Vaikutusvaltaa ja kiihokkeita Leijonassa

Olen syntynyt Pluto-Leijona ajalle, jolloin suuret ikäpolvet etsivät muutoksia ja omia vaikutusmahdollisuuksia elämäänsä ja ympäristöönsä. Se aika on ollut vuosina 1938-1957. Minä ehdin tässä vaikutteessa kasvaa lapsena 9 vuotta ja se on jättänyt jälkensä kasvuuni ja elämänkatsomukseeni varmaankin. 

Negatiivisena puolena tuosta voisi olla häikäilemättömyys, vallanahneus ja näyttävyys. Tuohon aikaanhan sijoittuu Hitlerin 'oikea ihminen' ja Marx. Ja varmaankin tämä sukupolvi on tehnyt omat virheensä kalastaessaan onnea ja parempaa elämää, jota sitten jälkipolvet kiroavat. Uskottiin helpomman elämän tuovan hyvää ja romutettiin vanhoja arvoja.

Kun etsin Nummelan Astrologian ihmiskuvasta tästä aiheesta positiivisia puolia, niin tuo viimeksi mainittu voi kääntyä positiiviseksikin, sillä onko vanhat arvot aina oikeita toisenlaiseen aikaan ja  elämän tilamuutoksiin. Ennen kaikkea tuo sukupolvi on etsinyt itsen ilmaisuvapautta, ja tähän liittyen syntyi halua ymmärtää itseä ja sen suhdetta yhteisöön. Luovuuden pakko tässä on etsinyt uusia arvoja ja periaatteita, myös totuuden paljastuksia.

Nyt kun Jupiter on astunut Leijonan areenalle, tuollainen voi helposti korostua taas tällekin tulevalle vuodelle. Ehkä juuri niille, joilla myös Pluto on Leijonassa. 60-luvun popmusiikkia ja trendejä muistellaan ja sen aikakautta otetaan tutkimuksissa esille, se aika minkä Leijona-Pluto jätti jälkeensä. Taas korostuvat sosiaaliset sopeutumisen arvot ja erilaisuuksien tasa-arvoistaminen. Pintaan voi nousta myös vanhoja hyväksi nähtyjä traditionaalisia arvoja, kuten esim. työn merkitys. Liika optimistisuus ja laajentumisen halu yksilössä voivat korostua ja halu äänitorvena kailottamiseen. Tunnistaudun tuohon suuntaukseen jonkinlaisena 'ruusujen asiantuntijana tai puutarhurina', jossa roolissa olen aika tunari, mutta innokas tutkija kuitenkin, enkä osaa olla nöyrä ja hiljainen.

Kurkistan myös fyysisempään olomuotoon Leijonassa eli Markus Hotakaisen kirjaan Tähtitaivas. Siinä kerrotaan miten Leijona-nimitys tälle tähtitaivaan osalle on syntynyt. Egyptissä Auringon ollessa tässä kohtaa tähtitaivasta leijonat kokoontuivat vilvoittelemaan Niilin vetten ääreen. Tästä kuulemma nimitys tähdistölle. Jeesuksen syntymän aikoihin on Jupiter ollut ehkä yhtymässä Leijona-kuvion kirkkaimpaan tähteen Regulukseen ja on näin ollen yksi teoria Beethelemin kirkkaasta tähdestä, jonka ajateltiin ennustavan suuria tapahtumia. Miten lienee Jupiter nyt siinä kuviossa sijoittunee? Leijona-tähdistön keskustassa on kiikarilla havaittava spiraalikaksosparigalaksit M65 ja M66. Aika hauskaa tietää tästäkin. Spiraali on ilmiö, mikä muistuttaa kasvusta, laajenemisesta ja seuraavalle kehälle kohoamisesta. Tuplana tässä se voi ilmentää Leijonan energiaominaisuuksia. Jupiterin saapuminen sinne lupaa todella iloisempaa aikaa!

Liisantaivaanmerkit-blogissa luvataan nautinnollista aikaa. Minullakin vapaata leijona-aikaa ilman Plutoa on siinä puolisen vuotta, joten aion ottaa ilon tästä ajasta irti ja rohkeasti tuoda ideoitani esille katselemalla tulevaan. Ei surra kukkineiden ruusujen perään, odotetaan innolla, mitä se seuraava nuppu avatessaan paljastaa! Kesää on vielä paljon jäljellä ja uskon, että syksyä riittää pitkästi.

Kannattaa katsoa: Saara Lehto estraadilla 'Ennen sadetta'! 

Marsin kolmioiden tarkastelua ja vertailua

Katselin kahden vuoden takaisia Marsin samaisia kuvioita elokuussa.  Huomaan, että astrologisesti on hyvin opettavaista verrata kaikkea edelliskierron tapahtumiin. Marshan kiertää rataa noin kaksi vuotta. Silloin karttaani hallitsi myös Neptunuksen yhtymä Kuu. Koti oli hyvin keskeinen, jopa sydäntäsärkevällä tavalla.

