Rajattu energia

Olen kuullut usein, että energia on hyvin rajallista, pysyvää. Sitä on tietty määrä, se ei kasva eikä se vähene, mutta se on muuttuvaa ja muuntuvaa. Tässä eräs esimerkki siitä kasvina. Kynäjalava. Kerron siitä lopussa enemmän.

Pitäydyn tässä asiassa tietenkin vain itsessäni. Tai kenessä tahansa toisessa. Ja tietenkin katson sitä astrologisesta näkökulmasta. Tai siis siitä astrologisesta näkökulmasta, jonka verran itse sitä ymmärrän.

Kuvittelen siis, että jonkinlainen energia, jonka syntyissä saan, on juuri sitä kosmista alkuenergiaa, minkä aurinko välittää ja missä planeettavärähtelyissä synnyn. Onkohan näin? 

Vai onko se jotakin energiaa, joka geneettisesti välittyy? Vai onko se sitä energiaa, mitä saamme syömästämme ruoasta? Vai onko se sitä energiaa, mikä välittyy mystisen henkisesti jostakin, jota minä ainakaan en ymmärrä?

Otan nyt esimerkiksi nuo kosmiset energiat. Vaikka olenkin positiivinen ja ehkä onnellisten 'tähtien' alla syntynyt, niin kyllä tämän hetkinen Kalat-energia jotenkin väsyttää, melkeinpä tukahduttaa, jopa paniikinomaisesti vaikuttaa. Ainakin on helpompaa syyttää tällaisista tunnelmista jotakin ulkopuolista, vaikka tunnen, että on tapahtumassa muutenkin jotakin raskasta, jotakin, jota ei osaa selittää. Sen vain 'tuntee'. Se voi olla ihan omaakin, mutta se voi yhtä hyvin olla jotakin yleistä. Onko meistä loppujen lopuksi kukaan erossa mistään yleisestä tai edes toisesta?

Kuitenkin yritän päästä arkiseen toimintaan. Siksi katselen tuota Marsin hommaa vähän tarkemmin. Se on lähtenyt Maasta katsottuna vähän vieraalle radallensa ja näyttää kulkevan 'taaksepäin'. Samalla se triplaa kartoilla juuri nyt koskettamiaan kulmia. Minulla se kulkee Vaaka-MC:n yli kolme kertaa (tammikuu, huhtikuu ja kesäkuu) ehtii olla Neptunuksenikin (Vaa'assa sekin) kanssa yhtymässä. Ja kaiken lisäksi järjestää avoimen kolmion Uranuksen kanssa myös kolme kertaa (helmikuu, maaliskuu ja heinäkuu).  Minua kiinnostaa nyt juuri nuo muuttujien kohdat ja Uranuksen näen sellaisena. Jotakin uudistuvaa osui kohdalleni juuri helmikuussa ja nyt maaliskuussa sallin sen uudistuksen tapahtua konkreettisesti, heinäkuussa pitäisi jo tietää kuinka siinä käy. Tätä voi tarkkailla.

Neitsyt-energisen Marsini pitäisi osata järjestellä vähän elämäni tekemisiä ja laittaa niitä järjestykseen. Se ei vain aina onnistu. Ja varsinkin nyt tuo Kalat-värähtelyjen ollessa päällä tuntuu kaikki vähän kaaosmaiselta. Hengitä hiljaa ja syvään!!! Uskon, että kaikilla Aurinko-Vaaoilla on samat tuntemukset, ehkä edessä asioita, jotka ihan hirvittävät. Kuinka selvitä? Moni asia joutuu puntariin tai toiveiden kukkulalle.

Uranus kiinnostaa senkin vuoksi, että minulla on tulossa Uranuksen oppositio MC:lle ja se kestää lähes parin vuoden ajan. Tuo energian muutos näyttää kurjimukselta, mutta viimeistään laittaa jotakin arvojärjestykseen.

Joskus kun energiat singoilevat siellä ja täällä eivätkä löydä tasaista kulkua, tunnen olevani kuin tuo hassu pensas tuolla pihamaallani, jonka kuuluisi olla puu ja kasvaa pituutta ylväästi yhdessä rungossa. Kuitenkin se raukka on aina pakkasessa palelluttanut latvansa ja harottaa pensasmaisena sinne tänne. Kuten minäkin. Arvostan pensastani nyt kamalasti, kun tiedän sen harvinaisuuden, yksilöllisyytensä, sitkeytensä näissä pohjoisissa olosuhteissa. Puun ei pitäisikään menestyä täällä, Etelä-Suomessakin se on harvinainen, ainakin luonnonvaraisena. Kaivoin sen taimen ylös eräästä saaresta siellä. Sen 'puun' nimi on kynsijalava, mutta tunnetaan paremmin kynäjalavana, Ulmus laevis. Kansanomaisesti sen nimi on 'kyneppä'. Suomentaisin sen kynäleppä, sillä usein pihavieraani kutsuvat sitä lepäksi, mikä on sen arvolle nyt aika loukkaavaa kylläkin.

Löydänkö itsestä samaa arvoa? Vaikka harittavanakin yksilönä. Se energia on sama, se on vain vähän hennommasti jakautunut.  Jos kynäjalavani olisi puu, sen energia olisi ihan sama yhdessä rungossa. Tai sitten se olisi kuollut kokonaan. Puiih! Olen ollut läsnä muutaman kerran, kun energia häipyy kuolevasta ihmisestä. Mihin lie menee?

Astrologisesti jakautumisestani voisin syyttää Jousimies-Jupiteriani 1.huoneessa tekemässä neliötä Neitsyt-Marsiini. Vai onko niin, että en kestäisi 'pakkasellista kritiikkiä tai kurottamisen vaateita' ja tyydyn olemaan matalana hajotettuna? Astrologiaa ei pitäisi hyväksyä sellaisenaan kuin sitä kartaltaan näkee. Tuossa olen 'minä' enkä voi muuta. Sen pitäisi osoittaa heikkouksia ja vahvuuksia, josta alkaa kasvaminen, energioiden haasteellinen kiteyttäminen, tasapainoittaminen ja kypsä kooste. Toivottavasti sanoissani on jo tuota Uranus oppositio MC-haastetta.

Ehkä juuri siksikin on hyvä löytää itseä astrologiselta kartalta, todeta ne energiat edes joillakin nimityksillä. Että ne ovat olemassa, käytettävissä ja tarkasteltavana.

Marsin toimista Vaa'assa ja siinä perääntymisessä enemmän blogissa: Merkillistä - pieni astroblogi