Oinasenergia on aika hallitsevana taivaalla. Alkuvoimainen tuli, jolloin olisi syytä katsoa elämän suuntaa ja arvoja, millä lähteä liikkeelle uudelle astrologiselle vuodelle.
Jouduin kysymään omia elämänarvojani juuri eilen, kun katselin vanhaa pihamaata ja kaikkea ränsistynyttä siellä. Ei siis ihme, että kun huomasin arvostavani sitä ränsistynyttä vanhaa, jota yritän yhä pystyssä pitää, löysin huomion, että itsekin olen vanha (Metsätontun blogisivu tässä). Kuka arvostaa vanhuutta? Vanhan itse on ainakin sitä arvostettava!
Ei vanhuus välttämättä ole muistojen säilyttämispaikka. Se voi olla myös uuteen suuntautuminen, rohkeaa ja spontaania yltiöpäisyyttäkin. Vanhan pitää joskus työntyä esiin ehkä hullullakin tavalla. Hänellekin kuuluu vielä tila ja ihmisyys. Vanha voi yhä palvella ja opettaa.
Eli kun löysin rakkauden ylläpitämäksi arvoksi vanhuuden ja kaiken mitä siihen kuuluu, kuten kokemus, elämän henkinen rikkaus ja ymmärtäminen, niin nyt tuntuu oloni aika hyvältä.
Astrologia arkkityyppeinä ja elämän eri sektoreitten muistuttajana ojentaa hyviä vinkkejä kohdata hetkellinen todellisuus. On hyvä tarkkailla itseä, omia askeleitaan, suuntaa ja päämäärää. Nyt Venuksen merkityksessä. Ja alueella missä Oinas leyhyttää liekkejään, kuten minulla 3-4. huoneissa, kodin ja elämään sopeutumisen alueella.
Venuksen merkitystä painotetaan astrologiassa usein rakkauden planeetana. Jos rakkaus ymmärretään kutkuttavana kehon vastustamattomana veto-voimana toiseen, seksulaalisuutena, niin silloin se kuuluu mielestäni enemmänkin Marsin piiriin. Venuksen tulkitsen kauneuden, arvojen ja naisellisuuden energiaksi. Tällä naisellisuudella tarkoitan feminiinistä voimaa, joka kuuluu yhtä hyvin miehelle kuin naisellekin. Mutta mitä siis on rakkaus, varmaan ikuinen kysymys?
Koska otan tulevalle Venus-kierrokselle vuosiarvoksi nyt 'vanhuuden', otan jälleen esille Evangeline Adamsin vanhan astrologiankirjan vuodelta 1932, mikä on alkuperäinen painos. Itsellä toki painos on vuodelta 1945.
Evangeline väittää, että kaikki ne tuhannet, jotka kyselevät ensi sijassa sijoituksista, yrityksistään, mahdollisuuksistaan toimia jne, ensi sijaisesti haluavat kuitenkin tietää Venuksensa sijainnin kartalla ja mahdollisuuksistaan löytää rakkaus. Evangelinelle Venuksen sijainti kartalla on yksi tärkein tulkinnan kohde. Tämän pohjalta häneltä usein kysyttiin sopivaa kohdetta ja sopivaa ajankohtaa sitoutua. Näissä asioissa hän katsoi syntymäkartan Venuksen merkkiä ja aspekteja, mutta myös transiitteja ja varsinkin Venuksen suhdetta Marsiin. Hän antoi Venukselle nimen Psyche ja Marsille Cupid eli Amor nuolineen.
Kuitenkin Evangeline korostaa, että Venus on paljon muuta kuin Rakkauden Jumalatar. Venus on hänen mielestään myös Taiteen Jumalatar, sisältäen kaiken kauniin ja jopa turhamaisuuden. Hän nimittää Venusta kuitenkin 'Vähemmäksi Onneksi' vertaillen sitä Jupiteriin, joka on 'Suurempi Onni', Siihen hän sisällyttää elämän suurempia merkityksiä, kuten viisauden, voiman ja aseman, ystävien, terveyden ja turvallisuuden. Hän tulkitsee Venuksen olevan lähempänä sosiaalista elämää ja taas Jupiterin enemmän yleistä ja liikemaailmaa.
-----
Näen Evangelinen olevan kulttuurinsa ja aikakautensa hyvä astrologi. Ehkä hänen tyyppistään neuvojaa tarvittaisiin tämänkin hetken lamauhkan kourissa sairastavalle Suomelle. Useat astrologit ovat suuntautuneet enemmän henkiselle puolelle. Jos otan huomioon Venuksen arvomaailman sisällön, niin sehän liittyy myös avioliiton onnistumiseen.
Milloinkahan suomalaisella astrologilla on varaa palkata sihteeri, kuten Evangelinella. Hän saikin kymmeniä kirjeitä päivittäin ja oli täystyöllistetty.
Milloinkahan suomalaisella astrologilla on varaa palkata sihteeri, kuten Evangelinella. Hän saikin kymmeniä kirjeitä päivittäin ja oli täystyöllistetty.
Mitä lie Evangeline neuvoisi Venus-Oinas-energioissa? Kirja ei kertonut tällaista merkkikohtaisesti. Rakkaudessakin on usein kyse impulsiivisesta tunteesta, mikä ei aina kestäkään sitten arkipäivää. Luovuuskin voi olla hetkellistä ja innokkuutta sykkivää, joka voi tyssätä piankin kovaan itsekritiikkiin ja uskonpuutteeseen. Elämä sykkii ja tulvehtii ihanan palavasti kuitenkin.
Sen kaiken voi perustaa sopivalle arvopohjalle. Elämän ilokkuus ja hetkellisyyskin voivat olla elämän arvona ihan hyviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen tosi iloinen kommenteistasi!