Silloin edessäni elämäni oli haasteellisempaa, työntäyteisempää kuin nyt. Taloremontti teetti kovasti työtä. Laskeskelin pientä eläkettäni ja sen varaan joutumista. Mutta ruusutarhaa rakentelin, ja kahvilakesä oli ensimmäinen, kaikesta kaaoksesta huolimatta. Joskus jälkeen päin olen kiittänyt itseäni, että sittenkin siihen ryhdyin, sillä jos en olisi silloin aloittanut kesäkahvilaa, ei sitä ehkä olisi vieläkään. Marsin paluulle se osui hyvään saumaan ja kantoi pikku elämäni merkityksiä.

On ruusujen aika!

Nyt on asia vähän toinen. Seesteisempää. Sen kun vain jatkan vanhaan malliin ja tilanteiden mukaan rakentelen jotakin uutta. Olen ottanut aika rennosti. Ainoa kasvu kahden vuoden jälkeen on ollut ruusujen ja puutarhani kasvu. 

Mutta päässäni pyörii kummia! Varsinkin juuri nyt kun Marsilla on avautuva kolmio Uranukseen. Oikeastaan mietin astrologiaani. Mitä minä sillä teen???? Keskustelin eräälle taholle astrologian kursseista eikä se sytyttänyt. Nyt olisi ehkä parempi hetki. Toiset kulkevat virikkeisillä astrologian kursseilla, ja minä tässä jahkailen vain omiani. Jotain täytyy laittaa 'palamaan'. 

Mars on sekstaillut ja neliöinyt aurinkoenergiaani kohden viimeisen perääntymisensä kera ja pukkinut minua uudenlaiseen suuntaan koskien pientä toimialaani tässä. Suunnitelmia on ollut, mutta purjeissa ei tarttumatuulta. Nyt kun Mars avoimesti ja valaisevammasti lähestyy stelliumiani, pitäisi laittaa jotakin alkuun oman luovan voiman lähteestä.Viimeistään ensi kevään korvillahan Mars lähestyy yhtymällään stelliumiani, jolloin voin sytyttää palamaan koko hurjan ideani, kunhan sitä ensin laitan nyt vaikka paperille. Toimiiko se astrolgisesti näin? Eikö juuri astrologia näytä ne mahdollisuuksien energiset kohdat? 

Nyt on myös Marsin sulkeutuva kolmio Kuuhuni. Kaksi vuotta sitten sain suurimman kotiremontin päätökseen ja pääsin huokailemaan. Nyt tämä Vaa'an kausi tarkoittaisi vain sisätilojen siivousta. Kun olen rehkinyt koko kevään puutarhahuoneissani, on sisähuoneet päässeet hieman pölyyttymään. Olen ottanut huoneen sitä mukaan käsittelyyn, minkä tyynylle on joku päänsä kallistanut, viimeksi vinttihuoneessa viikon majailevalle tunturivaeltajapojalleni. Hyvät yöt hän on siellä nukkunutkin. Nyt on vuorossa alakerran nurkkahuone toisen pojan perheelle. Ei kun toimeksi iloisella mielellä! Lapsia lapsuudenkodissansa! Olen onnellinen kun voin heille sen mahdollisuuden tarjota! Tätähän koko viime vuoden Neptunus yhtymänä Kuuhun varmisti.

Transiittikarttaani hallitsee nyt yhä Uranuksen oppositio MC:lle, yhtymänä IC:lle. Koti ja siinä oleva työ arvoineen on ollut hyvin keskeinen seikka. Ja  vaikka kuinka olen sitä kriittisestikin miettinyt, tyydyn tähän. Minun on hyvä olla tässä. Miksi lähtisin sitä tai elämääni muuttamaan?

Suosiollisten kulmien aikaa Jupiterilla ja Marsilla!

Tuntuu, että Ravun suurten galaksien voimissa on tapahtunut aika paljon Jupiterin viipyessä siellä. Jupiter haluaa järisyttää Ravun hidasta olemusta liikkeelle. Minulle ainakin koko vuosi on ollut hyvin värikästä ja tapahtumarikasta. Nytkö se on ohi? Jupiter vaeltamassa kohti Leijonan voimallisia merkkejä, vaativampaan aikaan. Siis kun Ravussa minulla on Merkurius, Venus, Aurinko, Vertex ja se salaperäinen onnenpiste, siinä on jyllännyt uudet seikat ja ihmisetkin osoittamassa uusia suuntia. Mutta ei, Rapu on jämähtänyt tähän! Uskoo onnensa olevan yksin puurtamisessa ja siinä paikassa, jonka tuntee omaksensa. Mitenhän lienee? Alan myöntyä ravun vanhoillisuuteen ja vanhan ylläpitämiseen. Nuorena vaarallista! Vanhana turvallista! Jähmeää...

Muistan hyvin tällaisen Jupiter-Rapu-kauden 12 vuotta sitten. Se oli surun ja ilon kyyneleitä täynnä! Silloin kysyttiin myös missä Ravun sydän oikeastaan on. Niin on kysytty nytkin. Jupiter suo lahjojaan. Mutta mitä tekee Rapu? Tulee mieleen laulu Laakson Liljasta, jossa kotka vieraalta maalta tulee ja pyytää kaunista Liljaa mukaansa. Mutta Lilja ei lähde, vaan jää paikallensa. Löytyisiköhän se youtubesta? Isä aikoinaan keräsi vanhoja lauluja, ja yksi oli tämä, hyvin kaunis.

