sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Mikä jurraa?

Asiat eivät aina mene niin kuin suunnittelee. Aika usein. 

Kesäkuu on ollut vauhdikasta aikaa. Heinäkuu tulossa...yhtä vauhdikasta. Mutta juuri nyt jotakin jurraa.
Jotakin samanmoista kuin minun vanhalla rähjällä ruohonleikkurilla. Sillä olen ajellut koko alkukesän vähän kieli keskellä suuta ja sydän syrjällään: 'kestä kiltti vielä vähän, pikkuisen vielä'! Surrurr...sur...plöts!

Olenkin sitten tullut siihen tulokseen, että kone tietää miten minun omat voimani kestävät. Läähättäen sitten annan periksi. Kone on joskus ollut vetävä niin että sen kun juoksin melkein perässä. Ei enää. Se osa on rikki ja nyt olen puskenut niin, etten ihmettele vatsalihasteni 'vahvuutta'. Voihan ne makkarat olla lihastakin, eikö vain?

Tämä kuva ei ole kuitenkaan omalta pihamaaltani, mutta olotilani tuntuu tällä hetkellä vähän tällaiselta.



Toivon todella että leikkurini kestäisi tämän kesän. Ruohon perässä saa melkein juosta. Mutta toivon todella myös, että suunnitelmanikin kestäisi päivän valoa. Nyt pitää istua alas ja miettiä jotakin uudelleen. Pahaksi onneksi löysin tällaisenkin pikku pöpön Marsin muuten niin vauhdikkaasta menosta; MARSIN OPPOSITION JUPITERIN KANSSA! Kuin punkki ruohikossa. Ei sentään virusta kantava kuitenkaan.
Kun omalla Marsillani on muutenkin haasteiset kuviot Jupiterin kanssa, niin tuo ei näytä hyvältä. Se sanoo mm. tällaista:

"Mars oppositio Jupiter pystyy osoittamaan varsin karulla tavalla ne aherruksesi alueet, jotka eivät nauti sydämesi lämmöstä ja luottamuksesta. Tällä jaksolla tulet karvaasti pettymään joihinkin odotuksiin, joita olit asettanut omalle ahkeruudellesi. Ympäristösi vastaa pettymysten muodossa kaikkeen sellaiseen tekemääsi työhön, joka ei ole sinulle melekästä.

Lupaavilta näyttäneet projektit ja suunnitelmat kaatuvat tavalla joka tuntuu lähes salaliitolta sinua vastaan. Voit kuitenkin välttyä totaaliselta tuholta, jos nyt rohkenet asettaa rankan aherruksesi kyseenalaiseksi ja pysähdyt miettimään kuinka paljon todella nautit siitä mitä teet. Pelkkää lopputulosta ajattelemalla ei kukaan jaksa paahtaa sellaista hommaa joka ei sovi omaan sisäiseen suunnitelmaan varsinkaan silloin kun työ ei näytä tuottavan mitään tulosta vaan piemminkin päinvastoin painuu miinuksen puolelle. Jos näin on niin herää jo!
"

Ja pahkurat!! Kyllä minä nautin ruohonleikkuusta! Kova työ luo näkyvää tulosta ja hiki valuu! Ja minä olen ansainnut jotakin siitäkin, mitä olen suunnitellut! Uskon kovasti siihen! 

Mutta nyt ei auta muu kuin istahtaa hetkeksi alas ja miettiä mitä voisi tehdä...

torstai 27. kesäkuuta 2013

Auringon paluu!

Tällaiselta näyttää auringonpaluukarttani tänä vuonna.

Eikös siinä ole Leija? Ja oppositio Plutolla ja Auringolla! Miten se taas on esillä?

Nousumerkkini sijoittuu Neitsyelle. Saisinko vihdoinkin tänä vuonna taloni jonkinlaiseen järjestykseen?



Huh...tätä täytynee tarkastella myöhemmin lisää!

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Hurjaa hyvää!

