Vielä nautiskelen noususkorpparina tuosta Saturnuksen siellä olosta. Monenlaista on pyörinyt päässäni tänä aikana. Ja edelleen kiinnitän ajatukseni tuonne asetelmaan, missä Saturnus hiertää Ascendenttiani. Se on tehnyt hyvää hituraiseen elämääni. Tai sanoisko näin päin taas, että tuota näkökulmaa tarkasteltaessa olen miettinyt kyseistä aluetta. Hiturainen elämä voi olla sitä käytönnön puolella, mutta ajatustyötä tehdään paljon.
Tietenkin elämää pitäisi aina katsoa kokonaisuutena. Puolustan Rapu-napaisuudellani ja Neitsyt-Marsillani, että minulle on helpompaa katsella aina jotakin kulmaa. Tähän astrologia antaa oivat eväät. Tarkkailin erästä vinkkiä totellen Aurinkopaluukarttaani ja onhan siellä paljon huomioitavaa. Ja tiedän tuon Pluto-Uranuksen yleisen neliön tuolla taivaalla. Siltikin nautin työntyä johonkin kapeampaan sektoriin ja tonkia sitä.
Liisan blogissa oli kauniisti sanottu Saturnuksesta, että "se viimeistelee tehtäväänsä skorpionissa".
Marraskuun alusta tähän joulukuun puoleen väliin Saturnus on ollut yhtymässä Nousumerkkiini. Mietin sen sanomaa persoonani käyttötarpeesta olla olemassa. Mitä karsia, mitä ottaa? Mitä rooleja karsia, mitä pukea päälle? Missä on hyvä, missä huono? Mikä on tarpeen itselle, mikä muille? Minkä elämän arvon puolesta toimin? (Vaaka-MC pohtii.)
Siinä joutuu pohtimaan myös sitä, että mikä on PERSOONA? Onko se sitä, minkä toiset näkevät vai onko se sitä mitä itse tunnen olevani? Onko se sitä mitä saatan peilata toisista vai onko se sitä mitä muut peilaavat minusta?
Jotenkin ymmärrän Olavi Asikaisen määritelmää astrologisesta persoonasta jo ihan konkreettisestikin tähtitaivasta ajatellen. Aurinkomerkkisi Auringon välityksellä sinä kohtaat kerran vuodessa sen kuukauden aikana. Nousumerkkisi sinä kohtaat Maan pyörimisliikkeestä johtuen kerran vuorokaudessa suorassa yhteydessä, paitsi silloin kun Aurinko on sen edessä eli Au-Skorpionin aikana. Meneekö se todellakin näin? Ja nyt olen sen kosketuksessa vahvasti Saturnuksen kautta. Se on ollut minulle nyt Saturnusmerkkinä ja sen vahvistamana. Sehän on aikamoista!
Jotenkin ymmärrän Olavi Asikaisen määritelmää astrologisesta persoonasta jo ihan konkreettisestikin tähtitaivasta ajatellen. Aurinkomerkkisi Auringon välityksellä sinä kohtaat kerran vuodessa sen kuukauden aikana. Nousumerkkisi sinä kohtaat Maan pyörimisliikkeestä johtuen kerran vuorokaudessa suorassa yhteydessä, paitsi silloin kun Aurinko on sen edessä eli Au-Skorpionin aikana. Meneekö se todellakin näin? Ja nyt olen sen kosketuksessa vahvasti Saturnuksen kautta. Se on ollut minulle nyt Saturnusmerkkinä ja sen vahvistamana. Sehän on aikamoista!
Kaiken tämän mukaan olisin Skorpionin (joka alkujaan on leimansa minuun lyönyt) alaisuudessa paljon enemmän kuin ikään Aurinko-Ravun alaisuudessa. Olenkohan ymmärtänyt mitään? Tulkitsen ja ideoin, ja jotakin voi mennä täysin pieleen. Kommenttia saa toki jättää!
Joka tapauksessa tiedän, että mielikuvat toisista ihmisistä ovat turkasen lujassa. - Olen joutunut muuttamaan hänestä käsitystäni ihan toiseksi.
Tuota lausetta kuulee harvoin ja huomaan itsekin sitä harvoin käyttävän, mutta on varmaan tervetullut ainakin sen positiivisessa merkityksessä.
Minä uskon, että ihminen leimataan aika paljon siihen mitä muut mielikuvissaan näkee. Ja siksi ystävät ovat elinehto, koska he ovat jo karistaneet suurimman osan mielikuvistaan pois ja tutustuneet sinuun. He saattavat löytää sieltä roolien allakin olevan ihmisen. - Minä olen vain pieni lapsi, joka odottaa että joku voisi osoittaa minulle rakkautta, sanoo Anna Nottingham Hill-elokuvassa kuuluisat vuorosanansa.
Siltikin tarvitsemme noita rooleja. Ne ovat peitenimiä meidän tehtävissämme, joiden tarkoituksena olisi yhteisön ymmärtää, miten milloinkin haluamme siinä toimia. Harrastus jo antaa yhden roolin. Naapurustossakin meillä on oma roolimme. Voin valita, olenko vetäytyjä, vierailija, juoruämmä, hyväksikäyttäjä, kaveri, auttaja, tarkkailija, kurkistelija, valittelija, naputtaja jne.. Tai jos minä en valitse, niin sen valitsevat naapurit.
Tarvinneeko tällaisia edes pohtia. Skorpionimieli ja Saturnuskuri tätä pohtii. Niiden nimiin voi kaiken tällaisen laittaa. Kuitenkin. Olen päättänyt ottaa erään uudenlaisen roolin kontolleni. Sitä tässä rakentelen. Roolit rakentavat persoonaa. Tai oikeastaan roolit avaavat persoonassa uusia ovia, itsellekin tuntemattomia. Näin uskon.
Venus oppositio Uranus - Uskalla olla oma herrasi!
Saturnus avautuva kvinkunssi Venus - Valintoja elämän arvoissa!
Merkurius avautuva kolmio Saturnus - Sanoista teoiksi!
Aikamoista tämä astrologia!
Mistä ihmeestä sain 'kullatun' alkukappaleen? En saanut sitä pois, joten olkoon!
VastaaPoista"Olet nyt hyvin konkreettisella tavalla määrittelemässä suuntaa omalle persoonallisuudellesi 28-30 vuodeksi eteenpäin. Turha kuitenkaan kuvitella, että voisit nyt asettaa konkreettisen tavoitteen alkavalle aikajaksolle, siihen valmiutesi eivät millään riitä. Suunta on nyt tärkeämpi kuin hyvin kaukana oleva maali.
VastaaPoistaSuunnan määrittämisessäkin sinun on ensisijaisesti kuunneltava luonnon viestiä, sen sijaan että rasittaisit ylenmääräisesti mieltäsi ja aivojasi."
Edellinen on Tanhuan tulkinnasta Saturnus yhtymä Asc. Siinä on hyvin varteenotettavaa neuvoa. Olen ehkä jo lähtenyt tuolle uudelle suunnalle elämässäni. Sitä kuinka konkretiaa se on, ei aina johdu ihan itsestänikään, vaan kuten Saturnus on yhteisöllinen planeetta, myös siitä miten ympäristö on mukana tuolle uudelle suunnalle. Entä ympäristöolosuhteet? Ja tietenkin ne omat resurssit.