Nousumerkkiin kohdistuu nyt paineita. Auringonpaluukartallani oli Saturnus yhtymänä siihen ja vaikuttamassa koko tulevaa vuottani. Kontrolli pelaa. Astrokalenteri on kylläkin yhtä 'sydäntä' nyt koko heinäkuun. Tanssiystäväni synttärille menossa. Hänen veljensä kerran kaatoi minut 10-vuotiaana koulun eteisen lattialle ja yritti varastaa suudelmaa. Hänet kyllä tahtoisin tavata. Ja senkin miehen, jolle annoin pakit, kun hän pyysi saatille, enkä lähtenyt. Koko ikäni olen sitä katunut. Huom! Tässä puhuu Rapu, romanttisesti taaksepäin hamuileva!

Mutta sitä henkistä kasvua on kovasti luvassa, jos ei romantiikkaa kuitenkaan. Jupiterilla on sulkeutuva kolmio Nousumerkille. Pitäisi olla kypsä jonkinlaiseen itsensä toteuttamiseen. Ja sitä kyllä teen. Sain mielestäni hyvän maalauksen valmiiksi. Puutarhassa hulluttelen ja hihittelen itsekseni hassujen luomusteni kanssa. Viimeksi laitoin sammalsohvan taakse ikkunakehykset ja siihen nostalgiset vanhat verhot. Ilolla sitä teen! Siinä tarpeeksi Jupiterin palkkiota; löytää luomisen ilo. Mutta  voiko tällaista persoonaa kukaan toinen kunnioittaa, se on eri asia. Tulisikohan poika Lapin erämaista ja pilkkoisi loput puut liiteriin? 

Yleisesti olen miettinyt sitä, kuinka paljon olen saanut apua. Hyvin paljon! Voiko kiitollisuus edes jotenkin palkita sitä? Sen tiedostaminen on alkua siihen. Huomataanko yleensäkään, miten paljon kanssaihmiset sinua auttavat, sinua ohjaavat, sinua tönivät eteenpäin, kannustavat. Usein se päänsilitys ei sitä suinkaan tee, vaan se, että joku huomaa sinut ja 'haukkuu'. Olen oppinut olemaan kiitollinen niillekin, jotka ovat niin paljon välittäneet olemassa olostani, että ovat sylkeneet ja haukkuneet minut päin naamaa. Siinä on iso osa energiaa annettu minulle. Kuinka paljon se onkaan herättänyt ajattelemaan asioita uudesta näkökulmasta! Ehkä tässä on auttanut filosifian tieto minua, Buber, joka juuri tätä edellä mainittua näin pohti kirjassaan Minä ja sinä. Viha ja rakkaus kulkevat yhdessä, kun sinua huomataan. Välinpitämättömyys on ihmisen katalin olitila. Välitätkö itsestäsi?

Auringonpaluun aikana on hyvä pohtia tällaisia. Tähän aikaan síjoittuu myös Marsilla kaksi mukavaa kulmaa. Sehän on tehnyt solmunsa ja on porhaltamassa eteenpäin kohti Skorpionia. 

Heinäkuun alusta tuli Marsin avautuva sekstiili Saturnukseen. Vaikka kirjoittelin yhdessä blogissa 'kulijailemista', niin sekin on elämässä tärkeää. Ajautua joskus hulluttelemaan ilman järjen häivääkään. Tehdä asioita, joka ei ole järkevää, mutta tuo iloa. Kyllä se arkikin tuo taas murheensa. Mars on vasta alkamassa suhdettaan kriittiseen Saturnukseen.

Toinen kiitoksen aihe voisi löytyä Marsin sulkeutuvasta sekstiilistä Jupiteriin. Marsin ja Jupiterin suhde on kohdannut taas kierroksensa loppuosan. Tässä on mahdollisuus vielä tarkastella tekemisiä ja suunnitelmia, jotta ollaanko kuljettu oikeaa tietä vai olinko ottanut väärän suunnan. Miten ihmeessä jupiterimainen positivisti voisi löytää väärää suuntaa! Kyllähän hän löytää siitäkin hyvän, ainahan oppirahat pitää maksaa ja varmasti tuli opittua! Hah! Enhän millään voisi myöntää, että suuntani olisi ollut väärä! Tässäkin olisi itsetutkiskelun paikka. 

Mutta miksi ihmeessä minun kuitenkin on niin hiton hyvä olla? Skål på det!

Jos ei sitten muuta tuo astrologia ole, niin ainakin se saa pohtimaan asioita! Ajattelun hyvä väline!

Löysin muuten Laakson Liljan, mutta se ei ole sama, jonka isäni löysi. Mutta tässä Maaritin laulama Laakson lilja.

Mikä ihmeen 'onnenpiste'? Jupiter yhtymässä siihen!

