Rapu rallaa - lämmin vesi loiskii ja laulaa!

Tässä se nämä vetiset olotilat astrologiasta:

Aurinko 16 Rapu Siriuksen lukemissa
Venus 25 Rapu
Merkurius 18 Rapu
Mars 23 Skorpioni
Chiron 25 Kalat
Neptunus 12 Kalat

Ja lisäksi Uusi Kuu aukeni myös Ravussa. Kannattaa lukea siitä  Kirsin sivulta tässä. 

Hän kirjoittaa sivullaan näin: Kaikkein parhaiten uudenkuun energioista pääsee nauttimaan antautumalla jonkin itseään suuremman hoivattavaksi. 

Näin olen tehnyt. Näin teimme metsätontun tuvassa.

Marsin peruutusten aikana kevättalven uudistin yläkertaa, putsailin, kävin läpi vanhoja tavaroita, papereita ja valmistin tiloja 10 ystävälle saapua viettämään tänne muutama päivä aikaa yhdessä. Tuollainen 35 vuoden ajan yhteistyössä ollut ryhmä todella sulki syliinsä ja hoivasi olotilaani.

Siis kun tuollainen rykelmä planeettoja (Aurinko, Merkurius ja Venus) taas kohtaavat peräjälkeen syntymäkarttani Stelliumin (Merkurius, Venus, Aurinko), niin lähteehän siitä aivan hurjan vahvat energiat liikkeelle joko törmäilleen, huiskien lämpimiä tuulia, uutta synnyttäen ja vanhaa talloen. Ei siinä ehdi juuri blogisivuja täydentämään. 

Auringonpalauukartalta kannattaa sitten katsoa, että missä tilassa eli huoneessa tämä kaikki tapahtuu ja varautuakin siihen. Minulla Au kumppaneineen on 8. huoneessa juurikartalla, mutta nyt tämä yhtyminen tapahtui 12. huoneessa. Ei siis ihme kaiken vanhan tonkimiseen siirretyt ajatukset, puhdistautuminen ja puhdistuminen. Vanhat olivat ystävätkin, vanhasta asuinkaupungista 30 vuoden takaa, jotka tulivat minua tervehtimään. Samalla kun ulkona vesi läykkyi joka puolella päivästä päivään melkein, niin läikkyivät silmämmekin elämästämme kertoessa. Se puhdistaa yleiseen uuteen muodonmuutokseen. Jokin uudenlainen energia voi syntyä siitä, kunhan saan itseni hyväksyttyä jostakin syvältä asti, unohduksistakin. Jospa siinä löytyy lapsuuden aikainen ilo ja syke! Aurinkohan on himmennyt tässä odottaen uutta voimaa. Nämä asiat täytyy käydä ihmisen läpi jossakin vaiheessa. 

Astrologisesti kaikki hyvin osuvaa! 

Hyvä tärppi!!

Tässä jo kuukausi sitten käytin astrologiaa hyväkseni, kun suunnittelin kesäkahvilani avajaisia tälle kesälle, Ruusumuorin ja ruusutarhan 5-vuotissynttäreitä ja Ruusutarhan tarinoita-kirjani ensiesittelyä. Tosin esittelyä ei tarvittu, kun kaikki olivat siitä jo lukeneet paikallisesta lehdestä.

Astrologia "määräsi" sellaisen hyvän päivän ajankohtaan 12.6, jolloin taivaalla Jupiter on hyvässä asemassa syntymäkarttaani, Jupiter yhtymä Mars. Nyt kuvio esiintyi jo toisen kerran tänä vuonna johtuen Jupiterin perääntymisestä. Eli taikasauva ojennettiin käsiini jälleen. Ensimmäisellä kerralla lähetin kirjani painoon ja nyt toisella kerralla asetin sen myyntiin.

Noh. Jos vieraita oli 70 ja vain 10 kirjaa myin, se ei nyt niin taikasauvalta vaikuta, mutta juhlat olivat mukavat. Ihmiset viihtyivät keskenään ja kahvila-aitta oli täynnä iloista porinaa kahvin hörppimisestä ystävien tapaamisiin asti. Itse vain heiluttelin taikasauvallani iloisen ilmapiirin kipinöitä ja nautin.

Siis kaikin puolin hyvä tärppi!

