja näkyvä on niin suuresti esillä.

Venus siirtyy pian maaelementtisen järkevistä arvoista ideologisempaan ilman elementtiin.

Olen usein miettinyt miestäni, jonka kuolemasta alkaa pian olla jo viisi vuotta. Synergia astrologisesti minua ei ole kiinnostanut juuri senkin vuoksi, että miehelläni ei ollut ( saunassa syntynyt) syntymäkellon aikaa enkä voinut tutkia hänen karttaansa kuten en yhteensopivuuttakaan. Me kyllä sovimme yhteen rapu-kauris akselilla, ja sillä että kummallakin oli Jupiter Jousimiehessä, vaikka vuosia oli välissä 24 (Jupeterin kiertohan on 12 vuotta).

Ymmärtäisin, että miehelläni oli Venus Vesimiehessä. Jos kartta on klo 12.00:lle ja Venus on keskellä Vesimiestä, ei se sieltä kauas voi liikkua. Voisin siis tulkita tässä miestäni Vesimies-Venuksena.

Mieheni sydän ja arvot olivat maailmalle auki. Kun tulin tähän taloon ja löysin kaikki ovet avoinna ja jotka eivät menneet kunnolla kiinni edes, huomasin, että samoinhan on tämän miehen sydänkin. Ahtaissa uskonnollisissa ja työnarvo-ilmapiirissä kasvaneena usein ihmettelin hänen lojaalisuuttaan, laajaa ymmärrystä ja rohkeutta uusiin asioihin. Hän ei koskaan pelännyt mitään vierasta, halusi tutustua kaikkeen uuteen ja vasta asiaan tutustuttuaan päätti, oliko siinä jotakin hänelle vai ei. Hän oli utelias kaikista kulttuureista, uskonnoista ja erilaisten ihmisten ajatusmaailmoista. Aivan toisenlaisessa maailmassa kasvaneiden ystävieni (ollen eri sukupolveakin) oli helppoa tulla toimeen mieheni kanssa, he suorastaan ihastuivat häneen. Samoin poikiemme ystävät hän otti avosylin vastaan. Ainoa mitä hän kavahti, oli alkoholi ja huumeet. Esim. minun oli aika työlästä saada hänen päähänsä se, etteivät kaikki soittajat ole juoppoja. Toinen pojistamme kun innostui bändimusiikista. Kuitenkin hän oli mukana kuulemassa bändikokoonpanoja ja seurasi innolla kehitystä. Hänellä tosin oli syy tähän pelkoon kokemuksestaan edellisessä avioliitossa.

Puhunko tässä Vesimies-Venuksesta? Nyt näen, että maailma tarvitsee  tuollaisia henkilöitä, varsinkin nyt!! Tuollainen Venus-energia on tositarpeen. Tietenkin Vesimies-Venuskin voi maailman-katsomuksessaan mennä äärimmäisyyteen ainakin ideologisesti. Ja jos ideologialta pettää maa alta, on siihen kuuluvalla henkilölläkin maailman kirjat sekaisin. Hyvässä lykyssä silloin voi hakea turvaa vääränlaisesta asenteesta joko täysin lamaantuneena, masentuneena ja käpristyneenä, tai hakeutua toisenlaiseen ääri-ideologiaan jopa materiaalisuuteen ja välinpitämättömyyteen muuta maailmaa kohtaan. Näin olen ymmärtänyt Vesimies-energiasta, mikä Venukseenkin on nyt vaikuttamassa, mutta mikä Auringon ollessa Vesimiehessä muutenkin on päällä.

Mieheni ideologia oli työ, velvollisuudet ja vastuu kuten Kauriin merkkiikin liittyen, mutta myös ihmisten ymmärtäminen ja myötätunto, kohdata heitä avoimin mielin, kuunnella ja kunnioittaa. Hän rakasti luontoa, eläimiä, ihmisiä (varsinkin ihaili naisia) ja lapsia. Hän oli aina valmis kuuntelemaan heidän elämäänsä, ei uteliaisuudella, vaan puhtaalla halulla tutustua erilaisiin ihmisiin. Olin joskus vaikeuksissa, kun jouduin maailmalla tulkkaamaan noita keskusteluja.