Jatkan noita ihmeellisyyksiä, kuten Vertex, jonka sisältöä en ole ehkä vieläkään sisäistänyt, ja josta astrologit puhuvat yleensä aika vähän. Kuten tekevät 'onnenpisteestäkin'. Kaunis on kuitenkin sanonta "Onni on hyvin häilyvää". Mitähän se muuten on? Joskus jokin siinä hetkessä näyttävä kamala paha voi kätkeä sisäänsä suuren onnen, jonka ymmärtää vasta jälkeen päin ja taas toisinpäin. 

Luen edelleen Juhani Nummelan kirjaa, jossa tätä Onnenpistettäkin on tutkailtu.

Onnenpiste 'Pars Fortuna' PF, kuviona ympyrä, jossa rasti keskellä. Tämä piste lasketaan syntymäkartalla Askendentin, Kuun ja Auringon välisistä asteluvuista. Se sijaitsee samalla etäisyydellä Ac:stä kuin Kuu on Auringosta. Minä olen huono laskija, joten nappasin omani astro.comin sivustolta. 

Tällaiset jutut perustuvat arabialaiseen tapaan laskea kartalta tärkeitä pisteitä. Niitä on olemassa noin 100 ja onnenpiste on se tärkein. 

Onnenpisteen merkki ilmoittaa tavan, jolla ihminen menestyy, ja huonesijainti ilmoittaa alueen.

Oma onnenpisteeni merkki on Rapu, tunteiden ja veden alue, kodin alue. Tietyllä lailla omaksun tämän. Liekö onnenpisteen määrittelemää se, että Rapuna rakennan pesän vaikka kivikasaan ja teen siitä viihtyisän, jonne on mukava tulla ja olla. Monta pesää olenkin maailmalla kulkurina rakentanut. Onnenlintu levittää heti siihen siipensä suojaamaan sitä. Siksi kai lapsuuden kodin hajottua äidin ja isän avioerolla tein kaikkeni, jotta se olisi pysynyt koossa. Jopa sitten, kun lapsuuden kaunis koti laitettiin myyntiin, kiertelin ystäviäni ja pyysin heitä sitä ostamaan, että joskus voisin saapua sinne muistelemaan. Isä sen sitten lunasti itselleen ja sain näin opetella eroa lapsuuteeni rauhallisemmin. Tyypillistä Rapua varmaan! Ja nyt, kun mieheni kuoli ja talo jäi rempalleen sienen siihen iskiessä ja jäävuoren pysyessä talven katolla, taistelin samoin. En luopunut ja nyt on hyvä. Vain se, että tässä asun yksin, tekee kai sen, että tarjoan kotiani (kesäkahvilaani) kaikille tulla. Yhä pesää rakennellen. Ja Onnenlintu edelleen siipineen sen yllä. Näin olen kokenut. Päämääränä usein sellainen ilmapiiri, jossa olisi hyvä olla. Tai itsen kasvaa...

Tämä on arvelemista, ehkä aivan mielikuvituksen tuotetta, mutta mukavaa tutkittavaa. Se, että onnenpiste on huoneessa 8, tukee kai sitten varmaan omaa kehitystäni, antaa itsevarmuutta ja itseisarvoa olemassa ololleni, varsinkin positiivisen Jupiter-Jousimiehen sijainnista johtuen. Siis kartan yleinen energia, sen haasteet ja voimavarat on otettava tässäkin huomioon. Filosofointi on yksi paheeni ja yksi rikkauteni. Tuhkasta pitää fenixlinnun jälleen nousta! Jättää vanhoja rooleja ja rakentaa uusia. Paitsi, että Ravun on vaikea jättää mennyttä tavaroineen ja muistoineen, heh, se kestää vähän kaemmin! 

Eli olenko tämän mukaan pesän rakentamisessa menestyjä, ilmapiirien luonnissa tai kasvatustyössä (en ainakaan!)? Kun edellä juttelin vähän viulisti-siskoni kartasta, niin hänellä Onnenpiste on samassa huoneessa 8 (kuten Kuu ja Vertex myös). Hänen onni on musiikissa ja on onnistunut siinä pääsemään pitkälle. Kaksos-luonne on vuorovaikutteinen esiintyjä useinkin, isäkin oli kaksonen. Se on taiteilijan tapa toimia ja luoda maailmaansa, mutta myös 8. huoneen sijainnin mukaan kasvattaa myös häntä itseä. Onnenpiste on oppositiossa Venukseen, mikä voisi olla antoisa, joskin haasteellinen, ja neliö MC:hen. Työtä pitää onnensa eteen tehdä.

Onnenpiste on nk. jupeterimainen, kuten Nummela sitä nimittää. Siksi sen mielelläni otan esille nyt, kun sen voima pitäisi transiitin mukaan tuplaantua Jupiterin yhtymässä. Vai kuinkahan tämä sujuu? Pitänee lotota ja testata tätä transiittia. Tämä onnenpiste kylläkin ehkä voi tarkoittaa enemmän henkistä kuin materiaa, sillä tässä sijainnissa tulisi ihmisen pyrkiä löytämään tasapainoa. Kerrotaan myös näin, että jos Onnenpiste sijaitsee Ascendentti-akselin yläpuolella, ihminen saisi apua ja kiitosta toimiinsa. Tämä olisi palkkio menneisyydestä eli entisistä elämistä. Jos taas Onnenpiste on akselin alapuolella, ihminen olisi vuorossa antamaan apua, jotta hän saisi sitä sitten tulevassa elämässä. 