Muutenkin hyvin osuvaa. Ap-kartallani, joka tulee ihan pian kyseenalaiseksi, Merkurius on Kaksosissa 11. huoneessa, kuten eräs ystäväni huomasi. ASC on Leijonassa, samoin asteroidi Rosengard ja Rosa turvallisesti Härässä. Kaikki ruusuni elävät hankalan talven jälkeen!

Jotta tämä ei menisi aivan liian iloisesti, on kartalla myös Pluto avautuva neliö MC:lle. Joten eipäs nuolaista ennen kuin tipahtaa. Tämän vaikutus tällä kertaa (on ollut vahvana aikaisemminkin) alkoi 9.6 ja kestää 10.9 asti. Ei siis tule kuuloonkaan että tämä kaikki olisi ruusuilla tanssimista. Ongelmia varmasti löytyy kehiin. Jos en ole oikealla polulla, niin luonto näyttää kaapin paikan. Jos olen oikealla polulla iloisesti, kaikki tulee lujittumaan. Tanhuan tulkinnan mukaan kyse on riippumattomuudesta ja itsenäisesti asetetusta päämäärästä. 

Mitään ei synny pakosta. Vaikka välillä väsyttääkin, luotan tulevaan. Kesä on niin turkasen kaunista. Ihmeellistä nähdä, että omien käsien avulla voi myös paljon tehdä kaunista. Luonto ei kohdellut puutarhaani huonosti. Luonto vielä pitää minut suhtkoht voimissa ja reippaana. Venuskin liikkuu Rapuun ja stelliumiini. En voi valittaa.

Kannattaa siis välillä kurkistaa transiitteja! 

Sotaan vai rauhan rakentamiseen?

Olin sellaisessa tilanteessa, etten tiennyt mitä siinä rakennettiin. Ilmassa väreili kaikenlaista tuntemusta sodasta rauhaan. Kiperässä tai ongelmallisessa asiassa tulevat helposti esiin he, joilla nyrkki tiukentuu ja he, jotka pyrkivät löytämään sopua ja näkevät mahdollisuuksia.

Jälkijunaa kuunnellessa en löytänyt muuta kuin negaatioita. Kaikki oli päin mäntyä eikä kukaan tee mitään. Olihan yksi hyvä kuitenkin. Kaikilla oli mahdollisuus sanoa haluttavansa. Moni sanoikin, jotkut sitten jälkijunassa. Kaaos täytyy ensin todentaa, ja se mitä on jokaisen kasvon, mielipiteen ja näkemyksen takana?

Etsin neuvoa astrologiasta. Itsellä on Saturnuksen kolmio Plutolleni. Yleisellä kartalla löysin Saturnuksen neliö-kuviosta, missä se on oppositiossa Aurinko yhtymä Venuksen kanssa. Tuosta rakkausyhtymästähän tuolla useakin puhuu kauniisti. Tosin Saturnuksen oppositiosta ei vielä puhuta. 

Yhteyttä ja sopua haettiin tuossa kokouksessakin, mutta en löytänyt rakkauden lempeitä väreilyjä. Jokainen halusi pestä kätensä aiheesta puhtaaksi. Puolustus ja kritiikki olivat  päällimmäisinä. 

Täytyy myöntää, että olen alulle panijana tässä tilanteessa eikä mielialani ole suinkaan kevyt. Muutosta haluan ennen kaikkea (Pluto). 

Toinen kuvio kartaltani löytyy Uranuksen kolmiona Jupiterilleni. Tuon yhdistäisin tulevaan kirjaani, jonka saan käsiini ehkä huomenna. Pitäiskö sitä jotenkin juhlia?

Kumma miten kolmiot eivät yhtään innosta.

Yleisenä kuviona löydän myöa Jupiterin opposition Neptunukselle. Eli kartta näyttää suurta neliötä muuttuvissa merkeissä, tosin ei tarkkaa. Menevätkö mielipiteet ja niiden tulkinta ymmärrettävästi perille? Koko maailmahan sotii mielipiteissä ja tulkinnoissa riippuen siitä missä oma napa makaa.

Nyt tuntuu, että en osaa mitään. En osaa tulkita. En osaa käyttää edes mielikuvaa. 

Parasta uskoa muita. Aurinko yhtymä Venus Kaksosissa. Parasta puhua rakkaudesta.