Nokkosia on syöty ja hiuksia vahvistettu ja on kerätty myös talven varalle. Värinokkonen on kiinnostanut minua kummasti koko vuoden ajan. Kasvatin talven aikana 'koteista' kahvin jäännösvesillä huikean komeita värinokkosia eli 'palavia rakkauksia', joten olen koristellut niillä pihapiiriäni sieltä täältä ja jakanut niitä ystävillekin.


Jos ei nyt ihan se rakkaus palakaan, niin jotain palaa kovasti. Olen tehnyt aika rohkeita temppuja ja kohta saan tietää mihin ne johtavat. Tuon rautaisen Marsin kuviot ovat nyt aika hurjat. Ja paljon hyvää lupaa monet muutkin kartan kuviot. Siis hyvin veitsenterällä nyt hiippailen! Hurja on hyvää vai hyvä on hurjaa? Kun on hyviä energioita ympärillä, niin kyllä siinä saa pidellä itseänsä kurissa ja nuhteessa, kontrollissa ja kuosissa, ettei jotakin lipsahda YLI.

Voimakkaana alitajuisena vahtina on yhä Neptunuksen kolmio Kuulle. Sitten on Jupiterin yhtymä stelliumelle sykkimässä uutta, pukkaamassa uutta liikkeelle eikä siinä jarruja näy. Marsilla on sulkeutuva kolmio MC:lle ja siinä kuviossa olisin nätisti ottamassa vastaan kiitosta ja kunniaa, mutta VAIN jos olen tehnyt oikeita liikkeitä. No sen näkee! 

Kaiken kukkuraksi myös Saturnus vapauttaa nyörejään avautuvalla kolmiolla Aurinkoon! Siis tie on vapaa kulkea ja tanssia vaikka hullun lailla. Suuri Täysikuu tuolla taivaanrannalla onkin nimetty 'hullun kuuksi'.

Yksi kuvio tuossa joukossa on kuin kompastuskivi. Marsin sulkeutuva neliö itsellensä! Tämä kuvio voi tuottaa jopa kirosanoja, ainakin sekavuutta, sillä en osaa kirota.

Kuin ruusuja kaiken joukossa on pikkuiset Marsin kuviot, kuten Mars sulk.sekstiili Plutolle (lupaa hyviä yhteensattumia, yks oli jo tänään). Mars sulk.sekstiili Saturnus tulee kuvioihin mukaan myös (siis palkkiota luvassa) sitäkin sain eilen...

Siis hyvin vaarallisen hyvää lupaavat tähdet. Ei vaikeuksien keskellä niinkään jouduta harhaan kuin liian hyvän keskellä! Voi kiltti Hullu Kuu, päästä minut pahasta äläkä saata minua kiusaukseen! 

Kun kaiken lisäksi on Venuksen paluu!!!!! 

Ei auta muuta kuin elää hetkessä!

Hetki vaan ja Pasi Kaunisto

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Tartu hetkeen - Mars Kaksosissa!

Älynväläykset, inspiraatiot, terävät oivallukset, puhe ja tiedonvälitys toimivat tässä Marsin energioissa. Niiden kautta näköjään (onhan tässä todistetusti jo aikaa mennyt) tapahtuu nyt toiminta. Kun tulee viesti, on sen hetkinen homma jätettävä ja tartuttava uuteen! Kun hoksaa jotain uutta, ei sitä sovi nielaista, vaan sen pitää tuoda julki!  Mars on 10 astetta Kaksosta, minulla uran ja ammatin huoneessa 7 sopivasti, kun olen kahvilaani ja kirppariani tässä availlut. Samoin on siskollanikin, joka toisaalla on tehnyt rajoja räjäyttäviä juttuja työn saralla.

Tämä aika on ollut myös hyvin vilkasta vuorovaikutteisesti, vaikka kahvilassa onkin vielä aika hiljaista. Mutta ne harvat kohtaamiset ovat nostattaneet kulmakarvojani. Ajatuksia on vaihdettu ja toiminta tarkentuu uuden tiedon pohjalta. Toimittu on huhhuh -  eikä jarruja tai esteitä ole vielä näkyvissä! Sitä mennään eikä meinata. Jos vähänkin jää sormi suussa seisomaan, niin voi vain perästä todeta, että samperi, se meni jo! 