Onko avoimuus arvo? Vesimiesmäinen Venus haluaa uskoa veljeyteen ja ihmisten hyvään. Eipä silti. Mieheni arvosti myös vastuuta yhteisöllisesti. Jo nuoresta hän kuului kaiken maailman yhdistyksiin ja seuraelämään. Hänen sydämensä ei mahtunut kodin piiriin, se ulottui yhteiskuntaan ja maailman tapahtumiin myös. Kuin kotka se halusi nähdä laajalle.

Tämä arvio tuli esiin ihan miestäni muistellessa. Kuinka paljon yhä kunnioitankaan häntä! Minunlaiseni ihmisen oli helppoa seistä hänen rinnallaan.

Tekee kuitenkin mieli kurkistaa astrologian teoriaa. Olenko oppinut ymmärtämään jotakin tästä Venuksesta. Tuekseni otan Nikulan ja Astrologian ihmiskuvan. Hän kirjoittaa sanoja, jotka vain täsmentävät mieheni Vesimies-Venusta mm. näin:

"Ihmisen arvot ja kyky lähestyä muita samanarvoisina olentoina pohjautuu tässä merkissä avaraan ja ennakkoluulottomaan kokemukseen. Yksilö on vapaa, ystävällinen ilman henkilökohtaisia ennakkoluuloja. Hän lähestyy muita ihmisiä yhteisten ihanteiden ja solidaarisuuden yhdistämänä. Hänen arvonsa ovat hyvin ihmiskeskeisiä tai välineellisiä."

Taikauskon julistajista vuodelta 1949

Järjestellessäni vanhoja nurkkia, löysin laatikon, joka oli täynnä vanhoja Valittuja Paloja.

Minua kiinnosti se vanhin, vuodelta 1949, melkein syntymäajoiltani oleva kirjanen. Sieltä löytyi mielenkiintoinen lyhennelmä Fred C Kellyn kirjoittamana Tähdet ja kohtalomme, tosin kriittisestä näkökulmasta 'Taikauskon julistajat pettävät yhä miljoonia ihmisiä'!

Nauratti tuo vanhahtava teksti. Kopioin sitä vähän tähän. Onko maailma tästä paljoakaan muuttunut?

"Tuntuu uskomattomalta, että nykyisenä tieteen aikakautena (1949!!) on vielä tämän taikauskon kannattajia. Se on kuin jäte ihmiskunnan henkisen lapsuuden pimeiltä päiviltä, jolloin maata pidettiin litteänä. Mutta kaikesta huolimatta astrologit yhä vain häpeämättömästi muka ennustavat tulevaisuutta, tekevät luonnetutkimuksia ja keksivät erikoisia kykyjä pelkästään vain tutkimalla tähtien ja planeettojen keskinäistä asemaa. Sadattuhannet ihmiset, joiden luulisi olevan järkevämpiä, kysyvät heiltä neuvoa niin liike- kuin henkilökohtaisissakin asioissa."

Kelly myöntää kyllä, ettei tässä ole kyse lain rikkomisesta, mutta ihmettelee hyvämaineisten liikeyritysten moraalista tasoa. Hän löysi jo tuolloin ainakin 250 sanomalehteä, joissa oli astrologiaa käsitteleviä kirjoituksia ja kymmenkunta astrologiaa käsittelevää aikakauslehteä. Jopa radioasemat tukivat tätä taikauskoa sallimalla astrologien esiintyä yleisradion ohjelmissa. 

Sitten hän viittaa historiaan, jolloin ammoin sitten alulle panijoina toimi Babylonian ja Assyrian astrologit ja heidän Arabiassa, Egyptissä, Kreikassa ja Roomassa eläneet seuraajansa, jotka yhdistivät kiertotähdet pakanallisiin jumaliinsa. He uskoivat, että planeetoilla oli samanlaisia voimia kuin ne, joiden katsottiin kuuluvan niiden nimikkojumalille. Ja että nuo järkäleet vaikuttavat meihin sen vuoksi, että niille on annettu sama nimi kuin eräille taruolennoille. "Olisiko järjettömämpää, jos väittäisi, että Venus-nimisessä laivassa matkustaminen tietää menestystä lemmenasioissa."