Piste liittyy myös terveyteen, jolloin kannattaa tarkastella siihen liittyviä aspekteja.

Nummela viittaa tässä kirjaan Joy and The Part of Fortune, Martin Schulman. 

Itsellä Onnenpiste juurikartallani on melkeinpä aspektiton, paitsi tuo yhtymä Vertexiin. Nyt kun Jupiter itse saapuu siihen, niin odotan jotain hyvin astrologiuskovaisesti tapahtuvan. Onnea ei tuonut tämäkään päivä kuitenkaan kahvilassani. Aurinkoa ja lämpöä täällä riittää, ihana sunnuntaipäivä, ja vain kaksi asiakasta puutarhassani! Liekö onnea se, että saan rauhassa tehdä puutarhatöitä tai osoitus että onneen tarvitaan myös järkevyyttä. Ei ihmiset vielä kesäkuussa kuljeskele missään!

Missä Onni on? 

Luen juuri kirjaa, jossa kerrotaan Koraanista löytyvän tähän yksi ohje: Se on kunnioituksessa, ja ennen kaikkea sitä luotua kohtaan, joka sinä itse olet. 

Jupiter yhtymä Vertex, kasvun mahdollisuus!

Olen matkalla Paltaniemen kuvakirkkoon.

Tähtikartalla on monia kohtia, joita katsotaan akselin kaltaisena vastakkaisasetelmana: MC- IC, AC-DC,

Kuunsolmut ja Vertex.

Kirjoitan tähän suoran lainaukset Juhani Nummelan kirjasta Astrologian käsikirja sen mitä hän kertoo Vertexistä:

"Vertex liittyy ihmissuhteisiin ja ihmiseen vaikuttaviin ilmiöihin sekä kasvun mahdollisuuksiin. Kun AC liittyy ympäristön kokemiseen ja henkilökohtaiseen tietoisuuteen ja MC uraan ja asemaan sekä sosiaaliseen tietoisuuteen, niin Vertex liittyy vaikuttamiseen ja ihmisen rooliin sekä ryhmätietoisuuteen. AC:ssä "minä olen", MC:ssä  "minä teen" ja Vertex:ssä "minä saan reaktion toimilleni". 

Se kuvaa vapaata valintaa, tahdonalaista elämää, kun taas sen vastapiste Antivertex ilmoittaa pakollisista asioista. Vertex kertoo ihmistyypeistä, jotka saavat aikaan merkittäviä sisäisiä tai ulkoisia muutoksia ihmisessä. Se, millainen kuva jostakin ihmisestä jälkimaailmalle jää, liittyy myös usein Vertexin merkkiin.

Vertex-Antivertex-akseli osoittaa ihmistyypit, jotka ovat kiinnostavia ja jotka tällä tavoin vaikuttavat kyseiseen ihmiseen." 

Minulla Vertex on Ravussa. En niinkään voi sanoa, että juuri Rapu-ihmiset vaikuttaisivat minuun, enemmänkin Kauris-ihmiset Antivertexissäni. Monta Kauris-ihmistä on liittynyt elämääni aivan kohtalonomaisesti, kuten Nummela sitä kuvaa. En ole heitä niinkään valinnut. 

Juuri nyt Jupiter on yhtymässä Vertexiini. Kuvissa olen matkalla kuulemaan Kauris-siskoni (jonka Vertex on Kaksosissa 8. huone) konserttia Paltaniemen kuvakirkkoon. Hänkin on kohtaloa, jota en ole valinnut. Sain siskon ja veljen samana vuonna, toisen äidiltä, toisen isän puolelta, eivätkä he ole sukua toisilleen, minulle rakkaita kuitenkin.

Vertexini ei tee suurempia aspekteja kartallani. Paitsi yhtymä onnenpisteeseen, liekö sillä merkitystä. 

Vertex on kuten onnenpistekin huoneessa 8, Nummelan mukaan kasvun, uudistumisen ja kokeilun alueella ja tutkimisessa omin päin kaikessa hiljaisuudessa. Hänellä itsellä on Vertex myös Ravussa ja 8. huoneessa.

Paltaniemen kirkon oven yläpuolella on komea aurinko. Tulee mieleen Ethon, Nefertiti ja Eknathon. Auringonpalvonta tai oikeammin historian ensimmäisiä yksijumalaisuuden osoittamista. Aurinko on yksi meille kaikille. Kirkko on rakennettu Kajaaninlinnan tuhon jälkeen 1727 ja vielä on pystyssä. Kaikille tulla.