...kuin päivänlilja, hehkeänä vain keskipäivän. mutta elää täysillä!
Minun ei tarvitse muuta kuin katsoa Kaksos-poikani toimintaa ja juosta perässä, niin tunnen mitä Mars on Kaksosissa!  Arkitouhutkin on sitä, että ensin innostun jostakin ja kohta olen jo tekemässä jotakin muuta, mukavempaa. Se mikä olisi arkitärkeää, ei tahdo houkututtaa, mutta auta armias, jos saa luovan inspiksen!

Tällaiseen aikaan kuuluu lyhytjännitteinen toiminta ja tarttuminen toisten viestiin. Ohitse kulkee ihmisiä juttuineen ja jokainen heistä voi olla se elämäsi tärkein viestintuoja. Onhan Kaksosissa nyt myös Jupiter! 

Yleisesti taustalla on muutakin haastavan kaunista energiaa mm. Kultainen kolmio vesimerkeissä ja Uusi Kuu.
Näistä kertoo Liisa blogissaan.

Samanaikaisesti minulla on Marsin sulkeutuva kolmio Neptunuksen kanssa. Yhdistän tämän erääseen minulle hyvin merkittävään tapaamiseen, jonka ansiosta nousi esiin paljon alitajuntaan torjuttua vaikeaa asiaa, mutta jonka esille tulo puhdisti paljon ilmaa. Asia ei ollutkaan niin vaikea kuin sen itse on nähnyt. Yllättävä tuki siinä lämmitti kamalasti mieltä. Kolmio varsinkin Neptunuksen kanssa voi olla lahja, jonka kanssa on taas paljon helpompi kulkea ja toimia! Jos tähän vielä yhdistää tämän Kaksosmaisen tunnelman, niin ei ihme, että se lahja löytyy vuorovaikutussuhteista ja jopa ihan ohimenevien ihmisten keskustelusta.

maanantai 3. kesäkuuta 2013

Astrologiaa kauneimmillaan!

Tämä juttu täytyy minun ehdottomasti laittaa ihan itselleni muistiin tänne!

Tämä on Jupiterin yhtymä Uranukseeni. Tässä sykkii astrologinen ilmaisukieli mitä kauneimmin täynnä symboliikkaa ja runoutta! Siis Seppo Tanhuan intomieli tässä on parhaimmillaan! Ja tämä tällainen aika on nyt minulla. Eipä silti, ihan totta. Ja totta Jupiterin yhtymä Cerekseen myös. Olen oppinut kuuntelemaan kukkien kieltä! Ja kesäkuun aikana Jupiter yhdyttää samoin Merkuriukseni, Venukseni ja Aurinkoni! Hurjaa aikaa. Sitä on vain hillitsemässä oman karttani Jupiterin oppositio Merkuriukseen ja Venukseen, siinä sitä Jupiterimaista mahtailua ja suurentelua, jota olen ehkä oppinut elämäni taipaleella hillitsemään, mutta joka välillä purskahtaa kuin innosta pakahtuva tulivuori. Yhtä lailla kun se saa aikaan hämmennystä tiukkapiposten ja rajallisuuttaan hallitsevilla vastaantulijoillani, yhtä lailla se myös täräyttää jotakin liikkeelle ja kaikki uusi saa hulvatonta innostusta. Silläkin oma hintansa...mutta onneksi askeleet ovat jo hidastuneet. 

Kaiken taustalla toimeliasta Marsia on jarruttamassa kodin huolet (Mars avautuva neliö Kuu). En halua antaa valtaa millekään epätoivolle, pitää elää vain tätä hetkeä, mutta kyllä jokin aina käy harteillani kuin viileä virta. Kuinka kauan pystyn ylläpitämään tätä kaikkea niin että nautin siitä myös?!