Olen lukenut Buberin teosta 'Minä ja Sinä'. Minän muutos tapahtuu rakkaudessa Sinuun!! Maailma muuttuu. Tunnet jumalisuuden läsnäolon. Jossakin tilanteessa Sinästä tulee Hän. Ja sitten Hänestä tulee Se. Toinen valitettavasti usein esiinneellistyy, on tarve, kilpailukohde tai omaisuus.uhri, orja...

Mielenkiintoista muuten se, että juuri Martin Buber oli toimittamassa saksankielistä Kalevalaa vuonna 1914. Mitähän arvokasta hän siinä näki? Buber itse oli juutalainen, joten teoksestakin tulee esiin juutalaisuuden ihmiskuva. Itsekin tulin uteliaaksi. Mitähän yhteistä voisi olla kalevalaisella ihmiskuvalla ja juutalaisuudella? Jeesus kuitenkin kasvoi juutalaiseen yhteisöön.

Tällaiseen maailmaan on mukava paeta silloin, kun ei hallitse arkiympyröitä.

Kaikki haluavat rakkautta ja haluavat rakastua! Ja olla rohkeita. Minäkin. Mutta harvoin se räjähtää ihanuudeksi ja kaikenkattavaksi taivaaksi. Olisikohan Kaksosilla siihen nyt mahdollisuus? Ja varsinkin, jos he kohtaavat Jousimiehen, vastavoimansa.

Kurkistusta asteroidien maailmaan

Voi itku, että asioita peruuntuu! Tuntuu, että ei mikään pidä paikkaansa. Mukava laittaa tämä kaikki Marsin ja Merkuriuksen perääntymisen syyksi.

Onko pakko kaivaa jotakin mukavaa astrologisesta maailmasta. Ja yksi mukava juttu on asteroidit!

Olen kartallani silloin tällöin seuraillut muutaman minulle tärkeän asteroidin liikkumista suhteessa syntymäkarttaani. Tärkeä ja tärkeä? Tiedämmekö itsekään mitä tarkoittaa ensinnäkään sana tärkeä ja tiedämmekö mikä oikeasti on meille tärkeää. Uskomme tärkeyteen. Uskon esimerkiksi, että asteroidi nimeltä Rosa on minulle tärkeä. Uskon jopa, että Rosa-asteroidin löytöaikoihin sen tiedemieslöytäjä oli salaisesti rakastanut erääseen tiedenaiseen nimeltä Rosa, tästä asteroidin nimikin. Hyvin enteellistä. Sillä jo symbolina ruusu kätkee salaisuuksia uumeniinsa. Tässä yksi. Toinen asteroidi on tietenkin Rosengard ja kolmas Diana, jumalatar-arkkityyppini. Horus-asteroidiakin olen seuraillut, sillä alkuaikoina, kun aloitin perustamaan ruusutarhaani, juuri Horus kulki käsikädessä Rosan kanssa. Jotenkin yhdistän Horuksen mieheeni ja miehiseen voimaan. Saahan näillä leikkiä siten miten haluttaa. Tosin Horuksen meno on vähän vauhdikkaampaa kuin Rosan, mutta mieheni kuollessa se kulki hetken Rosan kanssa.

Syntymäkartallani Rosa on yhteisöhuoneessa 11 Skorpionissa ja yhtymässä Horus-asteroidin ja Kheironin kanssa. Rakensin ruusutarhan mieheni muistolle. Viime vuosina juuri ruusut ovat muodostaneet minulle kanavan yhteisöön, ainakin ruusuyhteisöön. Rosan yhtymän Kheironiin katson tukevan terveyttäni kuin myös voin sitä kautta tervehdyttää ehkä yhteisöäkin ympärilläni jakamalla ruusutietoutta.

Viime vuoden Rosa-asteroidini on kulkenut hyvin vetisissä olosuhteissa Kaloissa. Tällä hetkellä Rosa on Härässä, pian yhtyen Kuun yläsolmuuni. Horus on mennyt omia menojaan ja on Skorpionissa juuri tällä hetkellä yhtymässä karttani Rosaan. Aika hauska! Ehkä tämä on se hetki, jolloin ruusutarhani on kasvuvauhdissa voimallisimmin. Ehkä en laajenna tätä hommaa tästä enää enempää. Johonkin pitäisi laittaa raja. Kyllä 80 ruusulajia on jo ihan hyvä!