Hän etsi tukea kritiikilleen Harvardin yliopiston tähtientutkija Bart J. Bokilta, joka ajatteli näin: "Jos pelkkä ainemassa vaikuttaisi ihmisluonteeseen totta kai silloin pilvenpiirtäjillä olisi tavattoman paljon suurempi vaikutus New Yorkin asukkaisiin kuin miljoonien peninkulmien päässä olevilla kiertotähdillä."

Huhhuh! Monenlaista kritiikkiä tulee tänäkin päivänä usealta taholta Suomessakin, mutta ajatusmaailma tosin toisenlaista. Vai yhäkö pelätään Kreikan 'pakanajumalia'? Tuo vertaus pilvenpiirtäjiin on aika hauska, vaikka tiedämme kyllä miten ne saattavat vaikuttaa ihmisen hermostoon vilkkaassa suurkaupungissa. 

Kumma kyllä, kriittisyys ja tuomitseminen ei ole pystynyt kaatamaan uskoa astrologiaan tai haluun sen tutkimiseen. Oliskohan se vain lisääntynyt?

Tämän kritiikin ja pelon oli varmaankin saanut aikaan suurelta osalta Evangelina Adams, joka nimettiin  "America's first astrological superstar".

Kun hän aloitti radiopakinansa vuonna 1930, hän sai kolmen ensimmäisen kuukauden aikan 150 000 horoskooppipyyntöä. Vuotta myöhemmin hänelle tuli neljätuhatta kirjettä päivässä. Hänet kuitenkin häädettiin 'eetteristä', kuten Kelly kirjoittaa. Yhdysvaltain hallitus ja tähtitieteellisen seuran asianomainen jaosto esittivät vastalauseen. He saivat apua Amerikan taikureiden seuralta, jotka nimittäin  vaativat, että ihmisille on suoraan sanottava, milloin heitä petetään.

Ymmärsin nettitiedosta, että Evangelina vedettiin oikeuteen kolmena eri vuotena, mutta häntä ei koskaan tuomittu. Evangelina kuoli 1932. Enemmän tietoa hänestä TÄSSÄ. Tosin tiedoissa ilmenee kaksi erilaista syntymäaikaa, joten karttaa hänelle on vähän vaikea tehdä. Onkohan jossakin tallella hänen kirjojaan?

Kelly lopettaa kritiikkinsä sanoin: " Järjestä ei ole apua niille, jotka tälla tavoin haluavat joutua petetyiksi. Mutta muiden olisi syytä muistaa, että kaikki tieteelliset tosiasiat  voidaan näyttää toteen. Jos tähtitieteilijä väittää, että aurinko on niin ja niin kaukana maasta, hän voi osoittaa täsmällisesti, miten hän on saanut sen selville. Mutta astrologian tueksi ei voida esittää minkäänlaisia todisteita.

Huomaan, että tiedot hänestä eivät netissä avaudu. Tällaista löysin youtubesta.
Sekä tällaisen lauluvideon 

Kuvien takaa aukeaa tietoa lisää  mm. tässä! 

Taikasauva kädessäni?

Jupiterihan se niitä jakelee!

Pysähdyin luovassa työssäni katsomaan transiittejani. Mikä se siellä pukkaa tuota vauhtia niin ettei syömään ehdi? 

Jupiter kulkee tällä hetkellä analysoivassa energiassaan keskivaihetta Neitsyessä.  Luovuuteni on toiminut valtavan itsekritiikin ja analysoinnin kautta. Jos siihen ei saa apua tai tukea muualta, voi se olla aika rankkaakin. 

Olin rentoutuksessa yksi ilta ja vähän mietinkin tuota edellistä. Sain vastauksen aika kirkkaasti, mistä lie!

" Kun toiset auttavat, niin onhan se hyvä. Mutta se hyvä ei kestä useinkaan kauan, kun odottaa jo lisää sitä ulkoista apua. Ja taas odottaa lisää. Todellinen apu löytyy sinusta itsestäsi. Vain siitä syntyy pitkäkestoinen ilo ja ylpeys, joka kasvattaa tukirankaasi."