Mutta se ihanainen astrologinen kieli ja mielikuvat! Näillä sävelmillä mennään kesäkuun loppuun:

"Monien satujen ja tarinoiden kautta olet varmasti törmännyt erääseen vaikeimmista vihkimyshaasteista eli oman erilaisuuden ja omituisuuden kääntämiseen aivan uskomattomaksi menestystarinaksi. Noitien sammakoiksi ja muiksi rumiksi ötököiksi taikomat prinssit, prinsessat, kuninkaat ja kuningattaret saavat takaisin heille kuuluvan arvon ja kunnioituksen opittuaan ensin nöyrästi hyväksymään omat omituisuutensa ja sitten vielä löytämään siitä sellaiset noitien ja pahojen voimien tavoittamattomissa olevat salatut kyvyt joiden avulla oma kuninkaallinen asema on jälleen saavutettavissa.

Jokainen ihminen on kuninkaallinen eli Jumalan valittu ja jokaisella meistä on omat puutteemme, jotka meidän tulee nöyrinä hyväksyä, ja jokaisella meistä on myös omat muilta salatut erityislahjamme, joita käyttämällä pääsemme pikkuhiljaa elämämme yhdestä tavoitteesta toiseen, kuten sadun päähenkilö yhden urotyön suoritettuaan saa eteensä seuraavan kunnes viimeinenkin este on voitettu. Kahdentoista vuoden välein saat kosmisen luvan ottaa käyttöösi juuri tällä hetkellä sinua eniten kiinnostavan erityisalueesi ja siihen liittyvät toistaiseksi salatut kykysi. Oman erityisosaamisesi ja ainutlaatuisten lahjojesi käyttöön ottaminen palvelee tällä kertaa maailmassamme tapahtuvaa vesimiehen aikaan siirtymistä ja siksi tulet saamaan osaksesi valtaisan menestyksen kaikilla sinua kiinnostavilla uusilla alueilla, joihin nyt uskallat keskittää kaiken huomiosi ja sijoittaa kaiken liikenevän omaisuutesi.

Kuten satujen kertomuksista voit muistaa, tehtävä ei ole helppo eikä voi onnistua ilman tietoisia ponnistuksia ja tietoista riskin ottamista. Vaikeusasteesta johtuen monikaan meistä ei pysty hyödyntämään tämän ajan tarjoamia satumaisia mahdollisuuksia vaan tyytyy mieluummin nykyisiin olosuhteisiin ja antaa kaiken jatkua yhtä varmana ja tyhjänpäiväisenä kuin tähänkin asti. Nyt edessäsi oleviin mahdollisuuksiin tartuminen edellyttää suurta itsenäisyyttä ja riippumattomuutta muista ihmisistä, jotka mieluummin pitäisivät sinut omassa kastissaan kuin päästäisivät löytämään jotain joka nostaa sinut heidän yläpuolelleen."

Niinpä! Metsätontusta on kuoriutunut parina viime vuotena esiin Ruusumuori! Mitähän vielä?

Laitan tähän vielä tulkintaa Jupiterista.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Mieti miksi toimit näin?

Mars on nyt sellaisissa kantimissa karttaani kohden, että ei ihme, jos olen miettinyt uusiksi monta asiaa. Ikään kuin ottaisin kaksi askelta eteen ja yksi taakse. Tai väliin yksi askel eteen ja kaksi taakse.

Mars oppositio Ascendentti. Ascendenttiani ei voi ohittaa ilman jonkin syvällisempää käsittelyä. Skorpionia minussa. 

Edellisyö meni ilman unta. Aamuyöstä vielä kun uni vain pysyi poissa, nousin kiukkuisena kaivelemaan vaatekomeroa ja valitsin monta riepua kirpparille meneväksi. Aamuteellä vedin esiin erään vanhan laatikon ja luin 40 vuotta sitten kirjoittamaani säälirakkaustarinaani. Se kuitenkin muistutti minun omista oikuistani ja peloistani. Voi raukkaa! Mutta miettimistä siitäkin sain. 


Seuraavan yön posotin unta kuin pieni porsas, ja sitten olikin jo tuli hännän alla tekemisissä ja sanomisissa. Kaikki vauhti liene tuota nykyistä yleistä Merkurius-Venus-Jupiter-Aurinko-stelliumia Kaksosissa. Sehän on kova sana juuri nyt!