Härässä kulkee Rosan edellä myös Merkurius, Venus ja Aurinko! Tämän kaiken pitäisi povata ruusutarhalleni hyviä aikoja, eikö vain? Viides huonehan edustaa luovuutta ja mukavia hetkiä. Diana-asteroidilla on ollut paluu vähän aikaa sitten ja kun se on peruuttavassa asemassa, se voi koskettaa uudella paluulla. Mitähän se tarkoittanee? Mitä olisi nyt syytä puolustaa? 

Ei tätä kaikkea pidä ottaa niin tosissaan, mutta tämäkin on eräänlaista astrologista harjoitusta. Jokainen voisi löytyy itselleen ominaisen tai symbolisesti koskettavan asteroidin ja katsella sen kulkua. Projisoida. Heijastaa itselle kuva jostakin. 

Nyt täytyi palata tuohon viidennen huoneen yläsolmuun Härässä, sillä jotenkin ruusu liittyy nyt vapauttamaan uinuvia luovia voimiani. Tosi on, että ruusu on luonut minulle aivan uudenlaisen maailman. Nyt minun olisi löydettävä siitä jotakin uudistuvaa, "Jos yksilö käyttää solmuaan viisaasti, hänen sosiaalinen elämänsä on laajenevaa ja hänen suosionsa ja menestyksensä ei ylitä kohtuutta", kirjoittaa Raimo Nikula kirjassaan Astrologian ihmiskuva. Hän jatkaa tuoden esiin tässä erään vaaran, jonka tunnistan myös ruusun kautta: Kadottaa itsensä verkostoihin (nettiin?) tai sopimuksiin ja tukahduttaa luova voima! 

Tämä minun piti tulla tarkistamaan. Aivan kuin ruusu olisi salaperäisesti johdattanut minut tuohon! Vaikka...Rosengard juurikartallani on perääntyvässä asemassa. 

Missä on Rosengard-asteroidi nyt? Syntymäkartallanihan se on Kauriissa. Tietenkin, kuten mieheni Au ja omani vastapari merkeissä. Nyt Rosengard on valloittavasti tullut Kaksosiin. Ja auta armias, kun kirjani Ruusutarhan tarinoita ilmestyy viikon päästä, taidan olla suuna päänä koko muori!

Tämä tutkiminen piristi minua  huomattavasti tuolta perääntyvien asioiden harmimaailmasta!

Marsin kyydissä kolmas perääntyminen!

Marsin kyydissä on menossa nyt jo Marsin kolmas perääntymisjakso. Pakki päällä taas! Mitähän piti tarkastella uusiksi? Siis tämä siitä ajasta, kun aloin kirjoittamaan tätä blogia.

Ensimmäinen osui kolme kertaa minun Marsin paluuseen Neitsyessä vuonna 2012. Se oli vaikeaa aikaa. En tiennyt miten selviän taloudellisesti yksin taloremontin kanssa. Pidin pari vuotta kirjanpitoa ja lähetin anomuksia sinne ja tänne. Se oli yhtä laskemista ja paperien täyttämistä, byrokratiaa niin että se täytti jo vatsanikin. Punaisena lankana elämässäni onneksi oli ruusut ja kahvila. Ilman ystäviä ja niiden tukea en olisi ehkä jaksanut aloittaa uudenlaista elämää. Kuitenkin minulla oli tahtoa ja päämäärää, jonne Marskin oli minua vauhdittamassa, tosin monen testin kautta.

Jos vielä ottaa huomioon sen elämänalueen, missä tuo perääntyminen tapahtui, niin nappiin osui. 9.huone on totuuden etsimistä, filosofiaa ja henkisen yliopiston läpikäymistä. Sitäkin, että miten talon keskuslämmitys toimii ja mistä tilaan viemärinpuhdistajan ja nuohoojan. Astrlogiakin tuli enemmän elämääni tämän blogin myötä. Yrityskurssi ja uudenlaiset ihmiset! Filososofian keskeisimpänä asiana se, mitä tämä persoona tarvitsee elämäänsä. Tarvitsin paljon, mutta päätin, että ei toisen kautta. Itse se elämä pitää rakentaa.

