Neliö kuin aitaus!

Ennen rakennettiin aitauksia.

Pikkulapsellekin tehtiin leikkikehä. Se oli aidattu pieni alue siellä tuvan lattialla. Usein se lapsi itki siellä. 

Pienille karitsoille, porsaille ja vasikoille rakennettiin aitauksia. Pihat aidattiin, etteivät lapset juoksisi autojen eteen. Tai kasvimaat aidattiin, etteivät kotieläimet pääse tallomaan. Lehmille ja hevosille rakennettiin aidattuja alueita piikkilangoin tai sähköjohdatetuilla langoilla. Ja yhä tehdään. Talojen ympärille rakennetaan muureja. Yhä vain, aina vain aitauksia.

Astrologinen neliö muistuttaa kaikesta tuosta. On muuten helpottavaa etsiä syitä ahdistaviin tuntemuksiin astrologiasta, huomaan. Nyt on ollut jotenkin juuri tuollainen aitaukseen ahdettu tunnelma. Ja vahva neliöhän sieltä transiiteistakin löytyy. Jupiterin sulkeutuva neliö Keskitaivaaseen, työn akseliin, MC:hen. Muutenkin on raskaat transiitit taustalla, kuten Uranuksen oppositio Keskitaivaaseen. Työnakseli on kuin rasvaamaton, kitisevän jurraava akseli vanhan auton alla. Se pelottaa. Eikä pelko ole paha asia. Sillä on oma merkityksensä: Pysähdy!  Ole kuulolla. Ole varovainen. Laske kymmeneen! Mieti kerran vielä. Mieti omat energiat ja sitä mitä on jakaa muille. Nöyrry pienuutesi edessä. Tekemiset ovat nyt jonkin syynin alla!

Neliössä on kyseessä aina polariteetista. 90 asteen toinen kärki on maskuliininen ja toinen feminiininen. Kuten itsellä nyt, Jupiter on feminiinisessä Ravussa, MC maskuliinisessa Vaa'assa. Molemmat johtavissa merkeissä. Mutta laaduissa toinen vettä, toinen ilmaa. Riidassa siis keskenään! Ja johtavissa merkeissä on kyseessä miten työskennellä harmoniassa muiden kanssa siten, että säilyttää oman turvallisuutensa ja kontrollin itsellä. Rajata oma alua, mikä on tärkeintä tehdä. Ei pidä kurkkia kieli ojolla, mitä siellä aidan toisella puolella on. Parasta pitää itsensä rajattuna, turvassa ja pysähtyä.

Jotakin tuollaista vipeltää pienessä päässäni. Mitä muut tahtovat? Mitä minä itse tahdon? Toisten odotukset, omat odotukset. Toisten toiveet, omat toiveet. Ja tuhat asiaa viuhuu ympärillä kuin puhurituuli tavaroita nakellen! Jossakin kerrotaan, että tällaisessa kuviossa viedään luukin kädestä. Suunnitelmat jumittuvat. Pitää keskittyä vain siihen, mikä tuntuu sopivalta, hyvältä.

Jupiterin neliö on paljolti suhdetoiminnallisuutta. Ulos maailmalle ja sisään kotiin. Sehän on samalla avautuvassa neliössä Keskiyöhön eli kodin akseliin IC:hen. Mikä puhuri on kotiini iskemässä? Mikä on rikkomassa kotiani? Itsekö sen teen, vai ulkoinen jokin muu?

Mutta tosi on, että kotikin tuntuu joskus kuin aitaukselta, jossa tekee mieli rääkyä kuin kakara, jota äiti ei kiireeltään ehdi nostaa syliin. On kehänsä vanki. Miten sen voisi kokea turvaksi? Niin kuin se aitaus, joka rakennetaan kasvitarhan ympärille, ettei sitä ulkopuoliset uhkaa. Jossa saisi rauhassa kasvaa. Todellakin neliön polariteetin tasapainottelua. Juostako maailmalle vai rakentaa kodin turvaa?

Johan helpotti!

Eipä silti, yleisesti ottaen Jupiter Ravussa muistuttaa meitä tutkimaan tunteitamme, miettimään mitä ruokaa syömme ja esim. miten hoidamme kotia; Jupiter Ravussa