Marsin neliö Marsille, avautuvana omalla kartallani! Ehkä pikkujuttu varsinkin kun päällä on yleisenä intoa antavana Uranuksen, Jupiterin ja Marsin kultainen kolmio.
Jotenkin otan paljon huomioon tuon transiittineliön, varsinkin, kun yleensä kartallani on Marsin neliö Jupiterille aina varoittavana, jopa vahinkoalttiina tekijänä. Nyt se tuplaantuu. Ei siis suotta tuossa neliössä ole otettu huomioon mitä jaloilla tekee. Ja kun päällä on myös Merkuriuksen peruutus, niin voi pöhelikössä kulkiessa huomata, että nilkka on nurin ja puhelin unohtunut kotiin.
En mene pöhelikköön tuollaisena aikana. Pysyn kotikuvioissa. Sielläkin minulla on eräänlainen 'Marsin neliö' kiinnitettynä jääkaapin oveen. Se on muistilista niistä töistä, mitä ennen lumentuloa minun olisi syytä tehdä. 20 kivikovaa asiaa ja siitäkin uupuvat ne jutut, jotka minun on alulle laitettava. Yksi niistä tilata jalkahieronta, sillä nilkka kipuili koko Hyvinkää-matkan ajan. Sain ajaessa hakata nyrkillä reittäni ja pohjettani, että jalka ei täysin turtunut. Joten pöhelikön sijaan olisi hyvä hoitaa nyt tuota jalkaa.
Siis tämä Marsista. Tuohon perääntyvään Merkuriukseen liittäisin vähän kuin muistutuksena muistihäiriöt. Onko muuten tutkittu, mitkä kulmat voisivat vaikuttaa muistihäiriöihin ja esim. Alzheimerin tautiin, joka on kiivaasti yleistynyt nykyään, jopa kuusikymppisillä.
Olisiko tosiaan syytä ottaa vaarin mm. kotimaisista marjoista. Hyvinkää-matkallani kahvia juodessa lueskelin sen päivän Ilta-Sanomia ja törmäsin mielenkiintoiseen aiheeseen. Professori Sinikka Piippo alkoi äitinsä sairastuttua Alzheimeriin tutkia mitkä kasvit voisivat parantaa muistia. Hän löysi erääksi hyväksi rohdokseksi Marsin oman ryydin, nimittäin nokkosen. Myös kotimaiset marjat, kuten mustat viinimarjat, tyrni, mustikka, mansikka ja ruusunmarja flavoneideen ja antioksidantteineen vahvistavat aivosoluja. Yrteistä sille voimallisia on mm. rosmariini, basilika, salvia, sahrami ja inkivääri. Missä kaneli? kysyn minä, joka on oiva lääke aivojen verenkierrolle ja jota kehui jo muinoin Hildegard von Bingen. Ja eiköhän pakurikääpäkin lukeudu näihin.
Mutta sinne ne jäivät nytkin, suurilta osin, meidän paratiisimme tuotteet, ilmaiset ja puhtaat marjat! Se kuohuttaa mieltäni yhä aina, kun tuolla metsissä kuljen. Missä nuoret poimijat? Miksi siellä kulkee vain vääräselkäisiä mummuja ja pappoja?
Tämä harmittelu kuului varmaan tähän neliöön. Toimintanegaatiota sekä itsellä että mielessä. Hyi olkoon mikä sana lipsahti minulta. Toimintanegaatio? Toimintakielteisyyttä siis! Näen punaista aina kun kuulen nuorison uudenlaista muka-suomen-kieltä! Tämän tunnetilan laitan siihen perääntyvän Merkuriuksen tilille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen tosi iloinen kommenteistasi!