Kirkon rooli oli tuolloin toisenlainen, nyt se on enemmänkin kuin pyhäinjäännös. Mutta kauniin ympäristön kirkko loi barokkiajan livertelevän kevyeeseen musiikkiin, joka sai ihmiset siellä hymyilemään ja tuntemaan hivelevää hyvänolon tunnetta. Se vaikutti. Sitä jäi miettimään. Kirkon kuvataulut ovat myös vaikuttavia. Vanha ja hyvin tehty vaikuttaa yhä ja aina uudelleen! 

Vertex kasvun mahdollisuutena... Kun ihmettelee toisen taitoja, osaamista, ihmettelee ihmisen moninaisia valintoja ja teitä. Taito ohjaa usein sen kulkua, ehkä myös synnynnäinen lahja tai geenit tai ympäristön virikkeet. Ahkeruus ja kunnianhimo. Antamisen ja luomisen voima. Kun usea ihminen laittaa nämä taidot yhteiseen hetkeen, syntyy elämys, hyvin monitahoinen. Taitajien välille ja taitajien ja kuulijoitten välille. Elämys on aina kasvua johonkin, uskon. Se antaa kasvulle kuin tuuli hiuksiin vauhtia.

Tässä tätä tutkiskelua nyt tuli ja kasvun mahdollisuutta. Tutustuin uusiin ihmisiin, uusiin taitajiin ja moneen uuteen asiaan. Sitäkö oli Jupiterin yhtymä Vertexiini? 

Maailma on täynnä teitä, ovia avata ja käytäviä kulkea.

Hitaiden taivaankappaleiden transiittikonjuktiot Vertexiin aiheuttavat monia muutoksia elämässä, kirjoittaa Nummela. Sitä tutkiskelen...

Mm. tämä soi siellä; Jean-Marie Leclair Chaconne

Onneksi uhkaava ukkospilvi meni ohi!

Oma Jupiterini jännittävän herkkänä!

Nyt yritän luoda synteesiä tämän hetken transiiteista kartallani. Siellä on Jupiter sijoittunut hyvin voimakkaasti. 

Tosin siellä on vieläkin voimakkaampana transiittina Uranus oppositio MC eli Uranus yhtymä IC. Uranus on ollut vaikuttamassa kartallani  elämääni  sopeutumisen huonetta numero 3 viimeiset vuodet, mutta tasan tarkalleen juuri äsken ylitti IC:ni, joka jakaa huonetta neljänteen. Noin 2003 vuodesta se on sijainnut alueella, jota en voi kuin nyökytellä. Niin osuvaa kaikki on ollut. Ensin Kalojen kausi on ollut jonkinlaista inventaariota elämän kokonaisuudesta ja katsetta tulevaan, tunteiden selvittelyä ja kaikkea miten siinä selviää. Uranus todella on laittanut minua huoneessa kolme testin alle.

Nyt kun se ylittää IC:ni, olen tietyt taisteluni elämässä selviytymisestä käynyt ja tuntuu seesteisemmältä. Oinas-pioneeri-henki on koskettanut aika syvästi minuakin ja juuri tuossa kodin ilmapiirissä itsenäisenä matroonana, oman suunnan rakentajana. Olo tuntuu turvallisemmalta. Kaikki on kuitenkin kiinni siitä, miten osaan hoitaa suhteet nyt omaan perheeseeni ja läheisiini. Ja miten he minuun. Muutoksen tuulet eivät ole taantuneet vielä. Aika osuvaa, että Uranus koskettaa IC:täni, kotini akselia, kun taas Jupiter on tuolla emo-Ravun piirissä sotkemassa omalla laillaan kuvioita. Kyllä siinä löivät kotirantaan vähän uudet mainingit, kun Jupiter kulki Merkuriukseni, Venukseni ja Aurinkoni yhtymissä. Niitä maininkeja pidätteli kyllä Jupiterin oppositio Jupiter. Oli pakko miettiä laajempia ympyröitä. 

Kun taas samalla Uranus vaikuttaa oppositiollaan kaikkeen siihen mitä Mars tekee yhtymänä MC:heni sahaten siihen edestakaisin eli kolme kertaa. Ja Uranus on juuri Oinaassa Marsin omassa huoneessaan. Onneksi elämäntilanteeni on viime vuosista rauhoittunut ja itsekin rauhallinen, muuten voisin olla aikamoisessa ristitulessa. Johtavia merkkejä molemmat, mutta laatuna tuli ja ilma. Nyt ei haittaa, sen kun melskaavat.

Näin voisi kartta puhua... tällä hetkellä 'koti-pesä' hyvin keskeisenä. Ja siinä Jupiter tekee karttani toista voimakasta transiittia sulkeutuvana kolmiona Askendenttiini. Ilmentääkö se persoonani kehitystä, kasvua tai siloitetuksi tulemista? Taas mietin näitä viime vuosia. Myrskyt siloittavat rantakiviä. Kriisit opettavat tuntemaan itseä ja omaa käyttäytymistä. Selviytyjänä se luo rohkeutta uusiin haasteisiin. Eikö myös Rapu itsekeskeisenä merkkinä osoita ja muistuta itsen syvempää tuntemista, varsinkin kun se on 8. huoneessa. Mielestäni itsekeskeisyydessäkin on omat hyvät puolensa. Kuten 'ulkokeskeisyydessä' omat heikot puolensa, kuten itsensä unohtaminen ja vaikeuksia kohdata oma itsensä. Rapu on siinä rajalla, hengittämässä sopivasti sisään ja sopivasti ulos, merkaten sitä rajaa, jossa Leijona on jo sosiaalisempi merkki. 