Huomaan, että sanon 'EI'. Moneen pyyntöön olen sanonut 'ei'. Ja sitten kaivelen syitä syviä, että miksi. Ja sitten hyväksyn sen oikeutuksen. Tai sitten en. Tänä iltana peruin 'ein' ja painelin tekemään tehtävää mikä minulta pyydettiin. Ja sain onnellisen hymyn. Kun taas omalle pojallei eväsin avunpyynnön. Ja hyväksyin itselleni sen. Toisaalta teen itse aloitteita. Sanon, että tehdään niin ja soitan, että tulen. Vähän ihmeissäni itsestäni...kuitenkin.

Onko tuo henkisen kehityksen tulosta? Osata sanoa ei ja osata perääntyäkin sen kanssa? Vai onko se vain keskustelua itsekkyyden ja epäitsekkyyden kanssa. Kumpi voittaa? Kumpi on parempi missäkin tilanteessa?
Kummalla arvoa missäkin?

Huomaan, että samalla hetkellä on myös Venuksen ja Merkuriuksen neliöt syntymäkarttani Marsiin. 

Vaikka ei aina mietikään mitään ennen kuin toimii, niin kannattaa ainakin miettiä sitten miksi toimi noin. Eikö sekin ole parempi kuin toimia ja toimia ajattelematta syitä ja seuraamuksia? Tai oppiiko ja kasvaako kuitenkin enemmän lyömällä reilusti päänsä seinään? Onneksi on kevätaika, eikä skorpiomaisuus paina siinä niin paljoa! Eipä silti....taitaa tulla hallayö.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Marsin avautuva kvinkunssi Jupiteriin, ota tai jätä!

Aika osuvaa löytää kvinkunssi juuri näinä päivinä, kun huomaa, että vuorovaikutusareenalla voisi olla jotakin uutta. Marsin avautuva kvinkunssi Jupiterille. Ainahan se vähän pelottaa ja vaivaa mieltä. Kuka tässä saa turpiinsa? Itse vai joku toinen? Mutta juuri nyt, kun minulla olisi syli täynnä tekemistä ja koko kesä edessä uusille tuulille ja vuorovaikutustuulahduksillekin.!

Kvinkunssia opiskellen tässä kaivoin nämä vanhat sivuni esiin. Minulla on huono muisti, pitää lukea aina uudelleen ja käydä läpi. Mutta jotakin sinne mieleen aina jää.

 

http://marsinkyydis.blogspot.fi/2013/04/mars-ja-kvinkunssi-ja-tiedostamaton.html

 

http://marsinkyydis.blogspot.fi/2013/01/kvinkunssi-toimi-tai-pelkaa.html


Kvinkunssi muistuttaa aina mahdollisuudesta, jopa sellaisesta joka saattaa mennä huomiotta ohi, huomaamatta sen torjumme emmekä sitä enää muistele. Kuitenkin siellä olisi jotakin sellaista tarjolla, josta oppisimme jotakin. Vaikkapa vain huomaamaan omaa nurjaa puolta ja pelkoa.

 

Se pelko ei aina kohdistu omaa napaan. Tai siihenkin, vaikka kyseessä voi olla pelko toisen satuttamisesta. Toisen satuttaminen tai realiteettien esiintuominen jossakin käy aina kipeään, toisessa, mutta myös itsessä. Kun sitä niin mielellään haluaa ravistaa päältään kaikki, mistä löytyy velvotteita, leimoja ja pahaa mieltä. Jo toisenkin haavoittaminen lyö leiman omaan nahkaan. Silti se juuri voi herättää näkemään omaa ylpeää turmeltuneisuutta tai yleensä pelkoa elää ja toimia. Kun toinenkin voi tarvita sen kasvattavan kohdan. Miksi torjua elämää?

 

En ole torjunut. Olen tarttunut kutsuun. 

Olisiko tämä Pluto- ja Uranus-neliön töitä?