Toinen perääntyminen oli pikkuisen helpompi. Se osui Vaaka-merkkiin ja seilasi kolme kertaa päivätajuntaani eli MC:hen. Halusin sinne ja tänne, enkä tiennyt minne. Päättämättömyyden aikaa. Aittaremontti käynnissä. Se seilaaminen oli maaliskuusta toukokuun puoliväliin 2014. Vertasin silloin sitä aikaa Neitsyt-ajan perääntymiseen TÄSSÄ.  Silloin Irlannin matka vaihtui moottorisahaan. Ja puita pinottiin.

Tämä peruutusistunto käytiin huoneessa 11. Todellakin halusin kuulua vielä yhteiskuntaan ja osallistua siihen, jopa tuoda taitojani sen käytettäväksi. Kerrankin sain tehdä sitä mitä halusin. Kesällä puutarhahommia ja talvella luovaa kirjoittamista. Kaiken sen arjenkin keskellä tosiasiana se, että elämässä selviäminen on kiinni fyysisestä terveydestä ja mielen tasapainosta.

Tämän hetken Marsin perääntyminen tapahtuukin sitten jo Skorpionin vetisissä ja Jousimiehen tuulisissa  maisemissa alueella, missä olisi otettava huomioon Minä ja Toinen; Asc ja Dc. Siis huone numero 1. Mitä minä on suhteessa sinään? Taidan ottaa esille vanhan Buberin filososiakirjan Minä ja Sinä. Sitä tulen varmaan tässä vielä siteeraamaan. Enhän minä tunne itseäni. Ihmettelen joskus, kun jopa nuoremmat sanovat, että kyllähän minä itseni jo tiedän. Toisten ymmärtämisessä se vaikeus piilee.

Nytkin pinotaan puita. Joka keväinen homma. Sirkkeli soi joka, välissä kun on satamatta. Sitä tosin en itse käytä. Toinen pojista on auttamassa. Ja lapio heiluu navetan takana salaojan kaivuussa ja tomaattimökin pohjan kanssa. Pari päivää heiluttelin lapiota niin, että kuljen melkein vinossa ja jalkoja pakottaa. Oikeastaan koko kevät on ollut hyvin päämäärähakuista toimintaa. Harmittaa vain kun astrologian kurssi piti perua. Liekö siihen syynä juuri Marsin perääntyminen yhdessä Merkuriuksen perääntymisen kanssa? 

Liisan blogissa "Taivaanmerkit" on tästä lähemmin TÄSSÄ. 

Jotenkin nautin olostani silloin kun Mars liikkui rauhassa pitkin Jousimiehen tähtikuviota. Se on jo kuukauden verran perääntynyt ja on nyt 4 astetta Jousimiestä. Se perääntyy Skorpioniin asti  ja lähtee takaisin kesäkuun 30. päivä. Eli nyt se tulee yhtymään Nousumerkkiini kolme kertaa. On henkisen kasvun paikkaa! Jousimiesenergia haluaisi opettaa ja opastaa, tarttua uusiin juttuihin ja kokeilla. Innostusta on ollut vaikka muille jakaa, mutta jotenkin on jostakin tullut aina seinää vastaan. Onneksi suurimman aloitteen tein ennen Marsin perääntymisen alkua. Eikö Marsin pitäisikin nyt tuplata tuota tekemisen meininkiä eikä jarruttaa? Eipä silti. Kahvilaakin on jo siivottu kesäkuntoon. Se ottaa ensimmäisiä vieraita vastaan ensi viikolla. Kolme ryhmää on tulossa. Eräs kyllä heti ilmoitti, että jos sataa, he eivät tule. Tarkoituksena heillä oli retkeillä lähimetsissä. Eniten olen iloinen kulttuuriväen vierailusta. He eivät aikoneet sadetta pelätä, mutta tiedä häntä. Samalla tavalla heittää kyllä sääennustajienkin jutut volttia välillä. Tälle päivällekin luvattiin rankkaa sadetta, mutta mitä tuo nyt vähän 'tihhuutti' silloin tällöin. Nyt eivät mitkään ennustukset tai lupaukset pidä paikkaansa.

En anna sen häiritä touhujani. Tomaattimökin ensiaskeleet on otettu ja ties jos vaikka ensi keväänä siellä tuoksuisivat yrtit ja tomaatit! Luotan jälleen omaan kahvinkeitto- ja pullanleipomistaitoihini, jaksamiseeni ja vieraisiini. Jos Mars on omissa maailmoissaan, niin Jupiter tietää mitä tekee, kun se tulee juuri silloin yhtymään syntymäkartan Marsille. Siitähän bongasin ensimmäisen aukiolopäivänkin.