Olen luovuudessani ollut itsekäs, laittanut monta asiaa syrjään, mutta toiminut toistenkin hyväksi. Usein siitä ei aina kiitosta saa, vaan kritiikki voi kraakkua kuin varis perään. Mutta olen toiminut. Sitten voi taas hengähtää.

Transiitteissani on Jupiterin yhtymä Mars! Tanhua tulkitsee tämän kohdan ihanasti "Taikasauvaksi", Tällainen taikasauva-ilmiö tulee jokaiselle kerran 12 vuodessa, joten se on ihan varteenotettava energia. Sitten on eri asia, käytätkö sitä ja miten sitä käytät.

Mietinkin tätä kuviota eri elementeissä. Jos Mars on maamerkeissä, kuten minulla Neitsyessä, niin se taikasauva on varmaankin sellainen, mitä minun tulee harkiten kriittisesti käyttää. Löytää se oikea kohde. Ja sellainen kohde, jonka kanssa tunnen olevani 'jalat maassa'. Sellainen kohde, joka ehkä parantaa minun talouttani tai järjestystä tai kohentaa minun kykyä olla olemassa. Tai joka innostaa ja antaa uusia voimia, parantaa siis.

Jos Mars on tuossa kuviossa ilmamerkeissä, tuo taikasauva on vähän kuin keijukaisen sauva. Sillä voi luoda ilmapiirejä, rakentaa ideamaailmaa, yhdistää ihmisiä johonkin nautinnolliseen suoritukseen tai huvittaa ihmisiä. Samalla pääsee itse mukaan johonkin uudenlaiseen ja virkistävään.

Jos Mars on tulimerkeissä, tuo taikasauva voi toimia laserin tavoin. Se voi olla kuin viidakkoveitsi, jonka avulla tunkea jostakin läpi voittajana. Sen osoittava voima jättää jäljen, jota kukaan ei voi olla huomaamatta. Tai se on kuin tulisoihtu pimeässä, jonka perässä muidenkin on helppo kulkea. Valo!

Jos Mars on taas vesielementissä, taikasauva toimii kuin merenkuninkaan Ahdin sauva. Se voi taikoa tyvenen, suuren myrskyn tai mainingit. Se aukaisee tukkoisia tunnepatoutumia, purkaa jännitteet ja puhtaaseen ilmaan pääsee luovuuden ihanat virtaukset.

Annoin mielikuvani leikkiä tässä. Mutta tästä voisi ottaa onkeen. Taikasauvan heilautus auttaa kuitenkin elämässä, jos siihen uskot. Ainakin itseen pitää uskoa. Taikasauva pukkaa uutta liikettä, uutta tuulta purjeeseen, uutta ajatusta, uusia ihmisiä, uusia ilmiöitä, uutta mahdollisuutta, vanhan kuolemaa ja uutta 'Sinua'.

Minä uskon taikasauvaani. Olen ottant sen käteeni. Se on maaelementtinen, ryhmyinen keppi ja aivan ihmeellinen.

Saturnus mukavana!

Kun Venus jauhaa oppositiossaan mieltäni kuin lehmä ruokaansa, niin huomasin, että Saturnus on mukavalla tuulella, ainakin transiiteissani. Eiköhän näin ihan yleisestikin! Saturnuksen kierto on Auringon ympäri noin 30 vuotta, ja se viipyy pyöreästi merkissä 2 vuotta ja tekee samoja transiitteja jopa kolme kertaa ihmisen elämässä.

En jauha tässä Saturnuksesta enempää. Totean vain, että se on avomielisessä Jousimiehessä koko loppuvuoden. Tämä hitaus siksi, että se promssaa 22.3 ja peruttaa 9 asteeseen Jousimiestä, jolloin tekee taas matkaa eteenpäin. Nämä tiedot poimin Emilian Auringonpaluu-sivuilta tästä. Kiitos Emilialle! Tällä sivulla kannattaa vierailla muidenkin, sillä hän on hyvin selvästi luetellut blogissaan mm. tämän vuoden planeettatapahtumat. Hengitellään vapaammasti, uskalletaan ottaa riskejä ja haasteita vastaan nyt kun tämä kriittinen planeetta on hyväntahtoisessa ja vapaamielisemmässä energioissa. Vai onko?

