Mars tulee yhtymään Jupiterini kanssa.
Huhhuh! Luin mielenkiintoista tekstiä uudesta AstroLogoksesta Jupiterin tulkinnoista eri astrologeilta kautta aikojen. Muutenkin...jo suomenkielisestäkin kirjallisuudesta on löydettävissä erilaisia painotuksia Jupiterista. Sen löytää kun lukee tekstiä useaan kertaan ja syventyy. Jupiter on suuri menestys tai pelkästään naurettava suuruudenhulluus. Jossakin luvataan menestystarinaa, jossakin korostuu kunnianhimo ja kilpailuhenki. Kolmas pehmentää Jupiterin mahtia varoittamalla tuhlaamasta voimia tai rahoja.
Aika sattumaa muuten, kun kurkkasin samoja olotiloja kaksi vuotta sitten Marsin ollessa Jousimiehessä. Kävin silloinkin jäsenkorjarilla tuon jalan vuoksi (nyt taas hoito tuntui tosi tepsivältä) ja olen suunnitellut jatkavani tanssiklubilla latinalaisrytmejä. Aloitin niitä silloin kaksi vuotta sitten. Ja hyvin meni. Nyt on jalka vaivannut vähän enemmän, mutta jotakin loksahti paikoilleen jalkapöydän pikkuluissa. Toivottavasti jalka kestää vielä samat tutut rytmit.
Mennäkseni noihin kumppaneihin, Marsiin ja Jupiteriin, niin iski silmään eräs huomio tuossa e.m. lehdessä. Jupiter pehmentää Saturnuksen ja Marsin vaikutusta ollessaan siinä niiden välimaastossa. Näin ilmaisi Ptolemaios 100 vuotta jälkeen Kristuksen. Jupiter sopivasti viilentää Marsin uhoa ja kuumentaa viileä Saturnusta. Antaa periksikö? Ainakin minulla, sillä Jupiterini on kartallani neliössä Marsiin ja oppositiossa Uranukseen, tosin löyhästi. Kaiken lisäksi oma Jupiterini on radix-asemissa. Joten astrologisesti tämä suuruus ei ehkä kovin pysty mahtailemaan, vaan löytyy sopivasti noita jarruja. Kuten Marskin saa nyt tuta tekemisissään.
Myönnän että jousimiesmäisesti haluaisin jättää kaiken muun homman syrjään ja keskittyä ihan vain astrologiaan, sillä tosissani kaavailen kurssin pitämistä, testaisin kykyjäni sekä sitä löytyykö näiltä seuduin kiinnostuneita tähän kosmiseen 'uskontoon'. Syksyhommat ja monet muutkin tärkeät asiat hillitsevät 'tultani'. Sopivasti. Hrrrr... minunhan pitäisi opetella Kasareikan kuvioita sen sijaan, että säntään Marsin askeleihin tässäkään.
Mutta tämä on taas yksi kulma ihmiselämän sektorilla mitä tarkastella. Miten hillitä liika innostus? Miten löytää järkeä kaikelle ja pysyä maan kamaralla? Miten siis ylipäätänsä pystyä arvioimaan omia mahdollisuuksiaan ja tekemisiään niin ettei täysjarrua lyö päälle? Kaiken kaikkiaan, saan olla kiitollinen pikkuisen yltiöpäiselle luonteelleni. Se antaa jos ottaakin. Se usuttaa toimimaan, vaikka sitten päin mäntyä. Soisin tätä energiaa jokaiselle. Ja siellä jossakin se on! Ottaa se käyttöön, on helppo sanoa, kun ei tiedä kuinka monen solmun ja kohtalokkaan muurin taakse se usein on tungettuna. Joka tapauksessa jokaisella elävällä ihmisellä on oma energiansa!
1200-luvulla Bonatti tulkitsee Jupiterin symboloivan sielua ja iloa, Se koskettaa totuutta. Tuosta tuleekin mieleen sielu ja ego. Siksikä otin tuon kuvan ylhäällä. Pieni sammakko aina hyppyvalmiina toimimaan, vieressä upeasti puhkuva voima, joka viis veisaa miten sammakko hyppii. Jupiter sieluna tyytyy vain katselemaan, kun Mars poukkoilee egona sinne tänne saaden siitä osansa kehityksessään.
Hah, täytynee varoa tuota mielikuvan tuotosta tällaisen Jousimies-Marsin aikana. Sitä ei saa päästää ihan valloilleen. Schöner 1500-luvulta ilmaisee kuitenkin hauskan seikan, joka sopinee tuohon intuitiivisesti valitsemaani kuvaan. Jupiterin väri on purppura, punaruskea, keltainen, myös vihreä ja tuhkanvärinen. Metalli on tina.
Vasta 1900- luvulla psykologia mukaan tullen ihmiselämän kuvioihin teki Jupiterista laajenemisen ja ylitajuisen planeetan. Siitä syntyi mahdollisuuksien planeetta, se antoi toivoa, itsevarmuutta ja rohkeutta. Mutta antoi myös vaaran ylilyönteihin, laiskuuteen ja huolimattomuuteen, "Elää ja antaa toisten elää". Howell puolustaa Jupiteria sanomalla, että sen ainoa synti on liioittelu.
Jupiter laajentuu laidasta laitaan. Joulupukista narsistiin ja hirmuvaltiaaksi riippuen ihmisen kehitysvaiheesta ja persoonasta. Jos Jupiterin voima historiassa kuvasti hallitsijoita, tänään se voisi kuvastaa imagontekijöitä ja valmentajia.
Näin rikkaasti Raimo Nikula oli poiminut Jupiter-tulkintoja varhaiselta ajoilta nykyaikaan lisäten siihen omansakin. Kiitos hänelle mielenkiintoisesta tekstistä AstroLogoksessa numero 92 vuonna 2014!
Mitä tuohon nyt sitten sanoisi? Miten rakentaa oma tulkinta Marsin ja Jupiterin kumppanuudesta? Ei voi muuta kuin pyrkiä nöyryyteen omissa kyvyissä ja kuvitelmissa. Jupiter siinä minua auttakoon nyt tuon iloisesti hyppivän Marsin rinnalla. Eipä silti, Marsilla on myös Saturnuskuvionsa, sekin helpossa kolmiossa, joka lupailee hyvää. En mene siihen ansaan! Parasta tehdä arkista syystyötä. Huomenna lämmitän savusaunan. Siinä ohessa käy muukin pihatyö, kun toisella silmällä vahtii, että sauna ei pala tällaisenen tulisen Jousimiehen energioissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen tosi iloinen kommenteistasi!