Tähän täytyy ottaa mukaan nyt Myrskyluodon Maija,  Lasse Mårtenson ja taistelu selviämisestä.

Maan merkkini Kauris!

Sain uusimman Astro Logoksen, 2016/98, käsiini muutama päivä sitten. Suurinta mielenkiintoani herätti Tarja Elorannan teksti, jossa hän pohtii aihettaan Polaarimerkkiparit aina yhdessä.

Ja taas otan rinnalle tähän oman napani kartan. Jos siis olen Aurinkomerkiltäni Rapu, niin "Edustan Ravun ja Kauriin merkkipolariteettia", kuten Tarja sen ilmaisee.

On ihan tosi asia, että "minä" on tietyllä tavalla Maan ja Auringon välitilassa. Aurinko edessäni säteili syntymähetkelläni kauttansa Rapu-energiaa ja Maa minun takanani (alla, sivulla, ympärillä?) heijastamassa oppositiopuolelta Kauris-energiaa. Maa-planeetta silloin suorastaan imee Kauris-energiaa toiselta puolelta ja toiselta Rapu-energiaa syntymähetkelläni. 

Tarja Enoranta pohtii tätä polariteettia kaikkien merkkien oppositiosuhteessa ja tuo siihen näkökannoillaan rikkautta, mitä kannattaa muidenkin pohtia.

Minä kuitenkin ihmettelen, että eikö itselleni tuo Kauris jää jotenkin Maan varjoon. Niin kiehtovalta ja kannustavaltakin kuin tuo polariteetti kuulostaa, niin onhan sitä vaikea itselle tunnistaa. Kuitenkin suorastaan olen ilahtunut Tarjan tarjoamasta tulkinnasta. Näinhän saan maa-elementtiä kartalleni, jota juuri on uupunut. Jukra vie! 

Tarjan kirjoituksen mukaan itselläni on samalla tavalla Stellium (Ravussa) ja vastapäätä oleva Kauris-merkki on tyhjä huone. Siis täynnä kuitenkin maa-elementtiä. Paitsi...huomioin aika jännittävän seikan.

Olenhan yli 30 vuotta katsonut peiliin Kauris-miestäni. Hän kesytti jousimiesmäisesti villin Rapu-naisen ja tähän asetuin, jo 36 vuotta tuli täyteen. En missään ole pysynyt näin kauan. Ja vieläkin aion pysyä. Kaurismaisesti jalkani ovat tukevasti maassa sitä hyväksi käyttäen. Siitä saan energiani ja terveyteni. Sen huomasin, kun aloin rakentamaan mieheni muistoksi ruusutarhaa. Tarha on hoitanut ja kasvattanut minua. 

Ei siis ole yhtään kummallista, että tuolla karttani Kauriissa asustaa pieni asteroidi, jonka otin mukaani ruusujen kera nimeltään 'Rosengard'. 

Kauniin ja suotuisan nimen on Tarja antanut tälle Rapu-Kauris akselille, Selviytyjät. Kyllä vaan. Jos Rapu on runsauden ja kasvun puolella, Kauris edustaa tiiviyttä ja niukkuutta. Jos Ravussa on huippuhetket ja aallonpohjat vesi-elementin mukaan, Kauris pyrkii vakauttamaan ja säilyttämään, Tarjan sanojen mukaan. Juuri näin! Missä olisinkaan, jos Kauris-mieheni ei olisi kiskonut minua maahan. Enhän muinoin tiennyt, että on olemassa myös oma polariteettini Kauris, joka heittää pelastusrenkaan. Tiedän nyt, että Rapu on äärettömyyden kahdeksikko, paljous josta virtaa. Siihen Kauris-mieheni ihastui, tarvitsi sitä. Eli hän Kauriina kohtasi myös oman polariteettinsa Rapuna. 

Enpä tiennyt tuotakaan, että siksi Jupiter viihtyy Ravussa, ylennysmerkissään. Jupiterin lapsi. Kun miehelläni ja minulla oli kummallakin Jupiter Jousimiehessä ikäerosta huolimatta, se kolahti polariteetissakin ja takasi hyvän paketin. 