Jupiterin kolmio Askendenttiin tulisi olla jonkinlainen selän suoristamisen paikka. Varsinkin kun se on sulkeutuvana. Voisi olla vaikka arvostuksen aika ja varsinkin itsearvostuksen aika. Aika, jolloin usko itseen ja omiin kykyihin on kasvavana. Kun se taas kyseenalaistetaan sitten kun tulee neliön paikka. Joten eletään hetkessä! Itseensä luottavaan ihmiseen luottavat helpommin muutkin, ja se voisi tulla tässä näkyviin.

Edellisessä jaksossa kun löysin Hotakaisen tekstistä tuon tähdistön nimeltä Seimi, toivoisin todella, että voisin uskoa hedelmällisyyteeni luovuuden tasolla. Vintillä on kaksikin työtä odottelemassa kättäni. Voisiko tällainen kolmion aika (varsinkin Jupiterin) olla myös pyyntöjen aikaa, ikään kuin kirjoittelisi 'joulupukille' tai osoittaisi rukouksia jonnekin? "Pyydä niin sinulle annetaan ja kolkuta niin sinulle avataan" -tapaan. Onkohan näissä kuvioissa tähän koskaan tartuttu? Yleensä puhutaan mahdollisuuksista. Entäs jos pyydetään jotain? Voimaa, inspiraatiota, viisautta, ideaa?

Ja nyt tekee mieli kysyä Jupiter-Joulupukilta, mitä sillä on minulle varattuna, kun se saapuu Vertexilleni ja sen jälkeen pian onnenpisteeseeni. Saanko piiskoja vai ruusuja? Tämä kaikki sijoittuu tuohon samaisen transiitin jaksoon joka päättyy vasta 19.7. Aika jännää!

Jos ei mitään tapahdu, lakkaan uskomasta Jupiter-Joulupukkiin ja astrologiaan ikään! Tai alan uskomaan, jos jotakin tapahtuu! Nyt on ollut aika hiljaista pienessä kahvilassani. Tosin olen saanut rauhassa kunnostaa ruusutarhaani.

Tässä aito Joutsentanssi! 

Jupiterin fyysinen luonne

Sillä aikaa kun Mars venkuloi tuolla Vaa'an tahtoo/ei tahdo ja päättää vai eikö- areenalla, lähdin tutustumaan vähän enemmän Jupiteriin.

Ihmettelenkin aina sitä, miksi eivät astrologit ja astronomit harrasta enemmän vuoropuhelua keskenään. Pieni viikonloppukonferenssi olisi paikallaan keskustelun omaisesti. Onhan heillä paljon yhteistäkin. En ihmettelisi, vaikka astronomit useinkin kääntyisivät ammattiastrologien puoleen elämän hankalissa tilanteissa eikä varmaankaan astrologille riitä pelkkä 'taivastelu' karttojen taholla. Uskoisinkin, että ensin oli tähtitiede. Sitten vasta niistä katsominen. Siis alatiede? Vai olikohan näin? Ehkä ensin oli mystiikka ja sitten vasta fysiikka.

Jo se on mielenkiintoista, että astronomit juttelevat planeetoista aina siinä viereisessä merkissä viipyväksi. Ovatko he kuitenkin enemmän ajan tasalla? Ainakin fyysisen ajan tasalla. 

Olen ihastunut Markus Hotakaiseen. Hän on vähän samoilla aaltopituuksilla kuin Carl Jung kirjoittaessaan kirjan Symbolit, piilotajunnan kieli tavalliselle kansalle luettavaksi. Lyhyttä ja ytimekästä eikä kaihda mytologian symbolista kieltä. 

Tässä kuitenkin mielenkiintoinen kuva itse Jupiterista jossa näkyy Jupiterin kuut, on poimittu sivulta www.universetoday.com. 

Minulla oli kerran alkuopetuksen luokassa lukutunti ja eräs pojista luki kirjaa eri planeetoista. Kun hän sai lukea Jupiterin kuista, joita siinä kirjassa taisi olla vasta 18, hän innoissaan kulki ympäriinsä luokassa ja isolla äänellä kuulutti: - Ajatella, että Jupiterilla on 18 kuuta ja meillä vain yksi! 

Toiset katsahtivat häneen kuin pöljään eivätkä kommentoineet mitään, lukivat omia satukirjojaan. Mutta tämä poika ymmärsi heti avaruuden suuren fyysisyyden. Hän kahmii kuulemma vieläkin samanlaisia kirjoja. 