Jotenkin mandaloitten värittäminen rauhoittaa ja tasapainottaa ajatusten
kulkua ja antaa uudenlaista uskoa. Kummasti siitä pian nousee ja tarttuu
uudella innolla työhön.

Toistan vielä, että kun yleisesti rankka Pluto on maaelementissä, Uranus yhtä tulta ja tappuraa ja Neptunus kuin Irlannin vaelluksella suihkujen ja sumujen alla, niin on sentään jotakin helpompaa Saturnuksen viisas ja lämminhenkinen toiminta tuossa Jousimies-energiassa. Vai onko näin?

Kaikkihan riippuu kunkin omasta kartasta ja sen painotteista. Tämä edellinen positiivisuus juontaa siitä, että minulla on yleisesti vähän helpompaa transiittien ristikoissa.

Mutta tulin uteliaaksi.Voisiko Jousimies-tuli olla jo sellaista hiljalleen varman päälle palavaa kuin kakluunissa hiillos sen jälkeen kun on vähän peltiä ja vetoa pienennetty? Kun Oinas-tuli roihahtaa ja tuli komeilee Leijonassa luoden ympärilleen jo vähän lämpöä, niin Jousimies-tuli on melkein jo kauniilla hiilloksella. Vai kävikö ajatuksilleni kuin lämpö harakoille, jos pelti jää auki?

Olen mieltynyt metafooriin. Hiilloksessa on jotakin turvallista, jopa innostusta tarttua johonkin, esim. makkaratikkuun, silakkahalstraan tai paistaa leipäjuustoa. Jousimies-hiillos on tuottavaa ja aisteja kiihottavaa, kokeilunhaluista ja varmasti poskia kuumottavaa. Onko missään henkevämpää pysähtyä miettimään elämän suuria kysymyksiä kuin hiillosrätinän säestyskessä? Ajatuksella on lämmin olotila vapauttaa pinnan alta muhivat ideat. Kuin ehkä yhtä helposti nousee myös epäilys ja kilpahenki. Ei sittenkään! Minä vielä näytän!

Metafoorana lämmittävä kakluuni talon keskeisellä sijalla on kuin Saturnus Jousimiehessä tunkemassa jo pitkään kypsyneitä ideoita ja ajatuksia esiin yhteiskunnassakin. Vesimiehessähän ne tiivistyvät sitten laajempaan käyttöön. 

Minulla jo siis toinen kerta Saturnus sekstiili MC:lle ja tätä kuviotahan se hinkkaa nyt edestakaisin minulle!  Nyt olisi paras mahdollinen aika hiillostaa kaikki enemmän ja vähemmän leiskuvat ideat ja unelmat käytöntöön ja saada yhteisöllistä arvoa. Tämän myötä voisi varmistua myös taloudellinen tilanne. Kun tämä transiitti ja Saturnuksen liikkeet tapahtuvat ensimmäisessä kulmahuoneessani, siihen liittyy Ascendentin ylitys. Kyseessä on omien resurssien käyttö, ajan käyttö ja päivittäiset rutiinit niin, että itsen kasvaminen on mahdollista. Saturnus ymmärtääkseni liittyy myös toiminnan ja tekemisen tuloksiin, ainakin tässä huoneessa ja transiitissa. Uskon, että tällä kuviolla Saturnus auttaa minua, mutta vain jos autan itseäni. Jos vuoden verran olen jo analysoinut ja kritisoinnut ideaani, käynyt innostuksen latvassa yhtä lailla kuin sieltä pudotetussa alatilassa, niin tässä on mahdollisuus.

Miksikähän sittenkin pelkään ja epäilen? 

Toinenkin transiitti on päällä, nimittäin Uranus sulkeutuva kolmio Saturnus! Ajan henki on oikea! 

Ei saa pitää liian kauan makkaraa hiilloksella, sillä se voi palaa mustaksi, eikä kelpaa enää kenellekään! 

Juuri katseltiin pojantyttäreni kanssa Muumivideota, niin ihana se aina vain on.

