Persoonallisuus? Kosmisen heijastus syntyvään?

On Mars avautuvan kolmion suhde Ascendenttiin. Tervetuloa pohtimaan kanssani!

Ascendentti eli nousumerkki. Tuo ’nousu’ on hyvä sana. Nousen elämään…hiljaa vuosi vuodelta. Olen usein ajatellut sitä hetkeä, Maan pyöriessä ympäri, kun lapsi syntyy, ja siihen kohdistuu suoraan tietty kosminen energia. Aurinkomerkistähän tulee välillisesti tietyt kosmiset energiat juuri Auringon säteilemänä, ehkä jopa sen suodattamanakin tai voimistavana, en tiedä. Mutta Ascendentille se kosminen energia tulee suoraan, välittömästi ja puhtaana, ilman minkään muun toisen voiman kautta.

Jos vaikkakin Aurinko suodatuksellaan välittää alkuenergioita, niin Ascendentille tulee jotakin hyvin aidosti ja säälimättä se taivasenergia, mikä sen paikan kohdalle sattuu, kun synnyt. Se on kuin sen hetkinen kosminen heijastus lapseen, kuten taivas heijastaa veteen.

Senkin vuoksi juuri Ascendentin ymmärtäisin tärkeäksi pisteeksi, tärkeimmäksi. Se on jotakin hyvin herkkää aluetta ja hetkeä. Planeettojen kulmat siihen tulisi olla siksi myös varteenotettavia. Kuten omalla kartallani Kuun ja Saturnuksen neliö sille ja Chironin löysä yhtymä. Eikö siis myös jokaisen planeetan kulmat(yhtymä eri toten) koskettaisi tätä pistettä tuntuvalla tavalla? Tai Auringon ohittaessa tätä pistettä?

Energiat ovat enemmän piilossa kuin itse persoonallisuus, jonka avulla kuljet tällä planeetalla ja yrität selviytyä yhteisössä, tehtävissä siinä ja ihmissuhteissa. Ei minua nähdä energiapakettina, vaan persoonana, sellaisena jota heijastan ulos ja sellaisena millaisia mielikuvia se kaikki luo muiden silmissä. Valitettavasti nuo mielikuvat suodattuvat jokaisen maailmankäsityksen, kokemusten ja odotusten kautta. Siksi kai meillä jokaisella on oma näkökulma jokaiseen eri persoonaankin. Mutta sittenkin…jotain jo, minkä tähtien värähtelyt synnyttävät lapseen, löytyy kollektiivisenakin  näkemyksenä. Eikö vain?

Mitähän löpisen? Omaa filosofiaani. Transendenttina juuri nyt  on Marsin avautuva kolmio Ascendentille. Pakkohan tässä on joutua jotain pähkäilemään jo sen takia. Ymmärtäisin tällaisessa kuviossa toimintaa tapahtuvan juuri sellaisella persoonan tasolla, jossa voisi todella miettiä mitä se yleensä on. Mitä ovat ne mielikuvat, millä toiset minua katselevat? Mikä mielikuva minulla on itsestä?  Miten oma mielikuva itsestä kohtaa nämä toisten mielikuvat?

Eipä silti, tänäänkin olen monen ihmisen välityksellä näihin juttuihin törmännyt. Onko minun persoonani se, minkä poika äidissään näkee? Vai se minkä miniä? Naapurit? Ystävät? Missä ’minä’ on? Mihin sen persoonan voimavarat käytän? Missä sen persoonan tarkoitus? Vastaako kaikki eläminen todellisuudessa sen persoonan todellisuutta?

Tätä kaikkeahan minun tulisi oppia juuri astrologiassa! Ja jotakin olenkin.

Hah! Tuntuipas hyvältä kaivaa jotakin jalkojensa alta ja vähän ’leijua’! Tässä persoonallisuuteni’minä’ tällä hetkellä tässä elämässä enkä sitä karkuun pääse.

Nyt en toistanut kenenkään toisen astrotulkintaa, vaan päästelin ihan omaani. Olen tyytyväinen. 

 Mikä voisi paremmin tähän Skorpioni-Nousuun kuin Heijastus ja Mauno Kuusisto!