Nyt kun Mars on pian vaeltanut Aurinkokunnassamme kerran ympäri suhteutettuna omaan syntymäkarttaani, on syytä pohtia vähän miksi, miten ja mitä. Miksi lähdin kokemaan Marsin kyytiä?
Synttärikukka |
Ensinnäkin, kun hitaasti omilla voimillani olen tarrautunut tähän astrologisen maailman kylkeen kiinni, on toki halua tietää ja ymmärtää enemmän. En vieläkään ole oikein vakuuttunut, että tämä on tiedettä tai totta tai opiskelemisen arvosta edes. Hurjan mielenkiintoista tämä kuitenkin on ja täyttää paljon elämäni yksinäisiä hetkiä. Olen tarttunut siihen valtavan uteliaisuuden ja innostuksen vallassa.nJos rakennat tuolia, tee se innostuksen vallassa. Jos kirjoitat satua, tee se innoituksen vallassa. Tämä on elämäni yksi motto. Pääasia on siinä, että tuntee saavansa aikaan jotakin uutta ja elämä menee eteenpäin!
Astrologia on vakuuttanutkin minua vaikutuksellaan. Ei siitä mihinkään pääse. Tämä Marsin kyydissä olemisen kaksi vuotta on ollut välistä niin mielenkiintoista, että moni muu arkiasia on jäänyt syrjään kun tekee niin mieli tutkia ja pohtia. Lopettelen tämän kyydin tähän, mutta enköhän lähde jonkin muun planeetan mukaan.
Toiseksi noin kahden vuoden tutkimustyö ei ole sellainen, johon ehtisi pitkästyä ja tai väsyä. Ihan sopiva aika. Suosittelen tällaista jokaiselle astrologiaa harrastavalle. Aloitin tämän blogin kirjoittelemisen 4.1.2012. Marsin tarkin paluupäivä osui 26.12.2012. Se oli merkittävää tähän aikaan minulle, koska Marsin perääntyminen osui Neitsyeen merkkiin. Tämän vuoksi minulle osui kolme paluuta. Se olikin aika voimallinen, sillä virkamiehen roolini vaihtui aivan toisenlaiseen ruusumuorin rooliin, jolloin koko elämäni toiminnot muuttuivat. Eli elämäntilannettani oli hauska suhteuttaa myös astrologiseen näkökantaan. Tosin kartallani tätä ennen oli ollut voimassa kahden vuoden mittainen Pluton oppositio stelliumilleni, voimat ja suuret muutokset yleensäkin elämässäni ja enemmänkin henkisellä puolella. Sehän kolahti todellisuuteeni.
Tosin en aina muista kummin päin seurasin Marsin mahdollisuuksia kosmisissa voimissa; ennen kuvioita vai jälkeen kuvioiden. Muistissa, että tein molemmat. Siinähän voi helposti käydä niin, että astrologia muodostuu ohjeellistavaksi tai niin että hakee jälkeen päin syitä muualta (esim. astrologiasta) kuin itsestä epäonnistumisissa. Tai kiittää kosmisen voimia ja itsen kiittäminen unohtuu.
Enpä usko, että tämä minulla ihan näin vakavamielistä on. Ei senkään vuoksi, että olen niin oppipoika näissä asioissa. Ja siinähän se ilo ehkä onkin. Toisaalta, joskus olen toivonut pikkuisen enemmän muistutuksia tai tukea opiskeluuni kommenttien toivossa ja esim. Nikkiä saan paljosta kiittää. Blogi on kuitenkin aina subjektiivinen sisällöltään, olen ymmärtänyt, jolloin siinä piehtaroidaan omassa maailmassa, eikä sen tarkoitus ole käydä keskustelua. Blogissa on helppoa puhaltaa omaa maailmaa paperille ja siten siihen saa pikkuisen objektiivisemman tarkasteluetäisyyden. Peili sekin.
Kolmanneksi aina lapsesta asti kuulin niin usein minuun kohdistettavan tiettyjä ilmaisuja kuten uneksija, haaveilija, taivaanrannan maalari jne. Astrologisesti katsoisin sen olevan tuota runsasta vesielementtiäni, jossa ilman tuulikin puhaltelee ja tulikin välillä syttyy, mutta jalkojen on vaikea välillä löytää tarttumapintaa 'maahan'. Eli maaelementti on kartallani vähissä.
Ainoa planeetta siinä on Mars Neitsyessä ja sekin vähän tuolla filosofisemmassa ilmapiirissä huoneessa 9. Joten olen vähän tukeutunut uudessa elämäntilanteessani Marsin energioihin. Olen suorastaan takertunut tähän ainoaan maankamaralle hakautuvaan energialajiin. Ja tässä uskon, että tämä kahden vuoden Mars-tutkimukseni on ollut suureksi avuksi, luomassa toimintoihini mahdollisuuksia ja varoittamassa heikkouksista. Ei vara venettä kaada. Astrolgiakin voi toimia ihan hyvänä varaventtiilinä.
Kerron noista energioista vähän enemmän seuraavassa blogissani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen tosi iloinen kommenteistasi!