Siitä laulu "Nuuskamuikkusen nuotiolaulu", Timo Torikka

Venus Kauriissa

Jatkan tuota Venus-aihetta vielä, sillä Venus-Kauriissa osoittaa minulle nyt haastavia transiitteja astrokalenterissani. Venus on asettunut poikkiteloin eli oppositioon Stelliumini kolmeen henkilökohtaiseen planeettaan, Merkuriukseen, Venukseen ja Aurinkoon. Jos Jupiter-Venus lupasikin minulle vilkasta seuraelämää, niin nyt kohtaan kriittisempää ajanjaksoa. Kun tunteella ja intomielellä tein asioita Jousimiehessä, niin nyt niitä tekemisiä pitäisi tarkeastella ilman tuota tunnetta.

Tuosta ruusunkiulukasta voin kertoa sen verran, että olen hauduttanut kuivatettua kiulukkaa tavallisen teerouheen mukana ja tuloksena vatsan parempi toimivuus. Ruusu ei ole pelkästään kauneuden ja turhuuden ihannoinnissa pätevä, vaan myös terveydellisessä puolessaan. Siis nyt mennään tutkimaan Venusta maa-elementissä.

Otan välillä Johanna Karpovin tulkintaa Venuksesta itsestään. Hän heittää ilmoihin yleensä mielenkiintoisia kysymyksiä, ei niinkään valmiita vastauksia. Hän tulkitsee planeetan toimintatapaa.

Ja nyt jos koskaan, tarvitsemme jostakin löytää vinkkejä, kuinka tässä ajassa toimia. Ymmärtäisin, että Kauriin johtavassa maamerkissä pitäisi jo löytää toimintatapoja hoitaa jopa kriisitilanteita. Kauriin omana planeettana toimii Saturnus, joka ei kyllä saavu omaan merkkiinsä ennen kuin joskus maaliskuun lopulla. Venus saapuu Kauriin merkkiin 24.1. eli voimme nyt ottaa vaarin tästä energiasta.

Venus on naisen kuva. 

- Heti tulee mieleen tuo nykyinen tilanne. Miten arabimaan kulttuuri näkee pohjoisen naisen?

Venus liittyy aistein kautta saatuun informaatioon. 

-Tästä toteamuksesta on hyvä miettiä turvapaikkahakijoiden kriisiä.

Venuksen kautta me teemme kompromisseja. 

-Teemmekö tänä aikana? Voi paha! Kauris-aika jättää nuo tunteilut ja aistillisuuden enemmän syrjään. Johanna tulkitsee Kauris-Venuksen arvostelevaksi. Nyt kun Venus saapuu samaan merkkiin Pluton kanssa, miten ne yhdessä löytävät sopua ja sovittelua? Tuleeko siihen mukaan vallankäyttökiistat? Vai tuleeko puhdas järki ja käytännön seikat esiin?

Entä se Kauris-Venuksen toimintatapa? Johanna kirjassaan Astrologian opas on koonnut hienon tiivistelmän taulukon muotoon kirjan lopussa. Siitä katson miten Venus mahdollisesti voi toimia Kauriin merkissä nimenomaan verbeinä.

Aina on ääripäitä, joihin merkitykset venyvät. Yhtä hyvin kuin Kauris on arvosteleva, löytyy sieltä myös arvostaminen. Kuten myös hylkääminen ja hyötyminen.  Johtaa ja delegoida. Keskittyä ja kontrolloida. Kunnioittaa ja laiminlyödä. Määrätä, narista ja tuomita! Toisaalta löytyy toimintaan puolustelemista, tarkastelua ja yrittämistä. Ja tästä energiasta löytyy myös vaatimus. Paljon muitakin verbejä. Siis otin luettelooni mukaan vain osan verbeistä.

Ihmettelen siis, ovatko persoonat, joilla on tuo Venus Kauriissa nyt avainasemassa ja meidän tulisi arvostaa heidän maanläheistä, järkevyyteen pyrkivää työtänsä. Ja kuinka paljon yleisesti Venus tässä vaikuttaa kaikkeen tapaan, jolla me toimimme ja jossa uskomme olevan sydämen ja arvot mukana? Venushan Marsiin nähden ei ole toiminnan planeetta, vaan pikemminkin väline minkä avulla toimimme. Millaisten arvoasetelmien kautta asetamme itsemme tilaan,  missä meidän pitäisi löytää noita kompromisseja?