Nyt on löydetty Hotakaisen mukaan Jupiterilta 60 kuuta, joista jotkut kiertävät kuvan osoittaman helminauhan lailla. Nämä nk. Galilein (Jupiterin kuiden löytäjä) kuut ovat kooltaan noin oman kuumme kokoisia. Tämä fyysisenä symbolina käy yksiin Jupiterin luonteessa sosiaalisuuden ja vuorovaikutteisuuden planeettana. Siinä nuo kuutkin kulkevat vinhaa vauhtia, mutta hyvässä sovussa emäplaneettansa ympärillä.

Se, että tuo Jupiter kuineen sijaitsee tällä hetkellä fyysisesti Kaksosten tähtikuvion edessä ja vaikka se perinteisessä astrologiassa onkin Ravussa, niin se sopii tähän ajanjaksoon, missä on juhlittu ylioppilaita, koulun lopettajaisia, pidetty sukukokouksia, tehty yhteisiä retkiä ja mietitty kodin tarpeellisuutta. Voihan siinä mukana olla molempia energioita käsi kädessä. Kun oikeasti Jupiter on siirtymässä vasta nyt Ravun tähtikuvion alaisuuteen, niin voinen tässä mainita tuosta aika mitättömästä tähtikuviosta erään mytologisen seikan, jonka Hotakainen tuo esiin kirjassaan Tähtitaivas. Nimittäin että kun Krapu ilkikurissaan nipisti Herkulesta varpaasta hänen taistelessaan Vesikäärmeen kanssa, niin Krapu murskattiin. Juno sulaa hyvyyttään sijoitti tuon murskatun otuksen sitten taivaalle. Mikä kauneinta tässä tähtikuviossa on kaldealaisten näkemys, että he löysivät siitä Ihmisten portin, jonka kautta sielut laskeutuivat taivaasta ihmisruumiiseen. Ravun tähtiryhmässä oleva M44, jota nimetetään Praesepeksi eli Seimeksi sopinee myös tähän yhtälöön.

Siinä oli kauniilla asialla sekä Juno että kaldealainen uskomus! Siis tällainen olisi emo-Ravun Pesä Seimineen! Nyt kun Jupiter astrologisesti on siinä (astronomisesti edelleen toisenkin kuukauden), niin johan on vilkasta tuolla Ihmisten portilla. Jospa tähän mytologiaan sisältyisi monien ihmisten välienselvittelyt ja vanhojen väärinkäsitysten tuominen päivänvaloon murskattavaksi. Ainakin näin on käynyt omassa ympäristössäni.

Tietoa siitä, miksi on annettu planeetoille niiden astrologinen merkitys, voisi etsiä myös niiden fyysisestä olomuodosta. Jupiter on niin iso, että siihen mahtuisi 11 Maata. Tämä voisi liittyä tuohon laajenemisen, positiivisuuden ja suurentelemisen luonteeseen. Kun kuitenkin suurin osa Jupiterin koosta on vety- ja heliumkaasua. Vain sen keskellä on Maan kokoinen kivinen ydin. Jupiter höynäyttää meitä. Kerskuu koollaan ja olemuksellaan, mutta kaikki ei ole sitä miltä se näyttää. 

Se, että Jupiter vaikuttaa koko Aurinkokunnassa ja pieneen ihmiseenkin, voisi olla Jupiterin liikkeissä. Se kiertää akselinsa ympäri 11 tunnissa. Se on hurjaa menoa kaikkine kaasuineen ja kuineen. Siitäkö symbolina rohkeus ja yltiöpäisyyskin. Kun on rohkea, voi jotakin saadakin. Jos luulet liikoja, kaikki haihtuu sumuna ilmaan. Sen kiertorata Auringon ympäri on kuitenkin 12 vuotta. Sekin pyhä luku!

Vielä yksi juttu, joka voisi symboloida tuollaista aarrekammiota, hurjaa sulattamoa, jossa syntyvät ideat ja lennokkaat ajatukset, voima, usko ja lahjat, voisi olla tuo Jupiterin suuri 'punainen pilkku'. Sitä on tarkkailtu kuulemma jo 300 vuoden ajan, enkä ihmettelisi että vähän pelon sekaisestikin. Se on parin Maan kokoinen suunnaton pyörremyrsky, jonka väri välillä harmaantuu (sammuu?), välillä kuten viime vuosina taas punertuu (aktivoituu?). Hurjalta tuo vaikuttaa ja koko Jupiter. Toivottavasti se kaikkinensa pysyy rauhallisena Auringon kiertolaisena, sillä se voisi voimallaan aiheuttaa koko Aurinkokunnan katastroofin.

Tämä muistuttaa myös tulisieluisia immeisiä pysymään rauhallisina, varsinkin silloin kun ovat Jupiterin vaikutuspiirissä. Jupiter on ylipäällikkö planeettojen joukossa, Mars sen rinnalla vain pieni uhmakas soturi. Maa pelkkä rivimies, kaikkien muiden armoilla.

Huh, mutta näin minua innoitti Markus Hotakainen ja tietenkin se, että Jupiterin voimakas vaikutus näkyy myös omalla kartallani. Sitä tutkin enemmän toisella blogisivulla.

Aina vain ihana The Lord of Dance