Mukavasti Tarja kirjoittaa, että Rapu on ihon alla, lähellä. Kauris taas on etäisempi, välillinen ja on enemmän yhteiskunnallisella tasolla. Kauris-mieheni osoitti minulle hyvin elävästi tuon polariteettini, ja minä hänelle tuon ihon alueen. 

.

Hurja, kuinka paljon voi toinen antaa ja osoittaa, ainakin silloin, kun merkit ovat oppositiossa peileinä!

Toinen juttu on sitten, jos verrataan Kuun polariteettia. Minulla se olisi Kalat-Neitsyt. Miksi ei sitten myös Nousumerkin Skorpioni-Härkä? Näin ollen minulla olisikin maa-elementtiä yhtä paljon kuin vettäkin. 

Joskus tuntuu, että astrologiaa voi tulkita niin monella tavalla ja monelta kantilta, että se menee ympäripyöreäksi. 

Härkää, härkää!

Härkä on niin ihana! Se on niin dynaaminen, seisoo paksuilla jaloillaan vahvasti maassa. Se ojentelee ja kallistelee paksua niskaansa. Sitten voi kohdata sen rauhalliset syvät silmät. Sen sieraimet puhkuvat, vähän värisevät. Ja sitä kaikkea katsoo syvällä kunnioituksella.

Näin olen kohdannut härän.

Taivaallisen härän kohtaaminen tuntuu vähän samanlaiselta. Nythän siellä on Aurinko, Venus, Merkurius sekä Kuu Härkä-energioissa. Haluan seistä paksusti maan kamaralla, tonkia sitä, haistaa ja kaivaa. Kunhan välillä ojennan selkääni, pyörittelen niskaani ja varmasti katselen kaunista luontoa yhtä lempeillä silmillä kuin itse Härkäkin kaikkea. Niin härkämäisen upea on luonto ja jopa ilmanala näinä päivinä.

Tottakai olen tarttunut moneen konkreettiseen asiaan. Olen jopa istuttanut perunat. Olen rakentanut sillan. Olen kaivanut ison vahvan pensaan ylös ja siirtänyt toiseen paikkaan. Olen murjonut vanhan kukkapenkin ja istuttanut vanhoja perennoja hajoittaen ne ruukkuihin, jossa ne saavat kasvaa niin kauan, kunnes löytävät ottajan tai uuden paikan. Nyt lämmitin savusaunan.

Sammalsohvani kuvatkoon nyt tuota härkämäistä asentoa.

Luonto on arvossa nyt! Olen siellä vaeltanut jo pitkin poikin. Joku on löytänyt karhun jäljetkin sieltä, en mokomaa huomannut. Tulin juuri ystäväni Härän luota grilli-illasta. Pöytä notkui herkkuja! Kaikki kaunista, paljon kauniita värejä. Nyt odottelen, kunnes miehet tulevat saunasta, jotta voin siellä köllötellä. Imeä itseeni bioenergiaa, jota juuri savusaunassa on eniten.

Härkä-aika on nautinnon aikaa, syömisen ja lököttelyn. Luonto nauttii, miksi ei sen lapsikin. Härkä on rakkauden aikaa myös. Venus on omassa merkissään ja pehmentää kyynisenkin otetta elämään. Samalla kun Venus herättää kauneuden kaipuuta tässä, se myös herättää huomaamaan  erityisesti ystävät ja rakkaat läheiset. Suojelunkaipuu heitä kuin myös luontoa kohtaan voimistuu. Kunhan Härkä muistaisi, että ei hän sitä kaikkea omista. Ei vain kahmisi jotakin itselleen liikaa. Härälle kun ei tahdo mikään riittää. 

Mutta eipä pidetä kiirettä. Otetaan joka toukokuisesta hetkestä kiinni kaikki mahdollinen. Kuin piiiitkä ihana rakastelu. Ei haaskata aikaa komeron nurkkiin, ei netin kanssa sohimiseen, ei pikkumaiseen kinasteluun. Nielaistaan sekin naapurin vihoviimeinen kelju huomautus. Annetaan takaisin sopivassa tilanteessa kaksin mitoin sitten myöhemmin. Istutaan kivelle tai pihakeinuun ja hengitetään maan voimaa. Sitä tarvitaan seuraavassa hetkessä, viimeistään kun tullaan kylmään kesäkuuhun. Eikö tähän jo totuttu viime vuodelta.

Näin kirjoitin nyt härkämäisesti nautiskellen...