Kauris-aika on muutenkin niin kylmän todellista käytäntöä. Ilmastollisestikin. Vieraamme tässä maassa kokevat nyt jotakin ennen kokematonta. 

Näin eri merkit näyttävät meille eri puolia, eri näkökulmia ja eri mahdollisuuksia huomioida omaa käyttäytymistä tässä maailmassa. 

Mutta... jos koko ajan opiskelisimme elämään tästä näkökulmasta astrologian kautta, niin eiköhän jo alkaisi tympästä. Elämä voisi jäädä elämättä!

Kuitenkin... tarvitsemme myös kylmän realistista asennetta kaikkeen toimintaamme.

Venus Jousimiehessä

Tammikuun strokalenterini on täynnä Venus-planeetan transiitteja. Se näyttää tosi kauniilta!

Juuri nyt Venus tekee yhtymää Jupiterilleni. Myös Venuksen kolmio Saturnukselle on päällä. Sattumalta olin kutsunut naapurit tupaani yhteisen lihapadan ääreen tänään, päättekksi pelattiin Koronaa. Voisiko osuvammin naksahtaa! Seurallisuus ja hyvät ystävät. 

Mutta mitä muuta merkitsee Venus-painotteinen kuukausikalenteri? En ole paljoa käsitellyt Venusta blogissani. Monelle niin tärkeä planeetta. Rakkauden, arvojen ja kauneuden planeetta! Mitä vielä?

Katselen kirjojani. Minulla on Ann Petrien Tähtimerkit-kirja, jonka pitäisi olla opas rakkauteen ja rakastamiseen, mutta Venuksesta ei mainita mitään. Minulla on Carole Golderin kirja Astrologiaa Kuun merkeissä, Rakastavaisten käsikirja. Siinä on Kuu keskeisenä. Halusin löytää jotain uutta tekstiä, joten äytyy penkoa nettiä! 

Venus on minulle aina RUUSU. Kierroksellaan se jo tekee ruusunkuvion tuonne avaruuden 'maalaus-pintaan'. Venusta onkin helppoa verrata ruusuun. Se sisältää kauneuden ja sillä se herättää kaikki aistit. Se sisältää terveyttä ja antaa parantavaa voimaa kukanlehdillään ja kiulukoillaan. Se sisältää omat tarinansa ja historian ja se on ollut voittajana kaikissa sodissa ja kamppailuissa, koska vain sen symboli ruusuna on jäänyt eloon kertomaan ihmisen kamppailusta vallasta ja ahneudesta, mutta myös oikeudenmukaisuudesta ja arvoista. Rakkaus voittaa aina?

Kuutarha-sivustolta löydän Venuksesta näin: 

Venus edustaa kepeämpää puolta kertoen mm. tavastamme heittäytyä romanttiseen rakkauteen ja sitä, miten ilmennämme (kepeämpää)naiseuttamme. 

Venus edustaa kartalla elämän nautintoja, mielihyvää, iloja, perusarvoja, makumieltymyksiä ja kauneudentajua. Venus edustaa myös kuvataidetta ja musiikkia. Venus yhdistetään tulkinnassa myös ystäviin, sisariin ja tyttäriin.

Kuutarhan sivustolla Venus Jousimiehessä (tänään 22 astetta Jousimiestä) edustaa avoimuutta, huumorintajua ja leikkimielisyyttä. Siis hyvin osuvaa tämän hetken tupani tapahtumissa.

Koska usein aspektin sisältö liippaa aika läheltä myös yleistä Venuksen kulkua merkeissä, kaivankin tämän hetken olemusta Jousimies-Venuksesta. Jospa sieltä löytyisi iloa ja valoa vielä niin kylmään aikaamme täällä Pohjolassa.

Törmäsin Raimo Nikulan sivustoon Venus, Sydämen haltija,  tässä.

Kopioin suoraan sieltä sen, miten Nikula tulkitsee 'Venus-Jousimiehessä yleensä'. Mielelläni näin myös esittelen toisten kirjoja ja sivustoja. Samalla opin itsekin. 

Venus Jousimiehessä yleensä osoittaa vapaudentarvetta ihmissuhteissa. Voit elää väljästi ja etsit innokkaasti uusia kokemuksia. Rauhattomana ja ylpeänä saatat olla sitoutumatta kovin varhain ja liitossakin täytyisi olla olemisen ja menemisen vapautta molemmin puolin. Rakkauden kokemuksesi voi olla dramattisia ja värikkäitä ikäänkuin etsisit aina lisää vipinää elämään. Saatat etsiä puolisoa, joka voisi auttaa sinua löytämään omaa paikkaasi yhteiskunnassa ja osallistumaan aktiivisesti ympäristön elämään. Olet edustamassa usein jotain ja kaipaat ilmaista itseäsi vapaasti - myös rakkaudessa. Merkkisi mukaisesti voit olla rakkaudessa alati vakiintumaton, rohkea tekemään satunnaisia päätöksiä, muutoksia, jotka vaikuttavat muista harkitsemattomilta tai epäkypsiltä. Tunne-elämäsi ei olekaan mitenkään aikuismaisen täyteläistä ja kypsää vaan voi oirehtia keskenjäämistä, murrosikäisyyttä ja outoa pinnallisuutta. Voit rakastua johonkin, joka tarjoaa yksinkertaisesti vaihtelua totuttuun elämänmenoon tai asuinseutuun. Kyllästyt melko helposti etkä ole erityisen vastustuskykyinen erilaisille houkutuksille. Rakkaus voi olla tunnetta omasta vapaudesta yhdessä kumppanin kanssa, joka tarjoaa laajat ja väljät puitteet kehittyä ihmisenä.

Tästä kaikesta edellä esiinottamistani vinkeistä voisi olla hyvä ottaa vaarin. Sallittakoon astrologian antaa vinkkejä elämämme hetkiin. Kuin pienen lahjan aivonystyröille ajateltavaksi. Kuten minäkin jäin tekemään kysymyksiäni Nikulan tulkinnasta, joita voi pysähtyä miettimään Venuksen ajasta Jousimiehessä.

Mitä on vapaus ihmissuhteissa?

Mitä on tilan antaminen siinä?

Kohdistaako rakkaus aviopuolisoon, yhteen ihmiseen, perheeseen vai jakaa sitä ympäristöön?

Entä jos kohdistaa rakkautta johonkin muuhun kohteeseen; taiteeseen tai johonkin aatteseen, idealismiin tai uskoon? Rahaan, tavaraan? Paikkaan? Luontoon, eläimiin?

Voiko kukaan määrätä toisen kohdetta tai pitää sitä parempana kuin omaa? Jos jokainen kohdistaa rakkautensa omaan eri kohteeseensa, siitähän voi yhteisesti tulla kaunis kollektiivinen paketti, yli rajojen kohdistuva kaunis, suuri sydän! Eiköhän kaikki tässä maailmassa kaipaa kuitenkin arvostusta ja rakkautta?

Onko rakkaus jonkinlainen paketti, tila tai summa, jonka omistamme vain rajallisesti, jotkut enemmän tai jotkut vähemmän? Vai onko rakkaus jotakin joka venyy ja venyy ja kasvaa rajattomasti? Uskon että ainakin taito antaa sitä tai ilmentää sitä, on hyvin yksilöllinen eikä aina sellainen kuin toinen sitä odottaisi. Ehkä sen tarkoituskin voi olla hyvin persoonaan liittyvä? 

Tästä onkin sitten hyvä mennä elämän arvoihin. Rakkaus kohdistuu usein siihen, jota tuo ihmisyksilö arvostaa. Uskon, että tuo arvostaminenkin sen kohteisiin muuttuu elämän myötä. Jos siis rakkaus onkin hyvin muuttuvaista kuten arvotkin.

Näin jutteli minulle tänä iltana Venus-Jousimies. Itselläni Venus Ravussa, johon tällä hetkellä on vaikuttamassa Venuksen yhtymä Jupiterilleni Jousimiehessä.